Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: "Taustasi on niin erikoinen" Riikka Mikkolalla ja Sissi Penttilällä on tutkinto huippuyliopistosta, Suomessa he eivät päässeet edes työhaastatteluihin
15.03.2022 |
https://www.hs.fi/visio/art-2000008670446.html
Voiko tämä olla totta? Että ei arvosteta ulkomailta kerrytettyä osaamista? Kuulostaa absurdilta 2020-luvun Suomessa.
Onko teillä tai teidän tutuilla henkilökohtaista kokemusta tällaisesta?
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Minä olen opiskellut samaa alaa niin TKK:lla kuin itävaltalaisessa teknillisessä yliopistossa. Voin kertoa, että Itävallassa kurssit olivat selvästi helpompia.
Minä olen opiskellut Imperial College Londonissa ja oli huomattavasti vaativampi opisto kuin Aalto
Kauppatieteitäkö? Aallon tekniikan opinnoissa on vähän eri vaatimustaso kuin kauppatieteiden opinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Ei näin. Sitä urapolkua aletaan rakentaa ihan ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Monien teekkareiden ensimmäiset kesätyö ovat esim. Teollisuudessa ihan perusduunarin tai operaattorin hommia tai jotain labra-apulaisen tai näytteen valmistajan töitä. Kokemuksen karttuessa ja opintojen edetessä pääsee yleensä parempiin töihin. Aika pohjalta yleensä joutuu aloittamaan.
Jokos se aiempi ketju katosi? Kommentoin vaan, että eipä sitä suomalaisen maatiaisyliopiston ktmn paperillakaan mitään tee kun ei ole oikeanlaista työkokemusta eikä suhteita. Taisi olla vikatikki muuttaa Helsinkiin. Ja missäpä niitä oikeanlaisia suhteita luot lapsettomana sinkkuna, joka työskentelee "väärällä" alalla. Hyvä meininki! Joo, en myöskään elättele toiveita, että sukupuoli (=nainen) ainakaan auttaisi asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Suomessa opiskelijat ovat kesällä töissä ja mieluiten juuri omalla alallaan. Moniin yliopistotutkintoihiin liittyy pakollisia harjoittelijaksi ja. Omaankin tutkintoon sisältyy 6 kk harjoittelu alalla plus erikoisharjouttelu tutkimustyöntekijänä 3 kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
arvoa Suomessa.
Ei Englannin koulutus ja työkokemus tee sinusta ylivertaista, samoja paikkoja hakevia voi olla kymmeniä.
Yrityskulttuuri Suomessa on erilaista kuin briteissä, joten työkokemuksesi voi olla jopa negatiivinen tekijä, alasta riippuen.
Jos olisit ylivertainen, hedhunterit olisivat perässäsi.
Miksi alapeukut?
Mieheni on hedhantattu pariinkin kertaan, kansainvälisiin firmoihin nimenomaan työkokemuksen ja työssään antamien näyttöjen vuoksi, on johtanut mm. projektia, minkä budjetti oli miljardiluokkaa.
Tyttäreni hedhantattiin, miksihän? Koska työkokemus ja hänet tuntien myös työmoraali potenssiin 100.
Tietyillä aloilla sanonnan "paha kello kauas kuuluu" voi muuttaa "hyvä kello kauas kuuluu"!
Valitettavasti tuo artikkeli jäi lukematta maksumuurin takia.
Mikä koulutus ja työkokemus ja mihin työpaikkaan nämä Oxfordissa opiskelleet ovat hakeneet? Kertoisi vähän enemmän, miksi heitä kutsuta työhaastatteluun.
It is Headhunter.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Katsos kun kaikilla se kirjatiedon ulkoaoppinen ei takaa käytännön työn sujumista, päinvastoin! Ei esim. kykyä soveltaa oppimaansa käytännön tilanteisiin. Sossu-puolella näitä kirjanoppineita tätejä ihan riittämiin.
Eli olet siis itse huonon lukupään omaava ja katkerana kitiset.
Veikkasit väärin, hyvin ja kiitettävin arvosanoin valmistuin, kahtena viimeisenä opiskelukesänä tein hommia, joita ei edes ollu harjoiteltu tai opetettu. Opin kesätyössä katsomalla ja maalaisjärjellä, toki oli hyvä pomo, joka antoi yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Ei näin. Sitä urapolkua aletaan rakentaa ihan ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Monien teekkareiden ensimmäiset kesätyö ovat esim. Teollisuudessa ihan perusduunarin tai operaattorin hommia tai jotain labra-apulaisen tai näytteen valmistajan töitä. Kokemuksen karttuessa ja opintojen edetessä pääsee yleensä parempiin töihin. Aika pohjalta yleensä joutuu aloittamaan.
Minä opiskelin tietojenkäsittelyä ulkomailla, ei lainkaan kesätöitä tai harjoitteluita missään vaiheessa, mutta pääsin vähän ennen valmistumista suoraan oman alan vakituiseen ja hyväpalkkaiseen hommaan. Erityisesti hyvistä kurssiarvosanoista ja kurssiprojekteista oli hyötyä. Tienaan nyt tuplasti enemmän mitä kaikki kesät harjoitteluissa ja kesätöissä tuhlanneet DI-frendini Suomessa. Naurattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan että syynä on on joku/jotkut seuraavista:
-Suhteet, Suomi on pieni maa ja kaikki tuntevat toisensa. Usein myös työpaikoilla se eniten muita lipova etenee pätevämpien ohi. Firmojen kannattaisi ehkä enemmän miettiä sitä, paljonko enenmmän menestyttäisiin jos palkattaisiin/ylennettäisiin niitä aidosti parhaita sen sijaan että valitaan "tuttuja" tai niitä joiden kanssa on enoten afteworkeilla istuttu.
-Usein (pikku)pomoilla on pelko siitä, että palkkaa "itseään paremman", eli tavallaan alemmuuskompleksia. Toki tuo voi olla aiheellinekin pelko, jos palkkaa super hyvän ja pätevän tyypin, voi ko. tyyppi kiilata jossain kohtaa tehtävään joka sillä plakanneella itsellä oli firmassa kiikarissa.
-Myös hakijassa voi olla vikaa, siis esim. huonosti tehty CV/onneton ulosanti/suttuinen olemus/ tai vaikka ylimielinen käytös/ tai hokee "Oxfordia" koko ajan joka lauseessa kuin se olisi ainoa maailmassa millä merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Minä olen opiskellut samaa alaa niin TKK:lla kuin itävaltalaisessa teknillisessä yliopistossa. Voin kertoa, että Itävallassa kurssit olivat selvästi helpompia.
Tytär on teekkari ja juuri hiljan kertoi että erään kurssin labratöiden vetäjissä on suomalaisten lisäksi esim. amerikkalainen tutkija. Tämän jenkin pitämät tehtävät ovat kuulema jostakin syystä naurettavan helppoja muihin verrattuna .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokos se aiempi ketju katosi? Kommentoin vaan, että eipä sitä suomalaisen maatiaisyliopiston ktmn paperillakaan mitään tee kun ei ole oikeanlaista työkokemusta eikä suhteita. Taisi olla vikatikki muuttaa Helsinkiin. Ja missäpä niitä oikeanlaisia suhteita luot lapsettomana sinkkuna, joka työskentelee "väärällä" alalla. Hyvä meininki! Joo, en myöskään elättele toiveita, että sukupuoli (=nainen) ainakaan auttaisi asiaa.
Valitettavasti KTMistä on ylituotantoa ,koska lähes kaikissa maakuntayliopistoissakin nykyisin on mahdollisuus kauppatieteitä opiskella. Ennen oli kunnollista kun opetusta oli vain Kauppakorkeassa Helsingissä ja Turussa sekä Hankenilla.
Vierailija kirjoitti:
No onkai se selvää että ulkomaille mennään vasta jos ei ole hyväksytty suomalaiseen yliopistoon. Kuka nyt ilmasesta yliopisto mahdollisuudesta luopuisi vapaaehtoisesti ja maksaisi vaikka Oxfordin miljoonan lukukausimaksut? Ei kukaan. Totta kai se herättää epäilyjä.
Päivänselvää.
Ilmainen ei ole hyvan synonyymi.
Paras suomalainen yliopisto (Helsinki) paasee nipin napin sadan parhaan joukkoon maailmanlaajuisesti.
Ulkomaalaiseen yliopistoon, varsinkin USAlaiseen paassyt opiskelija on jo tehnyt niin paljon tyota sen hyvaksymisen eteen etta jo siita ansaitsisi arvosanan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi opiskella ulkomailla ja tulla sitten suomeen töihin? Tottakai kannattaa työskennellä siellä missä on opiskellut.
Ja sitten jos opiskelee jotain kehitysmaatieteitä ynnämuuta, niin vähissä on työt suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
arvoa Suomessa.
Ei Englannin koulutus ja työkokemus tee sinusta ylivertaista, samoja paikkoja hakevia voi olla kymmeniä.
Yrityskulttuuri Suomessa on erilaista kuin briteissä, joten työkokemuksesi voi olla jopa negatiivinen tekijä, alasta riippuen.
Jos olisit ylivertainen, hedhunterit olisivat perässäsi.
Miksi alapeukut?
Mieheni on hedhantattu pariinkin kertaan, kansainvälisiin firmoihin nimenomaan työkokemuksen ja työssään antamien näyttöjen vuoksi, on johtanut mm. projektia, minkä budjetti oli miljardiluokkaa.
Tyttäreni hedhantattiin, miksihän? Koska työkokemus ja hänet tuntien myös työmoraali potenssiin 100.
Tietyillä aloilla sanonnan "paha kello kauas kuuluu" voi muuttaa "hyvä kello kauas kuuluu"!
Valitettavasti tuo artikkeli jäi lukematta maksumuurin takia.
Mikä koulutus ja työkokemus ja mihin työpaikkaan nämä Oxfordissa opiskelleet ovat hakeneet? Kertoisi vähän enemmän, miksi heitä kutsuta työhaastatteluun.
It is Headhunter.
Huomasitko, että "suomensin" sanan? Headhunted= hedhantattu. Ymmärsit kuitenkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei firmassa palkata tutkintoa vaan osaamista. Tavallisesti annetaan helppo tehtävä, aikaa tunti ja sitten katsotaan, mitä hakija sai aikaan. Jyvät erottuvat akanoista eikä Oxfordista hankitusta tutkinnosta ole hyötyä, jos ei suoriudu tehtävästä.
Voi kun tuollaiseen olis joskus päässyt, mutta ei. Aina jotain säälittävää jälkikäteen lässytystä miten "me aateltiin, että ei sua varmaan kiinnosta, kun sulla on _ koulutus ja/tai _ kokemus"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
arvoa Suomessa.
Ei Englannin koulutus ja työkokemus tee sinusta ylivertaista, samoja paikkoja hakevia voi olla kymmeniä.
Yrityskulttuuri Suomessa on erilaista kuin briteissä, joten työkokemuksesi voi olla jopa negatiivinen tekijä, alasta riippuen.
Jos olisit ylivertainen, hedhunterit olisivat perässäsi.
Miksi alapeukut?
Mieheni on hedhantattu pariinkin kertaan, kansainvälisiin firmoihin nimenomaan työkokemuksen ja työssään antamien näyttöjen vuoksi, on johtanut mm. projektia, minkä budjetti oli miljardiluokkaa.
Tyttäreni hedhantattiin, miksihän? Koska työkokemus ja hänet tuntien myös työmoraali potenssiin 100.
Tietyillä aloilla sanonnan "paha kello kauas kuuluu" voi muuttaa "hyvä kello kauas kuuluu"!
Valitettavasti tuo artikkeli jäi lukematta maksumuurin takia.
Mikä koulutus ja työkokemus ja mihin työpaikkaan nämä Oxfordissa opiskelleet ovat hakeneet? Kertoisi vähän enemmän, miksi heitä kutsuta työhaastatteluun.
It is Headhunter.
Huomasitko, että "suomensin" sanan? Headhunted= hedhantattu. Ymmärsit kuitenkin..
Sinun "suomennoksesi" nayttaa rumalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Mikkola pääsi sisään ja opiskeli Pariisissa kansainvälisestä kehitystaloustieteestä maisterin tutkinnon.
Sissi Penttilä on valmistunut maisteriksi Oxfordin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Ei näin. Sitä urapolkua aletaan rakentaa ihan ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Monien teekkareiden ensimmäiset kesätyö ovat esim. Teollisuudessa ihan perusduunarin tai operaattorin hommia tai jotain labra-apulaisen tai näytteen valmistajan töitä. Kokemuksen karttuessa ja opintojen edetessä pääsee yleensä parempiin töihin. Aika pohjalta yleensä joutuu aloittamaan.
Minä opiskelin tietojenkäsittelyä ulkomailla, ei lainkaan kesätöitä tai harjoitteluita missään vaiheessa, mutta pääsin vähän ennen valmistumista suoraan oman alan vakituiseen ja hyväpalkkaiseen hommaan. Erityisesti hyvistä kurssiarvosanoista ja kurssiprojekteista oli hyötyä. Tienaan nyt tuplasti enemmän mitä kaikki kesät harjoitteluissa ja kesätöissä tuhlanneet DI-frendini Suomessa. Naurattaa.
Tietotekniikka ylipäätään on ala jossa ei välttämättä valmistuta ikinä kun työllistyy jo opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Mikkola pääsi sisään ja opiskeli Pariisissa kansainvälisestä kehitystaloustieteestä maisterin tutkinnon.
Sissi Penttilä on valmistunut maisteriksi Oxfordin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet.
Just sellaisia huuhaa humanistisia tutkintoja, joilla työllistymiseen täytyy tosiaan olla suhteita.
Ei täällä suomalaisellakaan yliopisto/korkeatutkinnolla pääse edes haastatteluihin.
Alue: Aihe vapaa
Minä olen opiskellut Imperial College Londonissa ja oli huomattavasti vaativampi opisto kuin Aalto