Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: "Taustasi on niin erikoinen" Riikka Mikkolalla ja Sissi Penttilällä on tutkinto huippuyliopistosta, Suomessa he eivät päässeet edes työhaastatteluihin
15.03.2022 |
https://www.hs.fi/visio/art-2000008670446.html
Voiko tämä olla totta? Että ei arvosteta ulkomailta kerrytettyä osaamista? Kuulostaa absurdilta 2020-luvun Suomessa.
Onko teillä tai teidän tutuilla henkilökohtaista kokemusta tällaisesta?
Kommentit (175)
Kyllä sitä ulkomailla hankittua koulutusta ja kokemusta arvosteaan. Mutta pitää olla molempia. Niitä pitää olla niin paljon, että tajuaa myös suomalaisilla olevan molempia. Jos ei vaivaudu ottamaan selville, mihin on hakemassa, on turha kuvitella, että minkään niminen opinahjo antaisi siitä synninpäästöä.
Ja mä en nyt tiedä, mitä duunia tuo on YK:lla tehnyt, mutta olen itsekin YK:n asiantuntija. Ollut yli vuosikymmenen. Sieltä saa omaa tutkintoa täydentävän kurssituksen yk:n erityistarveoloihin (omani kesti vuoden työn ohella mut esim poliisit ja sosiaalityöntekijät saa usein vain muutaman viikon pikakurssin) ja sit tulee keskimäärin kerran vuodessa pyyntö osallistua johonkin. Ei se siis useimmille ole sen kummempaa kuin vähän glorifioitua palkallista hyväntekeväisyyttä. (Palkallisella tarkoitan, että joo, kyllä ne maksavat siitä ja hyväntekeväisyydellä että töitä on niin harvassa, että niitä joutuu pakosti tekemään "oikean" päivätyön ohella). Ne taas, jotka siellä on oikeasti päivätöissä, tekee lähinnä toimistosihteerin/koordinaattorin duunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
Suomessa ehkä tiukemmin kuin monessa muussa maassa työpaikkaan haetaan tietyn tutkinnon suorittanutta . Se kuvitteellinen osaaminen todistetaan tutkintotodistuksen la ja tietenkin oikeanlaisella työkokemuksella. Varsinkin korkeakouluopiskelijoiden kannattaisi jo ihan opiskeluaikIset kesätyönsä valita siten että se kehittää oman alan osaamista. Ässän kassalta on hankala saada sitä ensimmäistä työpaikkaa DInä.
pitää olla töitä niin on töitä ei siitä mihinkää opääse itsellä töitä on vaikka koultuus yliopistosta (jenkki( standförd ylipostin kavin kun olin 24v tosi kiva paikka töitä vaikea saada suomesta mutta ei se mitäänn menin varasto ukoksi keräilyyn maisteri naisena palkka hyvä 3000e kuukausidessa sitten ylennys tuli varasto ukosta poimo ukoksi ja palkka 5000e sen jälkeen johtajakais kun pari vuotta pomona oltua nykyään 29v ja johtaja: 7000e palkka suopsittelen , suhteita ei tarvitte jos ei ole hvvä työn tekijää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
arvoa Suomessa.
Ei Englannin koulutus ja työkokemus tee sinusta ylivertaista, samoja paikkoja hakevia voi olla kymmeniä.
Yrityskulttuuri Suomessa on erilaista kuin briteissä, joten työkokemuksesi voi olla jopa negatiivinen tekijä, alasta riippuen.
Jos olisit ylivertainen, hedhunterit olisivat perässäsi.
Miksi alapeukut?
Mieheni on hedhantattu pariinkin kertaan, kansainvälisiin firmoihin nimenomaan työkokemuksen ja työssään antamien näyttöjen vuoksi, on johtanut mm. projektia, minkä budjetti oli miljardiluokkaa.
Tyttäreni hedhantattiin, miksihän? Koska työkokemus ja hänet tuntien myös työmoraali potenssiin 100.
Tietyillä aloilla sanonnan "paha kello kauas kuuluu" voi muuttaa "hyvä kello kauas kuuluu"!
Valitettavasti tuo artikkeli jäi lukematta maksumuurin takia.
Mikä koulutus ja työkokemus ja mihin työpaikkaan nämä Oxfordissa opiskelleet ovat hakeneet? Kertoisi vähän enemmän, miksi heitä kutsuta työhaastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
Suomessa ehkä tiukemmin kuin monessa muussa maassa työpaikkaan haetaan tietyn tutkinnon suorittanutta . Se kuvitteellinen osaaminen todistetaan tutkintotodistuksen la ja tietenkin oikeanlaisella työkokemuksella. Varsinkin korkeakouluopiskelijoiden kannattaisi jo ihan opiskeluaikIset kesätyönsä valita siten että se kehittää oman alan osaamista. Ässän kassalta on hankala saada sitä ensimmäistä työpaikkaa DInä.
Jos osaa koodata webbisovelluksen, se ei ole mitään kuviteltua osaamista. Osaamattomalla yrittäminen kaatuu virheeseen ensimmäisellä rivillä. Näitä myös testataan työhaastatteluissa ja antamalla koodattavia kotitehtäviä. Tämän käytännössä todistetun osaamisen lisäksi tutkinto sertifioi yleistietoa, oppimiskykyä, yhteistyökykyä, sinnikkyyttä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistojen sisäsiittoisuus on julkinen salaisuus, apulaisprofessoritasoa alemmissa rekryissä, joissa hakuprosessi ei ole julkinen ja ulkopuolisia arviointeja yms. vedetään railakkaasti kotiinpäin. Jos ei ole aiempaa kosketusta työnantajaan, niin vaikeaa on saada työpaikkaa, vaikka olisit paperilla sata kertaa pätevämpi. Monilla laitoksilla suurin osa alemman tason hommista jaetaan muutenkin lähinnä kahvipöydissä, eikä niitä laiteta julkiseen hakuun - ja miksipä laittaa, kun kaikille on jo selvää kuka hommaan otetaan.
Tohtoriopintojakin on vaikeampi päästä suorittamaan toiseen yliopistoon mistä olet valmistunut, vaikka periaatteessa kaikkien pitäisi olla samalla viivalla. Käytännössä olet kuitenkin ulkopuolisena kummajainen ja hakuprosessi muistuttaa enemmänkin salaseuraan pyrkimistä. Jossain määrin tässä on tieteenalakohtaista vaihtelua, luonnontieteissä ja muilla aloilla, joilla tehdään tutkimusta kansainväliselle kentälle voi sisäsiittoisuusprosentti olla hieman pienempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kysyttyjä taitoja, niin työpaikka irtoaa ilman suhteita. Ohjelmoimaan, lääkäriksi, rakennusmestariksi, putkimieheksi, lentämään. Kun tekee jotain, mikä ei onnistu alkuunkaan ilman osaamista, on paskanjauhannalla pienempi merkitys.
juuri näin. joillakin yliopisto tutkinnoilla työllistyy varmasti joillakin taas ei. miksi ei mainita mitkä tutkinnot jutun henkilöillä on?
Monesti juuri humanistisilla aloilla voi opiskella niin epämääräisen kokonaisuuden, ettei se oikeastaan valmista suoraan yhtään mihinkään tiettyyn työhön. Hiljan taisi olla Ylen uutisissa jostain Suomen kielen maisteriksi valmistuneesta naisesta, joka oli valmistumisen jälkeen hakenut satoja työpaikkoja ja valitteli työllistymisen vaikeutta. Toki monet korkeakoulutetut työskentelee eri alalla kuin mitä on opiskellut pääaineena, mutta yleensä niille muille aloille päädytään työkokemuksen ja lisäkoulutuksen kautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Katsos kun kaikilla se kirjatiedon ulkoaoppinen ei takaa käytännön työn sujumista, päinvastoin! Ei esim. kykyä soveltaa oppimaansa käytännön tilanteisiin. Sossu-puolella näitä kirjanoppineita tätejä ihan riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa haetaan aina työhaastatteluissa hakijasta ihan väkisin jotain negatiivista. Ainakin itse huomannut aika usein haastatteluissa tällaisen perusvireen. On ollut joitakin poikkeuksiakin kyllä.
Jos on ollut poikkeuksia, miksi kirjoitat, että aina haetaan negatiivista, kun tämä ei kuitenkaan mielestäsi ole noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Katsos kun kaikilla se kirjatiedon ulkoaoppinen ei takaa käytännön työn sujumista, päinvastoin! Ei esim. kykyä soveltaa oppimaansa käytännön tilanteisiin. Sossu-puolella näitä kirjanoppineita tätejä ihan riittämiin.
Eli olet siis itse huonon lukupään omaava ja katkerana kitiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Ole hiljaa Aalto on yksi maailman parhaista teknillisistä yliopistoista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Minä olen opiskellut samaa alaa niin TKK:lla kuin itävaltalaisessa teknillisessä yliopistossa. Voin kertoa, että Itävallassa kurssit olivat selvästi helpompia.
Joko se menis kaaliin että Suomessa on liian vähän töitä työttömien määrään verrattuna? Suomessa on liikaa valinnanvaraa niin rekry voi nyrpistellä nokkaansa mitä absurdeimmista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Noin voi olla jossain ulkomailla, mutta Suomessa työnantajat ajattelevat toisin - ainakin tekniikan alalla. Opiskeluaikana hankitaan työkokemusta ja jos sitä ei ole valmistumiseen mennessä hankkinut, on C- tai korkeintaan B-luokan hakija. Alan työkokemus on työnhaussa paljon olennaisempi meriitti kuin huippuarvosanat todistuksessa.
Ulkomailla tekniikan opinnot ovat sen verran vaativia, että siinä ohessa ei töitä tehdä ja kesällä nuoret ovat ansaitulla kesälomalla. Suomessa jotain Aaltoa pidetään kovatasoisena yliopistona niin ei ihme, että pitää CV:stä löytyä tutkinnon lisäksi myös muuta näyttöä.
Ole hiljaa Aalto on yksi maailman parhaista teknillisistä yliopistoista
Taisi mennä Otaniemessä iltateet väärään kurkkuun. Hih
Alue: Aihe vapaa
Tässä tapauksessa tosiaan kummankin tutkinnot ja työkokemukset olivat sellaisia, että ihan heti en keksisi mihin hommaan niillä kiilaisi perushakijan edelle. Jokin erikoisempi julkisen puolen virkasyötiläs ehkä, mutta ne hommat taitavat yleensä mennä puoluetoiminnan kautta.