Lue keskustelun säännöt.
Kansainvälinen etunimi + supisuomalainen sukunimi - miksi?
19.03.2022 |
Nykyään moni haluaa kansainvälisen etunimen lapselle, jotta elämä olisi "helpompaa" ja matkustellessa olisi kätevää, kun nimi olisi helppo muualla. Näitä etunimiähän kalenterissa riittää, mitkä ovat tuttuja Suomen lisäksi monissa muissa maissa: Anna, Amanda, Heidi, Laura, Maria, Johanna, Hanna, Sofia, Hugo, Joel, Leo, Johannes, Oliver jne. Tällaiset nimet on helppo ääntää.
Miksi ihmeessä ihmiset, joilla ei ole sukujuuria ulkomailla ja sukunimi on supisuomalainen, haluavat antaa lapsilleen kansainvälisiä etunimiä, jotka ovat sukunimen kanssa haastavia? Kun sukunimi on joku Pääkkönen, Tossavainen tai Romppainen-Korhonen, niin se Yasmina, Werner tai Beatrice ei ole helpoimmasta päästä.
Kommentit (186)
Myötähävettää tää lukutaidottomuus, kun Maria ja Laura Virtaset tulee tänne hyökkäämään ja puolustelemaan...
Ei AP alkuunkaan puhunut teistä negatiivisesti, vaan Delilah Carmen Virtasista ja muista vastaavista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VIELÄ MICOSTA
Lue tarkemmin joka ihmettelit miten Mico voi olla vaikea jollekulle.
Nimi on työläs Micolle itselleen. Hän on varhaisteini ja joutuu - ja joutunut aina - selittelemään.
Mitäpä sitten?
t. Pia, jonka aina mainittava, että nimi kirjoitetaan yhdellä iillä
Pia lausutaan "pia" erotuksena Piia-nimestä, joka lausutaan "piia"
Juuei.
t. Pia
Henkilö voi tietysti haluta nimensä sanottavan tai taivutettavan tietyllä tavalla. Suomessa kuitenkin pääsääntöisesti äännetään kuten kirjoitetaan.
Tai sitten ei. Jos suomalaisen nimi on Berg. Se lausutaan Bäri.
Kun Suomi on kaksikielinen maa, äännetään ruotsinkieliset nimet ruotsalaisittain, tietysti. Tätä nykyään ei nuorempi polvi ole älynnyt.
Uutistenlukijat ja toimittajat usein ääntävät ne väärin ja joskus jopa nimenhaltija itse.
Itse asiassa Berg voi olla niin monen kulttuuritaustan takaa, että ääntämyksellinen oikeus perustuu yksilöön/perheeseen, ei yleistyksiin.
Berg. Bergh. Berk. Bäri. Perk. jne
Pakko tähän vielä kommentoida, että kun minä sain esikoiseni 17 vuotta sitten, niin muodissa oli Jadessat ja muut nykyään "wt-nimiksi" mielletyt nimet. Nyt kun itselläni on iltatähti päiväkodissa ja olen seuraillut näitä nimiä niin on kyllä taas todella perinteiset meidän ikäluokan retronimet muodissa. Eli ne perinteiset suomalaiset kauniit nimet. Helvi, Aino, Eino jne. Harvemmin näitä pieniä Yessicoita tulee enää vastaan. Ne on kasvamassa jo täysikäisesti ja ovat varmaan kaikki kuulleet niin paljon parjausta omista nimistään että tuskin nimeävät samalla tyylillä omia lapsiaan.
Kyllä on köyhää, jos samaan perheeseen pitää laittaa samoja nimiä, esim. isoäidin nimi.
Wilhelmiina Niinantytär Sörsselsson. Niina on sitten taas Wilhelmiinantytär Tuppurainen. Jne. Apua, menin jo sekaisin. Tulee vaikeuksia kuin Sadan vuoden yksinäisyys -romaania lukiessa.
Nämä taitaa olla juuri noiden mukaparempien ihmisten jälkeläisiä, vanhemmat ei itsekään osaa lausua lapsensa nimeä.
Noloa oli kuunnella, kun eläinlääkärissä nuori nainen ilmoitti kovaan ääneen, että on Rosa, siis tiukasti ja lujaa lyhyenä lausuttu. Hämmentävää.