Lue keskustelun säännöt.
Mitä halusitte pienenä, mutta ette ikinä saaneet?
Kommentit (1151)
Vierailija kirjoitti:
Nukkekodin, jota itse kyllä kutsuin nukketaloksi.
Sama ja nukenvaunut. Leikkimökistä haaveilin myös isovanhempien mökille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivoin usein, että mut haettaisiin oikeaan kotiini sieltä.
Minulla oli ihan sama toive monta vuotta. Nyt aikuisena olen monet kerrat miettinyt, mistä tuo toive on saanut alkunsa!
Minä olin nuorin, kolmas tyttö, äiti teki selväksi, miten hän on aina tykännyt pojista enemmän. Ehkä tuo vaikutti asioihin.
Kuukautiset, äiti vei isosiskolle kuumavesipullon vatsan päälle ja leipoi siskon herkkua, britakakkua josta toki muutkin saivat mutta se oli etupäässä siskolle. Minäkin halusin vesipullon mahan päälle ja kakkua.
No sitten ne alkoi eikä ollut kivaa, selkää särki ja siteiden vaihtaminen inhotti. Lisäksi äiti oli siirtynyt kolmivuorotyöhön eli oli joko töissä tai nukkui, sisko muuttanut pois kotoa ja kun isälle en kehdannut puhua niin kärvistelin yksin huoneessani. Kaveri sentään antoi särkylääkettä ja ihmetteli eikö teillä ole?
Ulkomaanmatkaa. Kuuntelin kateellisena, kun luokkakaverit kävivät matkalla. Meillä olisi kyllä ollut rahaa, mutta vanhempani pelkäsivät liikaa. Lentokone varmasti putoaa, tulee ryöstetyksi ja huijatuksi jne. Kaikkea täysin epärationaalisia pelkoja.
Toivoin kymmenvuotiaana Anttilan kuvastosta leikkikoiraa. Sieltä tuli kolvi, jota ei koskaan lähetetty takaisin eikä myöskään käytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusin aina kissan, koskaan en sitä saanut. Nyt omilla asuessa olen sen hankkinut
Vierailija kirjoitti:
Toivoin kymmenvuotiaana Anttilan kuvastosta leikkikoiraa. Sieltä tuli kolvi, jota ei koskaan lähetetty takaisin eikä myöskään käytetty.
Kolvi?!? Apua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kermaperselapsi, kyllä. Mutta toivoin hammaslääkäribarbieta synttärilahjaksi kerran. Tiesin, että niitä oli saatavilla (kävimme usein erään marketin leluosastolla katselemassa), mutta jostain syystä syntymäpäivänäni paketista kuoriutuikin lastenhoitobarbie... En tiedä, ehkä se oli hammaslääkäriä "isompi" paketti, ainakin siinä oli enemmän osia. Mutta harmitti enkä edelleenkään ymmärrä miksei tuota toivetta voitu toteuttaa, kun kuitenkin barbieta paketista löytyi.
Jälkeenpäin olen (hieman huumorilla toki) miettinyt, että jos olisin tämän hammaslääkärisetin saanut, olisinko ehkä kiinnostunut enemmän luonnontieteistä ja alkanutkin vaikka farmaseutiksi tai hammashoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Nintendon Donkey Kong junior 1980-l. alussa. Oli isän mielestä turha ja liian kallis ja sillä selvä. Oli sen verran kallis että ei ollut toiveita saada säästettyä edes viikkorahoista tms.
Muistanko mä väärin, että ne maksoi 150 markkaa? Ihme kyllä minä sain vaikkei todellakaan ollut liiemmin rahaa perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittävästi ruokaa ja ehjiä vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tuli kyllä ahdistunut olo..ihan sydämestä sattui lukea joitain toiveita....
Kyllä. Tuli ihan tippa linssiin kun ajattelee ettei lapsi saa edes nukkekotia tms ja tyytyy kohtaloonsa. Kokee ettei hänen ehkä kuulukaan saada. P*rkele!
Ja olen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiveet, jotka eivät ole unohtuneet: kakkaava nukke. Parvisänky, jonka alla kirjoituspöytä. Leijonakuningas-lakanat. Sininen poikien polkupyörä, mutta tyttönä ei sellaista saanut. Koti, jossa olisi mukava ja lämmin tunnelma, ja takka jossa paistaa vaahtokarkkia.
Sama täällä! Paitsi ei selitelty mitään, vaan sain sitten muita leluja. Jostain syystä en vaan sitä muumitaloa. Bratz nukkeja kyllä sain ja keräilin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis piti vastata tohon muumitalo kommenttiin
Vesipyssyn. Ihan vaatimattoman vesipyssyn jolla voisi leikkiä. Kaikilla kavereilla oli, mutta ei minulla vaikka vuosi toisensa perään sitä toivoin. Kun minulle syntyi pikkuveli, hän sai vesipyssyn heti kun oppi suunnilleen konttaamaan.
Syy: hän on poika ja minä tyttö, eihän tytöille mitään hurjia vesipyssyjä hankita. Lol.
Baby Born-nuken ja kissan. Aikuisena sitten tuli kissa hankittua.
Sen saakelin Buzze Bulldog-koiralelun, missä poimitaan muovisia luita kupista ilman että kupin pohjaan saa koskea. En koskaan uskaltanut edes koskea siihen kun serkulla oli semmoinen :D
Halusin leikkauttaa lyhyet hiukset, mutta lupaa ei herunut. Leikkautin sitten pitkät hiukseni heti täysi-ikäisenä ihan lyhyiksi ja niissä olen pystynyt 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
että olisi ollut äiti
Että olisi ollut rakastava äiti.
Että olisi ollut äiti, joka olisi kohdellut lapsiaan tasapuolisesti.
Sama, lapsena ei uskaltanut edes toivoa. Isän alkoholismi vei perheen rahat. Kesti kauan ennen kuin opin aikuisena tunnistamaan omia toiveitani.