HS: "Taustasi on niin erikoinen" Riikka Mikkolalla ja Sissi Penttilällä on tutkinto huippuyliopistosta, Suomessa he eivät päässeet edes työhaastatteluihin
https://www.hs.fi/visio/art-2000008670446.html
Voiko tämä olla totta? Että ei arvosteta ulkomailta kerrytettyä osaamista? Kuulostaa absurdilta 2020-luvun Suomessa.
Onko teillä tai teidän tutuilla henkilökohtaista kokemusta tällaisesta?
Kommentit (175)
Muutamia henkilöitä olen urallani rekrytoinut. Kyllä siinä etsitään oikeaa henkilöä siihen tiimiin tai kyseiselle paikalle. Tärkeintä on, ettei henkilö vaikuta liian hankalalta siihen porukkaa mihin hän olisi menossa. Rekrytointi on helvetillinen riski aina. Se mihin olet kouluttautunut ei jokaisessa rekryssä välttämättä vaikuta. Suurin osa esimiehistä ei halua itselleen lisää ongelmia vaan mieluiten henkilön, joka toimii hyvin yhteen muiden kanssa eikä aiheuta draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokos se aiempi ketju katosi? Kommentoin vaan, että eipä sitä suomalaisen maatiaisyliopiston ktmn paperillakaan mitään tee kun ei ole oikeanlaista työkokemusta eikä suhteita. Taisi olla vikatikki muuttaa Helsinkiin. Ja missäpä niitä oikeanlaisia suhteita luot lapsettomana sinkkuna, joka työskentelee "väärällä" alalla. Hyvä meininki! Joo, en myöskään elättele toiveita, että sukupuoli (=nainen) ainakaan auttaisi asiaa.
Valitettavasti KTMistä on ylituotantoa ,koska lähes kaikissa maakuntayliopistoissakin nykyisin on mahdollisuus kauppatieteitä opiskella. Ennen oli kunnollista kun opetusta oli vain Kauppakorkeassa Helsingissä ja Turussa sekä Hankenilla.
Valitsin ko alan ns varmana työllistäjänä enkä lähtenyt opiskelemaan jotain "huuhaa-alaa". Halusin vain tuoda esiin, että ns oikea koulutuskaan ei auta, jos valmistut väärään aikaan. Nykytiedoilla opiskelisin lääkäriksi. Ei vaan ole enää varaa...
Valitettavasti ekonomeja valmistuu niin paljon, että he kilpailee tradenomien kanssa työpaikoista jopa Prisman kassoina.
Sukulaistyttö opiskelee kauppatieteitä ja ainoa kesätyö edes kaukaisesti mihin on päässyt kolme vuotta opiskelleena on juurikin tuo kassatyö. Tämä kyllä ennakoi vaikeuksia saada se ensimmäinen "oikea" oman alan työ. Ennenwanhaan oli toisin. Itsekin olin kirjoitusten jälkeen vuoden yhden metalipajan toimistotäti ja sihteeri ja hoitelin palkanlaskennat, kirjanpidon yms.
Miten korkeastkoulutetuille ei ole jo selvinnyt se että Suomessa on pula osaajista käytännön töissä? Lääkäreistä, hoitajista,,sostt, opettajista, siivoojista,myyjistä, koodareista, jne... ammattilaisista siis,ei mistään yleisen toimistotyön tekijöistä. Sama trendi yleismaailmallisesti eli ammattilaisista on pulaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuijotetaan rekrytoijien puolelta ainoastaan seuraavia asioita:
- vaadittu koulutus (asiantuntijatyössä ainoastaan maisterit kelpaa, tohtorit ylikoulutettuja, amk-tutkinnot yhtä kuin vessapaperi)
- työkokemus vaaditulta alalta vähintään 3 v (yli 5 v kokemusta olet jo liian pätevä, eli sinulle pitää maksaa enemmän palkkaa kuin mitä meitä huvittaa maksaa, alle 3 v et vielä osaa mitään). Tähän kuuluu se, että joku muu yritys on jo sinut perehdyttänyt tekemään tätä yhtä asiaa tällä yhdellä tavalla ja me haluamme sinut meille tekemään tätä yhtä asiaa sillä oppimallasi tavalla. Mitään uutta/ajatuksia/haasteita/kehittymistä emme halua tarjota (vaikka ilmoituksessa puhutaan näköalapaikasta, se tarkoittaa yleensä avokonttoria, josta näkee viereisen talon)
- vaadittu asuinpaikka (työtä tehdään "modernisti" hybridisti, saat olla max päivän viikossa etänä)
- ikä n. 30v (korreloi työkokemuksen kanssa, jos olet alle 30 v kokemusta liian vähän, yli 30 v kokemusta liian paljon - se palkkajuttu ja jos olet nainen, niin lapset!!)
Eli aika pieni siivu työmarkkinoilla olevia ihmisiä mahtuu tuohon speksiin. Ihan on itseaiheutettua tämä "työvoimapula" työnantajien osalta. Jos ei haluta ikinä satsata potentiaaliin tai henkilöiden kehittymismahdollisuuksiin, niin iso osa hyvistä työntekijöistä jää hyödyntämättä.
Enimmäkseen "syrjittyjen" tulkintoja siitä miksei tullut valituksi. Esimerkiksi väitöskirja ei ole mikään negatiivinen asia, mutta se ei ole myöskään kilpailuvaltti akateemisen ympäristön ulkopuolella ja se tuntuu hiertävän monia väitelleitä. Vähemmän vaativiin tehtäviin palkataan mieluummin kokematon maisteri, tehtävien vähäisen vaativuuden vuoksi. Ja vaativammissa paikoissa riippuu siitä ketä paikkaa hakee. Suomessa yleensä kilpailusta ei ole pulaa. Jos paikkaan hakee myös maisteri, jolla on hankkinut muita kannuksia sillä aikaa, kun toinen on tehnyt väitöskirjaa, hän saattaa hyvinkin tulla valituksi. Ei ilkeyttä, vaan kokemuksen katsotaan vastaavan vaatimuksia paremmin kuin väitöskirjan tekeminen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei firmassa palkata tutkintoa vaan osaamista. Tavallisesti annetaan helppo tehtävä, aikaa tunti ja sitten katsotaan, mitä hakija sai aikaan. Jyvät erottuvat akanoista eikä Oxfordista hankitusta tutkinnosta ole hyötyä, jos ei suoriudu tehtävästä.
Tässä syy miksi en työllisty. :( oon pari kertaa joutunut haastattelussa johonkin palikkatestiin joka on mennyt ihan penkin alle. Jos yhtäkkiä käsketään tehdä jotain ja haastattelijat virnuilee selän takana katsomassa ja kuiskimasaa niin en osaa edes kirjoittaa omaa nimeäni.
Näitä tuottaa yliopistoihin pesiytynyt intersektionaalinen feminismi, joka pohjaa marxilaisuuteen. Kuka palkkaa?
Neuvoni on opiskella kylkeen joku käytännön työ jonka yhdistämällä teoreettiseen tutkintoon erotutte. Esim kauppatieteet ja sairaanhoitaja tuotekehitystyöhön ja markkinointiin lääkintätekniseen yritykseen,Suomen kielen maisteri ja luokanopettaja, kehitysmaantiede ja sostyontekijä jne...
Vierailija kirjoitti:
Muutamia henkilöitä olen urallani rekrytoinut. Kyllä siinä etsitään oikeaa henkilöä siihen tiimiin tai kyseiselle paikalle. Tärkeintä on, ettei henkilö vaikuta liian hankalalta siihen porukkaa mihin hän olisi menossa. Rekrytointi on helvetillinen riski aina. Se mihin olet kouluttautunut ei jokaisessa rekryssä välttämättä vaikuta. Suurin osa esimiehistä ei halua itselleen lisää ongelmia vaan mieluiten henkilön, joka toimii hyvin yhteen muiden kanssa eikä aiheuta draamaa.
😂😂😂 vai että riski. Puolen vuoden koeajat jolloin työntekijän voi heittää ulos millä vaan tekosyyllä. Ja muutenkin työt pelkkää 10kk pätkää 😂😂
No kyllä tuollaiset ulkomailla "huippu yliopistoissa" opiskelleet usein on omanlaisiaan elämmänkoululaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia henkilöitä olen urallani rekrytoinut. Kyllä siinä etsitään oikeaa henkilöä siihen tiimiin tai kyseiselle paikalle. Tärkeintä on, ettei henkilö vaikuta liian hankalalta siihen porukkaa mihin hän olisi menossa. Rekrytointi on helvetillinen riski aina. Se mihin olet kouluttautunut ei jokaisessa rekryssä välttämättä vaikuta. Suurin osa esimiehistä ei halua itselleen lisää ongelmia vaan mieluiten henkilön, joka toimii hyvin yhteen muiden kanssa eikä aiheuta draamaa.
😂😂😂 vai että riski. Puolen vuoden koeajat jolloin työntekijän voi heittää ulos millä vaan tekosyyllä. Ja muutenkin työt pelkkää 10kk pätkää 😂😂
Jos haluaa tehdä uramuutoksia, pätkä- ja osa-aikatöiden kautta saa uskottavuutta ja sillä voi muuttaa imagoaan, mikä cv:tä lukiessa rekryihmiselle muodostuu. Sen jälkeen voi alkaa hakemaan vakipaikkoja.
Aikamoista uhriutumista taas näiltä henkilöiltä...
Itse ihan Suomessa koulutettu mutta työnantajat käyttäneet tekosyynä mm:
-koska nyt on Manager titteli en muka tosissani voi hakea vaikka Expert tittelin työtä
-DI ja KTM tutkinto liiankin hyvä kyseiseen työhön
-Liian helppo työ DI:lle, minun pitäisi kuulemma hakea johtajaksi
Eli suomessa koulutetuille ihan vastaavia tekosyitä työnantajilta. Aoitus kertoo lähinnä nykypäivän ihmisistä joiden heti alettava uhriutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkilökohtaista kokemusta. Opiskelin koko tutkinnon Saksassa ja tulin valmistumisen jälkeen Suomeen, mutta en KERTAAKAAN päässyt edes työhaastatteluun. Muutin nopeasti pois ja nyt olen asunut Sveitsissä viimeiset 4 vuotta.
T. Insinööri
Paljonko sinulla oli opiskeluaikaista alan työkokemusta, kun tulit Suomeen? Suomessa vastavalmistuneella DI:llä sitä on keskimäärin 1-2 vuotta ja ilman työkokemusta olevaa hakijaa pidetään tosi epäilyttävänä. Ongelmasi ei siis välttämättä ollut saksalainen tutkinto, vaan työkokemuksen puute.
Olen kyllä itse sitä mieltä, että vastavalmistuneilla pitäisi katsoa enemmän opintoja eikä työkokemukselle pitäisi laittaa niin paljon painoa. Mutta suomalaiset työnantajat ajattelevat toisin.
DI
Miksi vastavalmistuneella pitäisi olla alan työkokemusta? Ensiksi opiskellaan, että päästään töihin.
Ei näin. Sitä urapolkua aletaan rakentaa ihan ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Monien teekkareiden ensimmäiset kesätyö ovat esim. Teollisuudessa ihan perusduunarin tai operaattorin hommia tai jotain labra-apulaisen tai näytteen valmistajan töitä. Kokemuksen karttuessa ja opintojen edetessä pääsee yleensä parempiin töihin. Aika pohjalta yleensä joutuu aloittamaan.
Minä opiskelin tietojenkäsittelyä ulkomailla, ei lainkaan kesätöitä tai harjoitteluita missään vaiheessa, mutta pääsin vähän ennen valmistumista suoraan oman alan vakituiseen ja hyväpalkkaiseen hommaan. Erityisesti hyvistä kurssiarvosanoista ja kurssiprojekteista oli hyötyä. Tienaan nyt tuplasti enemmän mitä kaikki kesät harjoitteluissa ja kesätöissä tuhlanneet DI-frendini Suomessa. Naurattaa.
Tietotekniikka ylipäätään on ala jossa ei välttämättä valmistuta ikinä kun työllistyy jo opiskeluaikana.
Tietotekniikka on eri asia kuin tietojenkäsittely...
Sattumoisin tämän tiedän. Tietojenkäsittely tiede menee enemmän luokkaan huuhaa ja tietotekniikka opiskelevat valmistuu DIksi.
Suurin osa töistä opitaan käytännössä työpaikalla. Käytännöt vaihtelevat ihan firmatasolla. Tässä mielessäkin joustavampi asenne rekrytoinnissa olisi järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia henkilöitä olen urallani rekrytoinut. Kyllä siinä etsitään oikeaa henkilöä siihen tiimiin tai kyseiselle paikalle. Tärkeintä on, ettei henkilö vaikuta liian hankalalta siihen porukkaa mihin hän olisi menossa. Rekrytointi on helvetillinen riski aina. Se mihin olet kouluttautunut ei jokaisessa rekryssä välttämättä vaikuta. Suurin osa esimiehistä ei halua itselleen lisää ongelmia vaan mieluiten henkilön, joka toimii hyvin yhteen muiden kanssa eikä aiheuta draamaa.
😂😂😂 vai että riski. Puolen vuoden koeajat jolloin työntekijän voi heittää ulos millä vaan tekosyyllä. Ja muutenkin työt pelkkää 10kk pätkää 😂😂
Jos haluaa tehdä uramuutoksia, pätkä- ja osa-aikatöiden kautta saa uskottavuutta ja sillä voi muuttaa imagoaan, mikä cv:tä lukiessa rekryihmiselle muodostuu. Sen jälkeen voi alkaa hakemaan vakipaikkoja.
Aina voi myös täydennyskouluttautua. Toki lisätutkintojen tekeminen ei välttämättä sekään työllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei firmassa palkata tutkintoa vaan osaamista. Tavallisesti annetaan helppo tehtävä, aikaa tunti ja sitten katsotaan, mitä hakija sai aikaan. Jyvät erottuvat akanoista eikä Oxfordista hankitusta tutkinnosta ole hyötyä, jos ei suoriudu tehtävästä.
Tässä syy miksi en työllisty. :( oon pari kertaa joutunut haastattelussa johonkin palikkatestiin joka on mennyt ihan penkin alle. Jos yhtäkkiä käsketään tehdä jotain ja haastattelijat virnuilee selän takana katsomassa ja kuiskimasaa niin en osaa edes kirjoittaa omaa nimeäni.
Työelämässä pitää suoriutua myös stressaavissa tilanteissa. Sori siitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onkai se selvää että ulkomaille mennään vasta jos ei ole hyväksytty suomalaiseen yliopistoon. Kuka nyt ilmasesta yliopisto mahdollisuudesta luopuisi vapaaehtoisesti ja maksaisi vaikka Oxfordin miljoonan lukukausimaksut? Ei kukaan. Totta kai se herättää epäilyjä.
Päivänselvää.Oxfordin lukukausimaksu on 10k vuodessa ja huiput saa sinne stipendin. Monissa Euroopan maissa opiskelu on lähes ilmaista ja yliopistot ovat parempia kuin Suomessa.
taitaa olla kalliimpaa : ) unohdat Brexitin vaikutukset. Ja eläminen kalliimpaa, lennot kotiin jne. EI ole Euroopassa ilmasta ollenkaan : ) Esim. Kun Hanna_Maria Seppälä meni sinne Italian lääkikseen niin eikös hän kiitellyt sitä miestään...
Oxford: 20-30 000 DOLLARIA/vuosi international student.
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinoilla tapahtuu tällä hetkellä käänne todella huonoon suuntaan. Erääseen työpaikkaan haki yli 10 korkeakoulutettua. Ketään ei valittu, koska ei ollut tarpeeksi työkokemusta. Tämä on vaarallisen yleistä. Kun isot massat jäävät eläkkeelle, niin meillä on iso kasa hyvin koulutettuja ihmisiä, joilla ei ole mitään kosketusta työelämään. Sittenkö heidät kannattaa palkata mieluummin kuin tänään?
Mitkä isot massat ovat jäämässä eläkkeelle ja milloin? Suurista ikäluokista puhuttiin aikanaan, mutta ne ovat olleet eläkkeellä jo 10 vuotta. Nyt kysytään 60-luvun alussa syntyneiden eläköitymisaikeita työpaikoilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskella ulkomailla ja tulla sitten suomeen töihin? Tottakai kannattaa työskennellä siellä missä on opiskellut.
Ja sitten jos opiskelee jotain kehitysmaatieteitä ynnämuuta, niin vähissä on työt suomessa.
Ulkomaat ei ole yksi maa. Monet haluaa tehdä kansainvälistä uraa ja siihen kuuluu työt ja opinnot useassa eri maassa. Erityisesti tuolla Euroopassa maasta toiseen muuttaminen on helppoa, perä-Pohjolassa ei ymmärretä kansainvälisistä työmarkkinoista ja mahdollisuuksista mitään
suomessa tehdään vähän mitään kehitysmaatiedettä. Nuilla tutkinnoilla pitäisi aloittaa ihan pohjalta jos haluaa tehä tuolla alalla töitä. Ottaa joku feissari, ilmaisvaranhankkija vapaaehtoistyö, ja sit nousta siitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei firmassa palkata tutkintoa vaan osaamista. Tavallisesti annetaan helppo tehtävä, aikaa tunti ja sitten katsotaan, mitä hakija sai aikaan. Jyvät erottuvat akanoista eikä Oxfordista hankitusta tutkinnosta ole hyötyä, jos ei suoriudu tehtävästä.
Tässä syy miksi en työllisty. :( oon pari kertaa joutunut haastattelussa johonkin palikkatestiin joka on mennyt ihan penkin alle. Jos yhtäkkiä käsketään tehdä jotain ja haastattelijat virnuilee selän takana katsomassa ja kuiskimasaa niin en osaa edes kirjoittaa omaa nimeäni.
Työelämässä pitää suoriutua myös stressaavissa tilanteissa. Sori siitä
Niin pitääkin. Oon työskennellyt aiemmin todella stressaavassa ja haastavassa ympäristössä. Mutta tuommoinen kiusaaminen ei kerro mitään mun taidoista. Ahdistun tuijotuksesta ja siitä tiedosta että on pakko onnistua tai en saa paikkaa.
Se edellinen
Ei vaan sitten otetaan joku ulkomailta jolla ei ole sen enempää kokemusta mutta joka tekee hommaa halvemmalla muutaman vuoden. Kokemusta saatuaan se saa monoa kun alkaa olla liian kallis ja tilalle otetaan seuraava samanlainen.