Miksi nimiäisiin halutaan suvun kastemekko ja muita kristillisiä perinteitä?
Siinä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä, että kaikki eivät halua lapselleen ristiäisiä ja järjestävät nimiäiset. Monilla on periaate, että ei halua liittää lasta kirkkoon tai ei muutenkaan ole ollenkaan kiinnostunut kristinuskosta. Miksi sitten lapselle halutaan nimiäisiin suvun kastemekko? Nuo mekothan ovat todella vahvasti kristillisiä esineitä. Ihmeen moni näyttää tekevän niin, että pukee lapselle ensin kastemekon ja sitten jonkun juhlamekon/puvun. Miksi ei vain suoraan pue sitä juhlamekkoa/pukua, ei kastemekkoa tuossa tarvita? Osa haluaa nimiäisiin myös muita kristillisiä perinteitä: on kastemaljat ja kummit. Paras oli, kun eräs tuttu kertoi ottaneensa nimiäisiin suvun perintönä kulkevan kastemaljan karkkikulhoksi. En minä ainakaan osaisi kuvitella, että haluaisin omalle lapselle päälle kastemekon tai jotain muuta kristillistä perinnettä, jos ristiäiset olisi ihan vastenmielinen ajatus.
Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kristillistä kastemekossa on?
Ei mitään, ihan maallista touhua.Kaste on kristillistä.
Lapsikaste ei ole. Vai löydätkö Raamatusta kohdan, jossa lapsi kastetaan?
Esimerkiksi kastettiin koko perhekunnat . Perhekuntaan kuuluu kyllä vauvatkin.
Jonkinlainen versio mikvestä, joka on juutalaisuudessa rituaalikylpy?
Tässätapauksessa oli kysymys ei -juutalaisestä Korneluiksen perhekunnasta ,joka kastettiin kristilliseen uskoon.Apostoli Pietarin läsnäollessa.
Valkoinen väri ev.lut.kirkossa symboloi viattomuutta. Miksi kirkkotekstiilit ovat erivärisiä tiettyinä kirkollisina juhlapäivinä?
Valkoinen =viattomuus
Punainen = tuli, veri
Vihreä = toivo, iänkaikkinen elämä
Violetti = katumus
Musta = murhe, suru
Jokainen voi guuglettaa ev.lut.kirkkopyhien värit.
Jouduin nuo kirkkopyhätkin kotiteollisuuskoulussa opettelemaan, vaikken kirkkoon kuulunut, enkä aikonut suunnitella kirkkotekstiilejä.
Sori, ohi.
Aiheeseen tai taas vähän ohi: vauva on viaton, vai onko sittenkään?
Kirkon/raamatun mukaan jokaisella, vastasyntyneelläkin on perisyntien taakka, siksihän vauva kastetaan kirkon jäseneksi, että se saisi perisyntinsä anteeksi "I:n, P:n ja PH:n nimeen".
Tuolla logiikalla kastepuvun pitäisi siis musta!
Tuolla logiikalla kastepuvun pitäisi siis musta!
Kristillisessä kasteessa valkoinen puku kuvaa Kristukselta saatua viattomuutta ,vanhurskautta ja puhtautta.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla logiikalla kastepuvun pitäisi siis musta!
Kristillisessä kasteessa valkoinen puku kuvaa Kristukselta saatua viattomuutta ,vanhurskautta ja puhtautta.
Niinpä, ensin musta "kaapu", joka kasteen jälkeen riisutaan pois, ja alta paljastuu valkoinen kastemekko perisyntinsä anteeksi saaneen viattoman vauvan päällä...
Ennen kastetta vauva ei ole "viaton, vanhurskas eikä puhdas".
Ymmärrätkö pointtini?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kristillistä kastemekossa on?
Ei mitään, ihan maallista touhua.Kaste on kristillistä.
Lapsikaste ei ole. Vai löydätkö Raamatusta kohdan, jossa lapsi kastetaan?
Teologinen pohdinta onko vauvan kaste kristillistä taitaa olla turha ketjussa jonka aihe on kastemekko. Kun puhutaan vauvan mekosta joka on vauvan kastetta varten, silloin puhutaan niiden kristillisten kirkkokuntien kastemekosta jotka uskovat lapsikasteeseen. Se ero on kirkkokuntien välinen ero ja ne jotka kastaa vauvoja uskoo niin.
Ketjun kysymyksen ydin taisi olla, että voiko samaa mekkoa käyttää nimiäisiin jota on käytetty suvussa aikaisemmin niiden kirkkokuntien sakramenttiin joissa uskotaan lapsikasteen olevan sakramentti.
Minusta mekko on materiaalia ja osa sakramenttiin liittyvää rituaalia, mutta se ei yksin ole mikään sakramentista pyhän tekevä osa. Sakramentti on kaste, mekko on siihen liittyvää rekvisiittaa. Rekvisiitan käytöstä päättää ne jotka omistavat rekvisiitan vaikka kyse olisi kastemekosta.
Pakanoille tiivistetään. Ei mainita kaste sanaa ollenkaan jos ei kasteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä arvostan heitä, jotka suoraselkäisesti järjestävät nimiäiset, eivätkä yritä tehdä niistä kasteen kaltaista juhlaa. Jos on joku periaatepäätös, niin siitä on hyvä pitää oikeasti kiinni. Minä puolestaan halusin lapsille ristiäiset.
Kerrotko vielä mitä siellä nimiäisissä sitten saa olla? Kun kerran pystyt sanomaan ettei saa olla kasteen kaltainen juhla. Eiköhän juhlat joissa lapselle nimi annetaan ole melko monella tapaa samantyyppisiä juhlia...
Kummassakaan tapauksessa lapselle ei juhlassa tai seremoniassa anneta nimeä.
Niin, puhuinkin juhlista joissa nimi annetaan. Tokihan nimi vahivstetaan maistraattiin, mutta molemmissa juhlissa, lapselle se nimi annetaan. On vähän lapsellista saivarrella.
Ei anneta ei. Kyllä nimi on tai ainakin pitäisi olla jo päätetty aiemmin. Kastetta ei edes tehdä ennen kuin nimi on virallinen. Voi joku kai vasta siinä kesken juhlan tai juuri ennen kastetta vasta nimen antaa, mutta outoa se on. Nimi voidaan ilmoittaa maistraattiin vaikka heti kun lapsi on syntynyt ja juhlia nimeä tai kastaa milloin vaan. Useimmiten n. 2kk iässä, mutta ehtii myöhemminkin. Serkkuni kastettiin alakouluikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kristillistä kastemekossa on?
Ei mitään, ihan maallista touhua.Kaste on kristillistä.
Lapsikaste ei ole. Vai löydätkö Raamatusta kohdan, jossa lapsi kastetaan?
Esimerkiksi kastettiin koko perhekunnat . Perhekuntaan kuuluu kyllä vauvatkin.
Ut:ssa kääntymys oli aina ennen kastetta. Kaste oli tietoinen valinta. Ei vauva voi kääntyä, koska ei ymmärrä mitään sellaisesta tai synneistä tms.. Perhekunta Raamatussa ei tarkoita sellaista perhettä, joka me perhe yleensä ymmärretään, vaan siihen lasketaan mukaan sukua laajemmalti ja mm palvelusväki. Lapsia kyllä siunattiin, mutta lasten tai varsinkaan vauvojen kastamisesta ei puhuta. Lapsikaste on myöhempää perua, siitä voit lukea netissä.
Nyt taidetaan puhua vauvan kastemekosta. Eli mekosta jota käyttää ne kirkkokunnat jotka uskoo, että lapsen kaste on sakramentti.
Kasteen teologiasta voidaan vääntää vaikka lähtien Abrahamista alkaneesta perinteestä jossa vauva ympärileikataan tietyn ikäisenä. Se ei kuitenkaan liity kastemekkoon, kuten ei aikuiskaste liity vauvojen mekkoihin ellei joku oikeasti usko, että hänen on aikuisenakin sovitettava päälleen suvun vauvoille tehty mekko.
Vierailija kirjoitti:
Mites nämä kirkkohäitä viettävät, joilla ei todellakaan ole mitään uskontohenkisiä muita harrastuksia? Mutta kun hääpuku ja huntu ja mun prinsessapäivä! Ja tatskat vilkkuen kirjataan slttarille koko kaasolauman kera. Sama meno sitten lapsen saatua.
No niitä lapsiahan näillä on yleensä jo liuta, tosin yleensä ei toistensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kristillistä kastemekossa on?
Ei mitään, ihan maallista touhua.Kaste on kristillistä.
Kristillisyyden tavat muuttuvat ja seremonioihin osallistuvien vaatetukset siinä samassa.
Kristinuskoon kuuluu kaste ,ehtoollinen,avioliittoon vihkiminen,hautaan siunaaminen.
Ne ei muutu vaan ovat pysyviä.
Maalistuneena ei tarvitse käyttää termejä eikä asuja.
Avioliitosta on tullut sakramentti vasta 1200-luvulla. Eli ei ne kovin pysyviä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kristillistä kastemekossa on?
Ei mitään, ihan maallista touhua.Kaste on kristillistä.
Lapsikaste ei ole. Vai löydätkö Raamatusta kohdan, jossa lapsi kastetaan?
Teologinen pohdinta onko vauvan kaste kristillistä taitaa olla turha ketjussa jonka aihe on kastemekko. Kun puhutaan vauvan mekosta joka on vauvan kastetta varten, silloin puhutaan niiden kristillisten kirkkokuntien kastemekosta jotka uskovat lapsikasteeseen. Se ero on kirkkokuntien välinen ero ja ne jotka kastaa vauvoja uskoo niin.
Ketjun kysymyksen ydin taisi olla, että voiko samaa mekkoa käyttää nimiäisiin jota on käytetty suvussa aikaisemmin niiden kirkkokuntien sakramenttiin joissa uskotaan lapsikasteen olevan sakramentti.
Minusta mekko on materiaalia ja osa sakramenttiin liittyvää rituaalia, mutta se ei yksin ole mikään sakramentista pyhän tekevä osa. Sakramentti on kaste, mekko on siihen liittyvää rekvisiittaa. Rekvisiitan käytöstä päättää ne jotka omistavat rekvisiitan vaikka kyse olisi kastemekosta.
"Ketjun kysymyksen ydin taisi olla, että voiko samaa mekkoa käyttää nimiäisiin jota on käytetty suvussa aikaisemmin niiden kirkkokuntien sakramenttiin joissa uskotaan lapsikasteen olevan sakramentti."
Kyllähän tuohon pohdintaan liittyy myös se lapsikasteen kristillisyys /ei kristillisyys, kun mietitään mikä tekee kastemekosta kristillisen symbolin tai mikä merkitys sillä on. Jos sillä ei ole mitään arvoa tai merkitystä kristillisyyden kannalta, niin koko tämä ketju ja aihe on aivan turha.
Lapsikaste, kastemekko ja kastemalja eivät ole raamatullisia asioita, vaan ihmisten keksimää kirkollista tapakulttuuria. Raamatussa tosiaan ensimmäiset Jeesuksen opetuslapset, uskoontulleet raavaat miehet täyttyivät Pyhällä Hengellä ja ottivat kasteen. Kasteessa ihminen erottautuu seuraamaan Jeesusta ja: "ensin usko, sitten kaste" ja: "kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä".
Kastevesi ei ole mitään taikavettä, jolla voi sivellä vauvan pyhäksi ja taivaaseen kelpaavaksi. Ihminen ei pelastu vauvakasteessa taivaaseen. Vauva ei edes tarvitse kastetta, koska hän on vielä viaton ja synnitön.
Kummeista - itselleni kummius tarkoittaa lapselle läheistä, turvallista aikuista. Siksi olen pyytänyt sopivia henkilöitä kummiksi vaikka ei kirkkoon kuulutakaan. Kristinuskossa taas kummin tehtävänä on opastaa kristinuskossa ja toimia todistajana kastetilaisuudessa.
Kastemekko on turhake, samoin kuin maljat ym. Toki jos tällaisilla olisi tunnearvoa (esim. Isovanhemmille tärkeä asia), niin ymmärtäisin
Mutta jokainen tyylillään..
Sama käsite voi tarkoittaa eri yhteydessä eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä arvostan heitä, jotka suoraselkäisesti järjestävät nimiäiset, eivätkä yritä tehdä niistä kasteen kaltaista juhlaa. Jos on joku periaatepäätös, niin siitä on hyvä pitää oikeasti kiinni. Minä puolestaan halusin lapsille ristiäiset.
Kerrotko vielä mitä siellä nimiäisissä sitten saa olla? Kun kerran pystyt sanomaan ettei saa olla kasteen kaltainen juhla. Eiköhän juhlat joissa lapselle nimi annetaan ole melko monella tapaa samantyyppisiä juhlia...
Kummassakaan tapauksessa lapselle ei juhlassa tai seremoniassa anneta nimeä.
Niin, puhuinkin juhlista joissa nimi annetaan. Tokihan nimi vahivstetaan maistraattiin, mutta molemmissa juhlissa, lapselle se nimi annetaan. On vähän lapsellista saivarrella.
Ei anneta ei. Kyllä nimi on tai ainakin pitäisi olla jo päätetty aiemmin. Kastetta ei edes tehdä ennen kuin nimi on virallinen. Voi joku kai vasta siinä kesken juhlan tai juuri ennen kastetta vasta nimen antaa, mutta outoa se on. Nimi voidaan ilmoittaa maistraattiin vaikka heti kun lapsi on syntynyt ja juhlia nimeä tai kastaa milloin vaan. Useimmiten n. 2kk iässä, mutta ehtii myöhemminkin. Serkkuni kastettiin alakouluikäisenä.
Selvyyden vuoksi kristillisellä kasteella ei ole nimen antamisen kanssa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kastemekkoon sisältyy kyllä kristillinen sanoma. Valkoinen väri edustaa Jumalan armoa ja anteeksiantoa. Ylipitkä helma tarkoittaa, että lapsen toivotaan kasvavan ja kehittyvän uskossa. Eli ap on kyllä oikeassa, että nimiäisiin riittäisi äitiyspakkauksen potkuhousut eikä suvun kastemekko. Jos haluaa saada ridan aikaiseksi pissisten kanssa, niin tästä saa hyvän skaban aikaiseksi (Virn). Että taas se Jazmine/Vanezza häpäisi isien uskoa...
Väärin. Valkoinen symboloi puhtautta ja viattomuutta. Ei liity mitenkään uskontoon.
Kastemekossa kyllä liittyy, älä puhu palturia. Volt tarkistaa asian papilta
Kristinopissa kaikki ovat syntisiä jo syntymästään perisynnin takia. Muutenhan niitä ei tarvitsis pelastaa uskomalla Jeesukseen yms
Tässä on mielestäni tämän ketjun paras kommentti ja kiteytys aiheesta:
En ikinä huolisi omistukseeni mekkoa jota katsellessa voisi sitten muistella että ketkä kaikki lapset eivät kelvanneet sen sisään nimensaantijuhlassaan. Hyi.[/quote]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä arvostan heitä, jotka suoraselkäisesti järjestävät nimiäiset, eivätkä yritä tehdä niistä kasteen kaltaista juhlaa. Jos on joku periaatepäätös, niin siitä on hyvä pitää oikeasti kiinni. Minä puolestaan halusin lapsille ristiäiset.
Kerrotko vielä mitä siellä nimiäisissä sitten saa olla? Kun kerran pystyt sanomaan ettei saa olla kasteen kaltainen juhla. Eiköhän juhlat joissa lapselle nimi annetaan ole melko monella tapaa samantyyppisiä juhlia...
Kummassakaan tapauksessa lapselle ei juhlassa tai seremoniassa anneta nimeä.
Niin, puhuinkin juhlista joissa nimi annetaan. Tokihan nimi vahivstetaan maistraattiin, mutta molemmissa juhlissa, lapselle se nimi annetaan. On vähän lapsellista saivarrella.
Ei anneta ei. Kyllä nimi on tai ainakin pitäisi olla jo päätetty aiemmin. Kastetta ei edes tehdä ennen kuin nimi on virallinen. Voi joku kai vasta siinä kesken juhlan tai juuri ennen kastetta vasta nimen antaa, mutta outoa se on. Nimi voidaan ilmoittaa maistraattiin vaikka heti kun lapsi on syntynyt ja juhlia nimeä tai kastaa milloin vaan. Useimmiten n. 2kk iässä, mutta ehtii myöhemminkin. Serkkuni kastettiin alakouluikäisenä.
Kaste ja nimen antaminen eivät liity teologisesti toisiinsa, mutta kaste on se tilaisuus jossa kirjoitetaan lapsen nimi kastetodistukseen ja josta se päätyy yleensä ensimmäistä kertaa rekistereihin. Minä olen puolisoni kanssa päättänyt noin varttituntia ennen kasteen alkua yhden lapsemme nimen, kun olimme autolla matkalla kastetilaisuuteen. Meidän mielestä se ei ollut outoa, olimme vaan ajatelleet toista nimeä siihen saakka, mutta kun päätös oli tehtävä emme valinneetkaan aikaisemmin ajattelemaamme nimeä.
Kukaan ei oikein voi määrää, että vanhemmat nimeävät lapsensa ennen kastetta. Kasteeseen mennessä se on tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Nimiäisiin ei kuulu todellakaan kristilliset perinteet.
Mitä on kristilliset perinteet? Monet ns. "kristilliset" perinteet on alun perin jotain ihan muita perinteitä. Täysin maallisia tai vaikka karhu-uskoon kuuluvia.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu pahalta lapsien puolesta joita ei kasteta, mihin he turvaavat kun omat voimat ei meinaa riittää (ja kaikille niin joskus käy). Se on oikeastaan ihan sama mikä uskonto (kuhan ei alista ketään) joka voi sen turvan antaa.
Voi pikkuinen, meille on vahva usko itseemme ja ympärillä oleviin ihmisiin. Siihen, että kaikki pääasiassa pyrkivät hyvään ja vaikeat ajat yleensä vaihtuvat parempiin. Että jokainen meistä on pieni hiekanjyvänen kokonaisuudessa, mutta silti tärkeä.
Ut:ssa kääntymys oli aina ennen kastetta. Kaste oli tietoinen valinta. Ei vauva voi kääntyä, koska ei ymmärrä mitään sellaisesta tai synneistä tms.. Perhekunta Raamatussa ei tarkoita sellaista perhettä, joka me perhe yleensä ymmärretään, vaan siihen lasketaan mukaan sukua laajemmalti ja mm palvelusväki. Lapsia kyllä siunattiin, mutta lasten tai varsinkaan vauvojen kastamisesta ei puhuta. Lapsikaste on myöhempää perua, siitä voit lukea netissä.