En tule mukaan synnytykseen, tyttöystävä kiukuttelee
Olen aivan suhteen alusta saakka tehnyt selväksi, että lapsia voin hankkia, mutta synnytyssaliin en tule, ota tai jätä. Nyt kun synnytyksen hetki lähenee, tyttöystäväni on kuitenkin alkanut ärhennellä ja kiukutella siitä, miten "hylkään" hänet. Olen ystävllisesti muistuttanut, että (a) synnytykseen voi ottaa toisenkin tukihenkilön ja (b) hänellä ei ole ollut missään vaiheessa mitään syytä olettaa minun tulevan. Tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta.
Pakko myöntää, että noin lapsellinen käytös vähentää arvostustani häntä kohtaan. Ymmärrän, että synnytys jännittää, mutta miksi on pakko käyttäytyä noin epäreilusti? Voiko tällaisen kohtuuttomuuden laittaa hormonien tms. piikkiin, vai onko vastaavaa odotettavissa myöhemminkin?
Kommentit (496)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:06"]
Aloittajan nainen on iskenyt kirveensä kiveen luullessaan, että aloittaja kykenee tukemaan häntä. Kun ei selvästi pysty. Ja he ovat jutelleet asiasta. Minä olen sillä lailla aloittajan kaltainen (oletan), etten ryhdy tuollaiseen hommaan, ellen tiedä, että selviän yksinkin. Minusta on kauhean epävarmaa, että osalle ihmisistä ihmissuhteet ovat muka niin luotettavia, että itselle voidaan vaatia tukea silloinkin, kun on selkeästi puhuttu, että tässä mä en nyt sitten pysty sua tukemaan ja edetty sillä pohjalla.
Mieleenikään ei tulisi sitten inkuttaa ja kinuta tukea taholta, joka sen on jo evännyt, olkoonkin se vaikka oma äitini tai mieheni. Olen kasvatettu sellaisessa kodissa, jossa tukea annettiin hyvin vähän. Se on opettanut, että älä luota kehenkään. Aloittaja on kertonut naiselleen, ettei tämä voi nyt saada tukea, silti nainen menee kuvittelemaan, että voi luottaa aloittajan tukeen. Aloittajan vaimo on minusta pelottava, koska ei osaa varata itseensä.
[/quote]
Tämä on surullisinta mitä tässä ketjussa olen lukenut.
Kurjaa että sinulta on elämässä viety perusturvaa sieltä mistä se juuri tulisi tulla mutta on virhe arvioida muiden tilanteita oman ongelman kautta.
Se ettei luota kehenkään ei ole normaali tila eikä muihin luottaminen ole typerää itsessään.
(Ymmärrän kyllä miksi tuntuu etta Apn tyttöystävä hakee itse itselleen ongelmaa väärällä miehellä ilman mitään kontrollia mutta siinä vaiheessa kun Ap suostui isäksi hän menetti oikeutensa nipottaa asioista joita ei voi ennakoida. Ap ei ole uhri.)
[/quote]
Olen kyllä eri mieltä ja ainakin oma tilanteeni on opettanut astumasta miinoihin. Minulla on hyvin ajattelevainen ja ymmärtäväinen mies. Mutta totta kai aloittajalla on oikeus nipottaa siitä, että nainen on vihainen, kun ap pitää päänsä. Tällaisiahan suhteet nyt ovat, vai mitä lakikirjaa ajattelit lukea kuvittelemasi oikeuden toteutumiseksi parisuhteissa?
[/quote]
Aloittaja on se joka lukee lakikirjaa ja kuvittelee että sopiminen ennen tapahtumaa meinaa että muuta ei voi mitenkään tapahtua. Kun se on sovittu jo!111
Siinä olet oikeassa että Ap voi nipottaa vaikka hautaan asti (ja varmaan tekeekin niin) mutta meidän ei tarvitse sitä hiljaa katsella. Erityisesti kun hän tuo sen tälle palstalle.
[/quote]
Ei kukaan ole sanonut, etteikö naisen mieli voi muuttua, mutta minulta ei sympatiaa heruisi hänen marinoilleen, vaan minusta nainen (tai miksei sitten ap, vaikka itse haluaisin sen kyllä itse hoitaa) hommaa nyt doulan ja käsittää, minkälaisen miehen kanssa on mennyt lasta laittamaan.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:48"]
Voi hemmetin tantat täällä taas ulvoo :D Minä en päästänyt miestäni synnytyssaliin. Älkää feministit sitten ihmetelkö miksei miestä kiinnosta semmoisen näyn jälkeen enää harrastaa seksiä kanssanne. ˆ__ˆ Ei ennen vanhaan miehet olleet mukana synnytksessä! Vaan sisarukset, äiti, mummo, piika..
T. N24
[/quote]Voi sinua. Ei ne miehen halut synnytyksen näkemiseen lopu. T: 4 lasta, 4 synnytystä ja miehellä edelleen kovat halut.
[/quote]
voi vitun WT, jos sinun miehelläsi ei lopu niin tarkoittaako se että muittenkaan miehillä ei??!?! Olen kuullut tapauksista, että naisen synnytyksen näkemin on tappanut miehen halut naistaan kohtaan
[/quote]
Huikeaa, ihan kuulit joistain tapauksista! Missä lehdessä se oli?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:31"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 15:33"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 14:57"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:21"] Tässä ketjussa kun on lukenut näitä naisten mielipiteitä ja vastauksia on helppo ymmärtää miehiä, jotka eivät halua suhdetta vaan ainoastaan one night stooreja. Miksi katsella jotain kieroa, epärehellisyyttä ja itsekkyyttä pursuavaa ämmää? [/quote] Naista pelottaa synnytys ja haluaa lapsen Isän mukaan sittenkin=itsekäs ja epärehellinen? Melko lailla synnytys on epäitsekkäin tekö minka voi tehdä. Mielenmuuttaminen ei ole epärehellistä. Hanki apua sun ongelmaan oikeasti. Toi on tosi huolestuttavaa naisvihaa. [/quote] Ai toi on naisvihaa, kun vain todetaan mitä ämmät täällä kirjoittelee, ja itse juuri vastauksellasi ilmoitit kannattavasi tuota ed.mainittua kieroilua, epärehellisyyttä ja itsekkyyttä? Eli jos noita ei hyväksy tai kannata, niin sitten hoitoon. Kiitti, sain viestistäsi päivän parhaat naurut. [/quote] Kyllä, nimittelit naisia ryhmänä hyvin agressiivisesti ilman logiikkaa ja reagoit muutenkin turhan isosti asiaan joka ei sinua koske suoraan. Terapia voisi auttaa hahmottamaan mistä moinen järjetön viha kumpuaa. [/quote] Naisvihaa on siis todeta se, mitä täällä kirjoiteltu. Lueppa nuo kirjoittamani viestit ja sen jälkeen omat kirjoituksesi, niin näet kuinka totta nuo molemmat postaukseni ovat, kuten myös sen, että kuka tarvitsee terapiaa. Mikäli ymmärrät lukemasi. Tai sitten et.
[/quote]
Vihamielisyys jatkuu, ilman selityksiä!
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:22"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:37"]
Mun mies on kuin suurin osa naisista täällä, itse olen aloittajan kaltainen. Ja siis en ennakoinut hakkaamalla kiveen jotain, jos mies ois sairastunut vaikka h-hetkellä, niin sitten olisi. Senkin oisin kestänyt, toki siitä ei nyt ketjussa olekaan kyse, mutta kuitenkin. Ihmettelen siis vilpittömästi aloittajan naisen tarvetta tukeutua aloittajan kaltaiseen mieheen, josta ei siihen selkeästi ole.
Minä voin tukeutua mieheeni ja tiedän sen, mutta hän ei monessakaan asiassa minuun ja hän tietää senkin. Eikä ala vaatimaan sitten, että hänen kuitenkin pitää saada tukeutua, kun siitä ei vaan tulisi mitään, mä en kykene.
En usko että tämän palstan naisilla on vain yhdenlaiset miehet kaikilla.
Tottakai kaikki pystyy synnyttämään yksin sairaalassa, fyysisesti. Tarkoitan ihan sitä että kokemuksia on monenlaisia huolimatta siita sekä lapsi että äiti voivat hyvin lopussa. Se mikä on kestettävää kipua vaihtelee myös sen mukaan miten kokee tilanteen. Onko turvallinen olo.
Kaikki miehet eivät näytä ihan täyttä kehnoa puoltaan heti. Jotkut muuttuvat pahemmiksi. Paha sanoa. Nyt hän kuitenkin on raskaana Aplle ja Aplla on silloin velvollisuuksiakin mihin jankkaaminen ei auta.
Vaikka sinulla on tiettyjä rajoituksia elämässä ja koet siitä syyllisyyttä (vaikkei miehesi ehkä tee niin) se ei tee sinusta Apn kaltaista tai että ihmiset puhuisivat sinusta niinkuin Apsta.
Kaikki miehet ei näytä kehnoa puoltaan heti. Onneksi mä oon kai sit niin epäluuloinen, että en luulottele miehen sanojen tarkoittavan paljonkaan. Ratkaisevinta on teot. Harva viitsi tekojen tasolla olla aivan muuta kuin mitä oikeastikin on, varsinkin kun katson kaikkea kriittisesti, enkä kuvitellen asioita paremmiksi.
Minusta miehellä Suomessa ei ole velvollisuutta osallistua synnytykseen ja jos olisin sitä mieltä, sopisin sitten niin. (No, sovinkin, tai mies ei ois suostunut olemaan poissa.) Nyt aloittajan kotona oli sovittu päinvastaisesta. Ei se ole miehen kehnon puolen myöhäistä esiintuloa, että ei tosiaankaan tule sitten synnytykseen.
Ei tietenkään sokeasti pidä uskoa, tai todisteiden vastaisesti. Se on perusjärkeä, mutta minä saan sinusta nyt sen kuvan että kaikki ovat tavallaan aina pettureita jollain tasolla? Ennenpitkää?
Mulle lapsi on aina kahden ihmisen työn tulos. Kaikki miehet eivät pysty tulemaan synnytykseen mukaan ja kaikki naiset eivät halua miehiään mukaan mutta oletuksena on se että miehellä on yritystä olla tukena naiselle synnytyksen aikana. Ainakin yritystä. Koska vaikka se on yhteinen tuote, vauva, niin nainen uhraa paljon enemmän lapsen eteen ihan jo alussa. Ja tämän ei pitäisi olla mikään kamala asia miehen kannalta vaan itsestäänselvyys.
Ap ja Apn tyttöystävä ovat voineet sopia aikaisemmin ettei Ap tule mukaan, mutta raskaus ja synnytys ovat muuttuvia tiloja. Tyttö muutti mielensa. Näin käy eikä se tee hänestä pahaa ihmistä millään tavalla.
No ihan samalla lailla täällä nillitetään miehistä ja sanotaan että mies kiukuttelee, vaikka minä näen niin, että nainen vain oletti jotain mieheltä, mikä oli epärealistista.
Ja on totta, ohiksena, että minulla on tapana pitää mahdollisena kaikkien pettävän ja että vain itseensä voi luottaa. Mutta siinä on käynyt tosiaan niin, että mua jos pettää, niin en vain kohauta olkiani ja ajattele, että kestän tämän jotenkin vaan se on heti hei hei ja saat toki korjata asian minulle, jos pystyt. Moni ei arvosta itseään niin paljon ja jää pettureiden kanssa elelemään ajatellen, että ehkä mä voin sit itsekin vähän pettää tässä. Vaatimatta heidän muuttumistaan. En nyt sano että ap:n vaimon tarvii mitään erityisesti korjata, mutta en itse soisi hänelle lähtöasetelman (asia puhuttu) takia kiukkua minua kohtaan.
Kylla AV on joskus epälooginen ja rasittava. Ketuttaa mutta minkäs sille voi. Pitää antaa kaikkien kukkien kukkia ja jotkut niistä kukista ei osaa mennä terapiaan.
Ollaan tuossa pettämis asiassa samaa mieltä. Ja paljon voi vaikuttaa jo lähtöasetelmaan. Mutta en menisi silti siihen että syyttäisin itseäni, tai muita kaltoin kohdeltuja, kun en nähnyt tai vaatinut tai osannut ennakoida. Kyllä se vika on siellä toisessa päässä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:06"]
Aloittajan nainen on iskenyt kirveensä kiveen luullessaan, että aloittaja kykenee tukemaan häntä. Kun ei selvästi pysty. Ja he ovat jutelleet asiasta. Minä olen sillä lailla aloittajan kaltainen (oletan), etten ryhdy tuollaiseen hommaan, ellen tiedä, että selviän yksinkin. Minusta on kauhean epävarmaa, että osalle ihmisistä ihmissuhteet ovat muka niin luotettavia, että itselle voidaan vaatia tukea silloinkin, kun on selkeästi puhuttu, että tässä mä en nyt sitten pysty sua tukemaan ja edetty sillä pohjalla.
Mieleenikään ei tulisi sitten inkuttaa ja kinuta tukea taholta, joka sen on jo evännyt, olkoonkin se vaikka oma äitini tai mieheni. Olen kasvatettu sellaisessa kodissa, jossa tukea annettiin hyvin vähän. Se on opettanut, että älä luota kehenkään. Aloittaja on kertonut naiselleen, ettei tämä voi nyt saada tukea, silti nainen menee kuvittelemaan, että voi luottaa aloittajan tukeen. Aloittajan vaimo on minusta pelottava, koska ei osaa varata itseensä.
[/quote]
Tämä on surullisinta mitä tässä ketjussa olen lukenut.
Kurjaa että sinulta on elämässä viety perusturvaa sieltä mistä se juuri tulisi tulla mutta on virhe arvioida muiden tilanteita oman ongelman kautta.
Se ettei luota kehenkään ei ole normaali tila eikä muihin luottaminen ole typerää itsessään.
(Ymmärrän kyllä miksi tuntuu etta Apn tyttöystävä hakee itse itselleen ongelmaa väärällä miehellä ilman mitään kontrollia mutta siinä vaiheessa kun Ap suostui isäksi hän menetti oikeutensa nipottaa asioista joita ei voi ennakoida. Ap ei ole uhri.)
[/quote]
Olen kyllä eri mieltä ja ainakin oma tilanteeni on opettanut astumasta miinoihin. Minulla on hyvin ajattelevainen ja ymmärtäväinen mies. Mutta totta kai aloittajalla on oikeus nipottaa siitä, että nainen on vihainen, kun ap pitää päänsä. Tällaisiahan suhteet nyt ovat, vai mitä lakikirjaa ajattelit lukea kuvittelemasi oikeuden toteutumiseksi parisuhteissa?
[/quote]
Aloittaja on se joka lukee lakikirjaa ja kuvittelee että sopiminen ennen tapahtumaa meinaa että muuta ei voi mitenkään tapahtua. Kun se on sovittu jo!111
Siinä olet oikeassa että Ap voi nipottaa vaikka hautaan asti (ja varmaan tekeekin niin) mutta meidän ei tarvitse sitä hiljaa katsella. Erityisesti kun hän tuo sen tälle palstalle.
[/quote]
Ei kukaan ole sanonut, etteikö naisen mieli voi muuttua, mutta minulta ei sympatiaa heruisi hänen marinoilleen, vaan minusta nainen (tai miksei sitten ap, vaikka itse haluaisin sen kyllä itse hoitaa) hommaa nyt doulan ja käsittää, minkälaisen miehen kanssa on mennyt lasta laittamaan.
[/quote]
Tai sitten voidaan todeta miehelle joka asiasta vinkuu että hei, aika kehittää empatiaa sille joka sun pullaa uunissaan hautoo. Kun meillä on se tilaisuus tässä.
Kuka helvetti keksi, että naiset eivät traumatisoituisi synnytyksestä miesten lailla? Vertaisin synnytyksen näkemistä videoihin, joissa pallit kokevat kovia. Miehet älähtävät pelkästä videosta, sillä osaavat kuvitella kivun omiinsa. Itse en naisena tahtoisi nähdä synnytystä, enkä ymmärrä miksi synnytysvideoita raskaana oleville näytetään. Eiväthän he itse sitä repeytyvää römpsää näe?
Lasten hankinta ei ole itselleni ajankohtaista nyt, eikä ehkä ikinä, mutta TODELLAKIN vaatisin mieheni pitämään minua kädestä (en vaatisi katsomaan alapäätä, sillä en itsekään haluaisi nähdä). Mielestäni ap:n pitäisi ymmärtää, että noin suuri asia ja kärsimys olisi ehkä mukava jakaa. Tyttöystävä on kokenut paljon, jotta voisi saattaa maailmaan lapsenne, joten mikset sinä voisi uhrautua pitämään kädestä? Se merkitsisi tyttöystävällesi varmasti paljon, ja voi olla, että myöhemmin katuisit sitä, kuinka et ollut mukana lapsen synnytyksessä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:51"]
Lasten hankinta ei ole itselleni ajankohtaista nyt, eikä ehkä ikinä, mutta TODELLAKIN vaatisin mieheni pitämään minua kädestä (en vaatisi katsomaan alapäätä, sillä en itsekään haluaisi nähdä).
[/quote]Sitten et varmaankaan suostuisi järjestelyyn, jossa mies jää synnytyssalin ulkopuolelle, vai mitä?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:22"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:37"]
Mun mies on kuin suurin osa naisista täällä, itse olen aloittajan kaltainen. Ja siis en ennakoinut hakkaamalla kiveen jotain, jos mies ois sairastunut vaikka h-hetkellä, niin sitten olisi. Senkin oisin kestänyt, toki siitä ei nyt ketjussa olekaan kyse, mutta kuitenkin. Ihmettelen siis vilpittömästi aloittajan naisen tarvetta tukeutua aloittajan kaltaiseen mieheen, josta ei siihen selkeästi ole.
Minä voin tukeutua mieheeni ja tiedän sen, mutta hän ei monessakaan asiassa minuun ja hän tietää senkin. Eikä ala vaatimaan sitten, että hänen kuitenkin pitää saada tukeutua, kun siitä ei vaan tulisi mitään, mä en kykene.
En usko että tämän palstan naisilla on vain yhdenlaiset miehet kaikilla.
Tottakai kaikki pystyy synnyttämään yksin sairaalassa, fyysisesti. Tarkoitan ihan sitä että kokemuksia on monenlaisia huolimatta siita sekä lapsi että äiti voivat hyvin lopussa. Se mikä on kestettävää kipua vaihtelee myös sen mukaan miten kokee tilanteen. Onko turvallinen olo.
Kaikki miehet eivät näytä ihan täyttä kehnoa puoltaan heti. Jotkut muuttuvat pahemmiksi. Paha sanoa. Nyt hän kuitenkin on raskaana Aplle ja Aplla on silloin velvollisuuksiakin mihin jankkaaminen ei auta.
Vaikka sinulla on tiettyjä rajoituksia elämässä ja koet siitä syyllisyyttä (vaikkei miehesi ehkä tee niin) se ei tee sinusta Apn kaltaista tai että ihmiset puhuisivat sinusta niinkuin Apsta.
Kaikki miehet ei näytä kehnoa puoltaan heti. Onneksi mä oon kai sit niin epäluuloinen, että en luulottele miehen sanojen tarkoittavan paljonkaan. Ratkaisevinta on teot. Harva viitsi tekojen tasolla olla aivan muuta kuin mitä oikeastikin on, varsinkin kun katson kaikkea kriittisesti, enkä kuvitellen asioita paremmiksi.
Minusta miehellä Suomessa ei ole velvollisuutta osallistua synnytykseen ja jos olisin sitä mieltä, sopisin sitten niin. (No, sovinkin, tai mies ei ois suostunut olemaan poissa.) Nyt aloittajan kotona oli sovittu päinvastaisesta. Ei se ole miehen kehnon puolen myöhäistä esiintuloa, että ei tosiaankaan tule sitten synnytykseen.
Ei tietenkään sokeasti pidä uskoa, tai todisteiden vastaisesti. Se on perusjärkeä, mutta minä saan sinusta nyt sen kuvan että kaikki ovat tavallaan aina pettureita jollain tasolla? Ennenpitkää?
Mulle lapsi on aina kahden ihmisen työn tulos. Kaikki miehet eivät pysty tulemaan synnytykseen mukaan ja kaikki naiset eivät halua miehiään mukaan mutta oletuksena on se että miehellä on yritystä olla tukena naiselle synnytyksen aikana. Ainakin yritystä. Koska vaikka se on yhteinen tuote, vauva, niin nainen uhraa paljon enemmän lapsen eteen ihan jo alussa. Ja tämän ei pitäisi olla mikään kamala asia miehen kannalta vaan itsestäänselvyys.
Ap ja Apn tyttöystävä ovat voineet sopia aikaisemmin ettei Ap tule mukaan, mutta raskaus ja synnytys ovat muuttuvia tiloja. Tyttö muutti mielensa. Näin käy eikä se tee hänestä pahaa ihmistä millään tavalla.
No ihan samalla lailla täällä nillitetään miehistä ja sanotaan että mies kiukuttelee, vaikka minä näen niin, että nainen vain oletti jotain mieheltä, mikä oli epärealistista.
Ja on totta, ohiksena, että minulla on tapana pitää mahdollisena kaikkien pettävän ja että vain itseensä voi luottaa. Mutta siinä on käynyt tosiaan niin, että mua jos pettää, niin en vain kohauta olkiani ja ajattele, että kestän tämän jotenkin vaan se on heti hei hei ja saat toki korjata asian minulle, jos pystyt. Moni ei arvosta itseään niin paljon ja jää pettureiden kanssa elelemään ajatellen, että ehkä mä voin sit itsekin vähän pettää tässä. Vaatimatta heidän muuttumistaan. En nyt sano että ap:n vaimon tarvii mitään erityisesti korjata, mutta en itse soisi hänelle lähtöasetelman (asia puhuttu) takia kiukkua minua kohtaan.
Kylla AV on joskus epälooginen ja rasittava. Ketuttaa mutta minkäs sille voi. Pitää antaa kaikkien kukkien kukkia ja jotkut niistä kukista ei osaa mennä terapiaan.
Ollaan tuossa pettämis asiassa samaa mieltä. Ja paljon voi vaikuttaa jo lähtöasetelmaan. Mutta en menisi silti siihen että syyttäisin itseäni, tai muita kaltoin kohdeltuja, kun en nähnyt tai vaatinut tai osannut ennakoida. Kyllä se vika on siellä toisessa päässä.
Niin no toki tervettä sekin on, ettei syytä itseään, mutta jos vain syyttää toista niin ei opi mitään. Jos miettii, miksi itse tuli huijatuksi saattaa ymmärtää jotain itsestä ja miksi ei huomannut tulevansa huijatuksi. Tai tämä on minun tapani, kelaan asioita kieltämättä aika paljon :D
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:06"]
Aloittajan nainen on iskenyt kirveensä kiveen luullessaan, että aloittaja kykenee tukemaan häntä. Kun ei selvästi pysty. Ja he ovat jutelleet asiasta. Minä olen sillä lailla aloittajan kaltainen (oletan), etten ryhdy tuollaiseen hommaan, ellen tiedä, että selviän yksinkin. Minusta on kauhean epävarmaa, että osalle ihmisistä ihmissuhteet ovat muka niin luotettavia, että itselle voidaan vaatia tukea silloinkin, kun on selkeästi puhuttu, että tässä mä en nyt sitten pysty sua tukemaan ja edetty sillä pohjalla.
Mieleenikään ei tulisi sitten inkuttaa ja kinuta tukea taholta, joka sen on jo evännyt, olkoonkin se vaikka oma äitini tai mieheni. Olen kasvatettu sellaisessa kodissa, jossa tukea annettiin hyvin vähän. Se on opettanut, että älä luota kehenkään. Aloittaja on kertonut naiselleen, ettei tämä voi nyt saada tukea, silti nainen menee kuvittelemaan, että voi luottaa aloittajan tukeen. Aloittajan vaimo on minusta pelottava, koska ei osaa varata itseensä.
[/quote]
Tämä on surullisinta mitä tässä ketjussa olen lukenut.
Kurjaa että sinulta on elämässä viety perusturvaa sieltä mistä se juuri tulisi tulla mutta on virhe arvioida muiden tilanteita oman ongelman kautta.
Se ettei luota kehenkään ei ole normaali tila eikä muihin luottaminen ole typerää itsessään.
(Ymmärrän kyllä miksi tuntuu etta Apn tyttöystävä hakee itse itselleen ongelmaa väärällä miehellä ilman mitään kontrollia mutta siinä vaiheessa kun Ap suostui isäksi hän menetti oikeutensa nipottaa asioista joita ei voi ennakoida. Ap ei ole uhri.)
[/quote]
Olen kyllä eri mieltä ja ainakin oma tilanteeni on opettanut astumasta miinoihin. Minulla on hyvin ajattelevainen ja ymmärtäväinen mies. Mutta totta kai aloittajalla on oikeus nipottaa siitä, että nainen on vihainen, kun ap pitää päänsä. Tällaisiahan suhteet nyt ovat, vai mitä lakikirjaa ajattelit lukea kuvittelemasi oikeuden toteutumiseksi parisuhteissa?
[/quote]
Aloittaja on se joka lukee lakikirjaa ja kuvittelee että sopiminen ennen tapahtumaa meinaa että muuta ei voi mitenkään tapahtua. Kun se on sovittu jo!111
Siinä olet oikeassa että Ap voi nipottaa vaikka hautaan asti (ja varmaan tekeekin niin) mutta meidän ei tarvitse sitä hiljaa katsella. Erityisesti kun hän tuo sen tälle palstalle.
[/quote]
Ei kukaan ole sanonut, etteikö naisen mieli voi muuttua, mutta minulta ei sympatiaa heruisi hänen marinoilleen, vaan minusta nainen (tai miksei sitten ap, vaikka itse haluaisin sen kyllä itse hoitaa) hommaa nyt doulan ja käsittää, minkälaisen miehen kanssa on mennyt lasta laittamaan.
[/quote]
Tai sitten voidaan todeta miehelle joka asiasta vinkuu että hei, aika kehittää empatiaa sille joka sun pullaa uunissaan hautoo. Kun meillä on se tilaisuus tässä.
[/quote]
Miten sitä aletaan kehittää? Helvetin helppoahan se on tuollaista neuvoa. Mutta miten se siis käytännössä tapahtuu, aidosti, ettei ole vain ulkokultaista yritystä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:52"]
Tämä ketju huokuu niin paljon naisvihaa, että ei todeksi uskoisi. Olen onnellinen, että minulla ei ole tuollaista miestä, jotka täällä kirjoittavat. Puhutaan oikeuksista, sopimuksista, petturuudesta. Missä on rakkaus, perhe, yhdessä tekeminen? Kylmäveristä sakkia ja lapsiparka syntymässä.
[/quote]
Perheessä ei ikinä valehdella tai rikota sovittua asiaan. Jos oikeasti rakastaa toista niin ei petä toista eikä lupaa asioita joita ei pidä. Yhdessä tekeminen? Kuuluuko tähän yhdessä sopiminen jonka nainen voi koska tahansa purkaa ja miehen pitää se hyväksyä? Onko se yhdessä tekemistä?
[/quote]Ei luoja! Etkö todellakaan koskaan ole valehdellut tai muuttanut mieltäsi missään asiassa? Oletpa aikamoinen. Kyllä ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään.Ja ihmisen mieli muutuu monta kertaa tämän elämän aikana. Jos ei, on ihminen aika kehittymätön jos samat nuoruuden (typerätkin) mielipiteet kestää koko elämän.Ei tuollaisia sopimuksia voi osata nuorena tehdä kun tosi tilanne on ihan toinen. Itsekin vannoin nuorena,etten koskaan tee lapsia. Nyt olen iloinen ,että olen muuttanut mieleni.Mieheni oli varma,ettei koskaan uskaitaisi lähteä mukaan synnytykseen koska pelkä niin, mutta siellä vain oli(omasta tahdoitaan, en edes pyytänyt mukaan). Kyllä ihminen saa muuttaa mieltään. Täällä on kyllä niin kylmiä miehiä kommentoimassa,ettei tottakaan. Mutta ilmeisesti heillä ei ole vaimoa ,eikä omaa lasta.Eivät tiedä mistä puhuvat.
[/quote]
Mieltä saa muuttaa asioissa jotka koskevat itseään ja niistä ei ole sopinut toisen kanssa.
Ihminen voi muuttaa mieltään jos se toiselle sopii asioista mistä on yhdessä päätetty. Mutta et voi muuttaa mieltäsi asiasta josta yhdessä on sovittu tai se on toisen pettämistä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:16"]Ihan uteliaisuudesta, miksi et mene synnytysaliin?
[/quote]
Itse en ihmettele ap:n kantaa. Ei meikäläinenään sinne menisi vaikka kuinka pyydettäisiin. Ikävää ja sotkuista hommaa, ja jos nainen kirkuu niin vielä karmeampaa.
Ja aika lapsellista kiukutella kun asia on jo sovittu, ja aika taukkia myös jos ei älynnyt ettö mies on tosissaan.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 22:01"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:52"]
Tämä ketju huokuu niin paljon naisvihaa, että ei todeksi uskoisi. Olen onnellinen, että minulla ei ole tuollaista miestä, jotka täällä kirjoittavat. Puhutaan oikeuksista, sopimuksista, petturuudesta. Missä on rakkaus, perhe, yhdessä tekeminen? Kylmäveristä sakkia ja lapsiparka syntymässä.
[/quote]
Perheessä ei ikinä valehdella tai rikota sovittua asiaan. Jos oikeasti rakastaa toista niin ei petä toista eikä lupaa asioita joita ei pidä. Yhdessä tekeminen? Kuuluuko tähän yhdessä sopiminen jonka nainen voi koska tahansa purkaa ja miehen pitää se hyväksyä? Onko se yhdessä tekemistä?
[/quote]Ei luoja! Etkö todellakaan koskaan ole valehdellut tai muuttanut mieltäsi missään asiassa? Oletpa aikamoinen. Kyllä ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään.Ja ihmisen mieli muutuu monta kertaa tämän elämän aikana. Jos ei, on ihminen aika kehittymätön jos samat nuoruuden (typerätkin) mielipiteet kestää koko elämän.Ei tuollaisia sopimuksia voi osata nuorena tehdä kun tosi tilanne on ihan toinen. Itsekin vannoin nuorena,etten koskaan tee lapsia. Nyt olen iloinen ,että olen muuttanut mieleni.Mieheni oli varma,ettei koskaan uskaitaisi lähteä mukaan synnytykseen koska pelkä niin, mutta siellä vain oli(omasta tahdoitaan, en edes pyytänyt mukaan). Kyllä ihminen saa muuttaa mieltään. Täällä on kyllä niin kylmiä miehiä kommentoimassa,ettei tottakaan. Mutta ilmeisesti heillä ei ole vaimoa ,eikä omaa lasta.Eivät tiedä mistä puhuvat.
[/quote]
Mieltä saa muuttaa asioissa jotka koskevat itseään ja niistä ei ole sopinut toisen kanssa.
Ihminen voi muuttaa mieltään jos se toiselle sopii asioista mistä on yhdessä päätetty. Mutta et voi muuttaa mieltäsi asiasta josta yhdessä on sovittu tai se on toisen pettämistä.
[/quote]
Juuri näin! Mieltään saa muutta vaikka kuinka paljon haluaa (itse teen niin jatkuvasti), mutta jos jokin asia on sovittu/luvattu, niin silloin ei sitä saisi muuttaa (paitsi kos kumpikin osapuoli hyväksyy).
Lupausten pettäjät ovat kunniattomia sanansa syöjiä!
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:08"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä. [/quote] Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei. Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö! [/quote] Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan. Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa. Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan. [/quote] Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa. [/quote] No hohoh . Tyttöystävä on itsekin uskonut pysyvänsä menemään yksin. Nyt kun tapahtuma on lähellä ja konkreettinen , on pelko ottanut vallan. Ts ei ole laskelmoiden valehdellut. [/quote] Ihan sama minkä takia ei pidä sopimaansa. Sellaiseen ihmiseen ei voi luottaa joka ei pidä kiinni sovitusta [/quote] Ja tällainen ihminen , joka ei ymmärrä että ihminen tosi paikan edessä vasta tajuaa mihin pystyy, ei ole itse koskaan ollut tosi paikan edessä. Se on jollekin synnytys, jollekin joku muu.
[/quote]
Mihin pystyy? Aikuisen ihmisen PITÄÄ tietää mihin pystyy ja mihin ei. Mitä jos hän ei pysty vanhemmuuteen? Pitääkö lapsen kärsiä koska nainen ei osaa päättää mitä haluaa? Järjetöntä!!!
Tuollaista ihmistä ei pitäisi päästää mihinkään eikä tekemään mitään omasta tahdostaan vaan holhoajan pitäisi päättää nekin asiat. Kun kyseinen henkilö ei kerran siihen pysty
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:52"]
Tämä ketju huokuu niin paljon naisvihaa, että ei todeksi uskoisi. Olen onnellinen, että minulla ei ole tuollaista miestä, jotka täällä kirjoittavat. Puhutaan oikeuksista, sopimuksista, petturuudesta. Missä on rakkaus, perhe, yhdessä tekeminen? Kylmäveristä sakkia ja lapsiparka syntymässä.
[/quote]
Perheessä ei ikinä valehdella tai rikota sovittua asiaan. Jos oikeasti rakastaa toista niin ei petä toista eikä lupaa asioita joita ei pidä. Yhdessä tekeminen? Kuuluuko tähän yhdessä sopiminen jonka nainen voi koska tahansa purkaa ja miehen pitää se hyväksyä? Onko se yhdessä tekemistä?
[/quote]
Jos kysyn mieheltäni olenko lihonut, toivon, että hän valehtelee. On voitu sopia, että töitten jälkeen mennään leffaan. Voi perua molemminpuolin, jos on kipeä tai työpäivä vaan oli niin rankka ettei jaksa. Rakkautta on sopeutua toiseen ihmiseen ei pitää hamaan tappiin kiinni periaatteistaan tai "sopimuksista".
[/quote]
Oletko noin lapsellinen? Täysin eri asia joku leffa kuin synnytys.
Onhan se päivänselvä että jos ollaan menossa jonnekkin ja toinen on sairas tai väsynyt niin se voidaan perua. Mutta aika harva tuollaisesta sopii SUHTEEN ALUSSA että leffaan mennään AINA tiistaisin kello 18 taikka tulee ero?
Isot raha-asiat ja kaikki lapsiin liittyvä pitää sopia jo ihan suhteen alussa ja se sopimus pitää kanssa kummankin pitää.
Aivan eri asia joku elokuvan katsominen.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:07"]
Et käsitä käsillä olevaa tilannetta ollenkaan, vaikka olet lukutaitoinen ihminen. Ei aloittaja halua, että nainen tekee tilanteesta hänelle helpon. Vaan että nainen tekee kuten on sovittu, koska syyt olla poissa ovat aloittajalla selkeästi todella painavia. Mikä siinä doulassa on ajatuksena niin kaameaa?
Okei, parasta lopettaa tähän jos ei synnyttänyt nainen käsitä että mieli voi muuttua hyvinkin paljon siinä kun synnytys lähenee ja että kaikki naiset eivät ole sinä ja sinun synnytys. Hyvin simppeli asia, en olisi uskonut että koskaan tulee eteen mutta onhan tällä palstalla kinasteltu jo siitä onko epiduraali oikein vai ei, joten.
Pieni lapsi muuttaa mieltään ei aikuinen ihminen. Sovitusta asiasta ei voi muuttaa mieltään
Fiksu ihminen kasvaa ihmisenä ja voi muuttaa mieltään. Minkälaista sakkia täällä on kun kukaan ei pysty muuttamaan mieltään?
On aivan eri asia kasvaa ihmisenä ja muutta mieltään vaikka työstään kuin parisuhteen elintärkeistä asioista mitkä on yhdessä sovittu
Ootko Ap oikeasti nyt miettinyt mitä tuo sun itsepäisyys ja itsekkyys tekee teidän suhteelle? Jos pysyt kannassasi niin hyväksy se että tyttöystäväsi mieli sinusta saattaa muuttua for good. Lapset tulee aina ensin! Ja sitä ennen raskaana oleva nainen -sinun lapsesi äiti - tulee aina ensin. Stressi ei ole hyväksi vauvalle. Elä siis aiheuta tyttöystävälle tarpeetonta stressiä. Lisäksi meinasitko lukea myöhemmin vain epikriisin läpi? Se voi olla monta sivua. Miten jaat kokemuksen tyttöystävän kanssa? Miten osaat tukea häntä toipumisessa? Mitä vain voi tapahtua synnytyksessä. Ja se voi kestää päiviä. Kyllä - tyttöystäväsi selviää siitä ilman sinuakin, mutta hän voi sen jälkeen tuntea selviävänsä mistä vain - ilman sinuakin.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:57"]Ap, saat varmasti kiukkuilua osallesi sen vuoksi, että ajatus ei ole täysin selvä siitä, ettet ihan oikeasti ole menossa mukaan synnytyssaliin. Tai perustelusi pyolisollesi eivät jostain syystä vakuuta häntä.
Esimerkiksi: suhteen alussa olette puhuneet lapsista ja olet sanonut että muuten ok, muttet synnytykseen osallistu. Asia on ollut silloin ok. Nyt puoliso on tajunnut mihin liemeen on joutunut (synnytys edessä, itseäkin kauhistutti sen lähestyessä kun tajusin, etten enää saa lasta ulos kuin synnytyssairaalassa enkä voi peruuttaa päätöstäni) ja hän oletettavasti kokee, että tarvitsee sinut, elämän tärkeimmän henkilön ja lapsen isän, sinut, tuekseen sairaalan henkilökunnan ja mahdollisen doulan lisäksi. Voin kertoa, että kun pelkää/jännittää jotain, mitä ei voi sivuuttaa, on ahdistus kamala, jos ei saa sitä tukea mitä eniten kaipaa. Ei puolisosi tuettomuuteen kuole fyysisesti, mutta omalla kokemuksella sanon, että väliinne ilmestyy "näkymätön seinä" - jollain asteella, halusit tai et. Ja asia pitää käsitellä läpi moneen kertaan.
Äärimmäisilleen vedetty periaatteellisuus on loppupelissä tosi lapsellista. Minusta tässä pelottavinta on se, että vaikutat pelottavan periaatteelliselta.. se ei ikävä kyllä toimi vanhempana. Samoin vastauksesi täällä esitettyihin kysymyksiin on antanut kuvan, että et ehkä tiedä mitä lapsen saaminen käytännössä tarkoittaa ja suhtaudut siihen kovin kylmästi. Se, että pyydät apua puolisosi kiukuttelun analysointiin, saa sinut tuntumaan äärimmäisen itsekkäältä (varsinkin, kun olet siitä onnekkaassa asemassa, että kehosi ei pakota sinua synnyttämään. Puolisosi sentään joutuu synnyttämään, vaikka ei enää haluaisikaan) Toivottavasti olen väärässä sinusta.
Kun et kerran syystä tai toisesta ole menossa synnytyssaliin todistamaan syntymää ja tukemaan puolisoa, niin oletan, että olet sitten "normaalia aktiivisempi" muissa tukitoimissa. Hanki doula, auta sairaalakassin pakkaamisessa, hiero alkusupistusten aikana puolisoa jos hän pyytää ja auta muutoinkin häntä hänen pyynnöstään. Odota salin oven luona, ole valmis menemään sisään heti! Pyydettäessä ja ole varautunut piiiitkään sairaalareissuun. Synnytyksen jälkeen "palvele puolisoa kuin koira", eli iloisena ja uskollisena. Käy läpi synnytystä sekä ennen että jälkeen tapahtuman, jotta pääset jollain tapaa kärryille, mitä kaikkea puolisosi on joutunut/päässyt kokemaan.
Muista, että synnytystä tai elämää ei loppupelissä oikeasti allekirjoittaa ja tilanteet voivat muuttua radikaalisti. Puhukaa myös, mitä teet sitten, jos puolisosi/vauva joutuu kriittiseen tilaan.
Se, miksi en oikein ymmärrä ajatuksiasi on se, että toiminnallasi osoitat, ettet osaa asettua täysin naisen asemaan. Mitä jos hän onkin muuttanut mielipiteensä siitä, että tarvitseekin sinut mukaan? Sinä hoet vain periaatettasi, kun olet onnellisesti mies, etkä siten pakon edessä. Parisuhteessa joutuu joskus venymään asioihinkin, joihin ei halua..
Ajattelin asiaa miten päin vaan, en ymmärrä periaatteellisuuttasi ja sitä, miksi analysoit puolisosi kiukkuilua. Jos kiukuttaa, on joku syy , mistä kiukku kumpuaa. Oletko kysynyt sitä syytä?
[/quote]
Mitä ap vastaa tähän
Surullista :( Ap:n tyttöystävä on varmaan tosi ahdistunut ja surullinen ja tuntee olevansa yksin, ku tärkein ihminen ei suostu tukemaan. Kauhee ahdinko voin vaan kuvitella. Onneks oma mies ei oo noin ilkeä ja itsekäs. Tsemppiä tyttöystävälle.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:16"]Ihan uteliaisuudesta, miksi et mene synnytysaliin? [/quote] Itse en ihmettele ap:n kantaa. Ei meikäläinenään sinne menisi vaikka kuinka pyydettäisiin. Ikävää ja sotkuista hommaa, ja jos nainen kirkuu niin vielä karmeampaa. Ja aika lapsellista kiukutella kun asia on jo sovittu, ja aika taukkia myös jos ei älynnyt ettö mies on tosissaan.
[/quote]Vai on synnytys ikävää ja sotkuista hommaa ja vielä jos synnyttävä äiti kirkuu!!! Voi luoja. Mene nyt heti maanantaina lääkäriin ja koeta saada sterilisaatio. Et taida olla kypsä isäksi nyt etkä myöhemmin. Sinun mielestä siis nainen( sinun rakas vaimosi) saa mielummin kärsiä ihan yksin koska sinusta ei ole miestä häntä edes henkisesti tukemaan. Vaimoosihan se sattuu ja hän sen vauvan itsestään ulos puskee,etkä sinä. Sinun tarvitsee vain pitää kädestä ja sitäkään et pysty tekemään. Suurinta rakkautta on kestää toisen vierellä kovatkin hetket,eikä työntää päätä pensaaseen ja odottaa että toinen hoitaa homman yhsinään.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:06"]
Aloittajan nainen on iskenyt kirveensä kiveen luullessaan, että aloittaja kykenee tukemaan häntä. Kun ei selvästi pysty. Ja he ovat jutelleet asiasta. Minä olen sillä lailla aloittajan kaltainen (oletan), etten ryhdy tuollaiseen hommaan, ellen tiedä, että selviän yksinkin. Minusta on kauhean epävarmaa, että osalle ihmisistä ihmissuhteet ovat muka niin luotettavia, että itselle voidaan vaatia tukea silloinkin, kun on selkeästi puhuttu, että tässä mä en nyt sitten pysty sua tukemaan ja edetty sillä pohjalla.
Mieleenikään ei tulisi sitten inkuttaa ja kinuta tukea taholta, joka sen on jo evännyt, olkoonkin se vaikka oma äitini tai mieheni. Olen kasvatettu sellaisessa kodissa, jossa tukea annettiin hyvin vähän. Se on opettanut, että älä luota kehenkään. Aloittaja on kertonut naiselleen, ettei tämä voi nyt saada tukea, silti nainen menee kuvittelemaan, että voi luottaa aloittajan tukeen. Aloittajan vaimo on minusta pelottava, koska ei osaa varata itseensä.
[/quote]
Tämä on surullisinta mitä tässä ketjussa olen lukenut.
Kurjaa että sinulta on elämässä viety perusturvaa sieltä mistä se juuri tulisi tulla mutta on virhe arvioida muiden tilanteita oman ongelman kautta.
Se ettei luota kehenkään ei ole normaali tila eikä muihin luottaminen ole typerää itsessään.
(Ymmärrän kyllä miksi tuntuu etta Apn tyttöystävä hakee itse itselleen ongelmaa väärällä miehellä ilman mitään kontrollia mutta siinä vaiheessa kun Ap suostui isäksi hän menetti oikeutensa nipottaa asioista joita ei voi ennakoida. Ap ei ole uhri.)
[/quote]
Olen kyllä eri mieltä ja ainakin oma tilanteeni on opettanut astumasta miinoihin. Minulla on hyvin ajattelevainen ja ymmärtäväinen mies. Mutta totta kai aloittajalla on oikeus nipottaa siitä, että nainen on vihainen, kun ap pitää päänsä. Tällaisiahan suhteet nyt ovat, vai mitä lakikirjaa ajattelit lukea kuvittelemasi oikeuden toteutumiseksi parisuhteissa?
[/quote]
Aloittaja on se joka lukee lakikirjaa ja kuvittelee että sopiminen ennen tapahtumaa meinaa että muuta ei voi mitenkään tapahtua. Kun se on sovittu jo!111
Siinä olet oikeassa että Ap voi nipottaa vaikka hautaan asti (ja varmaan tekeekin niin) mutta meidän ei tarvitse sitä hiljaa katsella. Erityisesti kun hän tuo sen tälle palstalle.