En tule mukaan synnytykseen, tyttöystävä kiukuttelee

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:42"]

Aivan käsittämätöntä. Yleensä vituttaa lukea näitä "provo"-syytöksiä jokaisen ketjun kommentoinnissa, mutta nyt on pakko sanoa että mun on tosi vaikea uskoa että olet oikeasti todellinen ihminen. Vaikka tiedän kyllä että maailma on täynnä friikkejä, että sinänsä toisaalta mahdollista kai tämäkin. Mutta siis, miten ihmeessä olet suostunut tekemään lapsia jos et pysty/halua kokea synnytystä mukana? Oletko oikeasti niin uskomattoman pässi ettet tajua että ensinnäkin, synnytyksen todistaminen tulee olemaan elämäsi hienoin hetki, mikäli rakastat ja haluat lapsesi. Se EI ole mikään amerikkalaisen lässyleffan keksimää siirappia, vaan ihan oikeasti sillä hetkellä olet elämän tarkoituksen keskiössä. Haluatko oikeasti missata sen??? Toiseksi, luuletko tosissasi että vauvan synnytyksen muassa tuleva mahdollinen huuto, veri, eläimellisyys ovat rajuimpia juttuja joita joudut elämässäsi vanhemman roolissa kokemaan? Siinä tapauksessa sä olet niin pihalla ettei kukaan ikinä! Herää nyt ihan oikeesti pahvi. Sun onnekses sun henkilöllisyys ei näy tässä, sillä sä niin häpeäisit itseäs vielä myöhemmin tän ketjun vuoksi. Jos sulla liikkuu päässä yhtään mitään. Kuuntele nyt hyvä poika viisaampies neuvoja.

[/quote]

Vaikka itse synnytin niin en kokenut mitään tällaista. Synnytys oli vain pakollinen paha joka piti hoitaa alta pois, että saa perheen.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 14:24"]Vastaus kysymykseen "Miten tähän kiukutteluun tulisi suhtautua?"

Siten, että loukkaat tyttöystäväsi seuraavia inhimillisiä tarpeita: turvallisuudentunne, tarve jakaa rakkaimman kanssa elämän mullistava ja merkityksellinen hetki, tarve saada tukea vaikealla hetkellä ja kipujen keskellä.

Lisäksi herätät käytökselläsi tyttöystävässi seuraavia pelkoja ja huolia: kykenetkö jatkossakaan vanhemmuuteen, jäänkö jatkossakin yksin vaikean paikan tullen, voinko luottaa mieheeni, sitoutuuko hän isyyteen, meneekö jatkossakin miehen mukavuudentarve minun ja lapsen tarpeiden yli

Todennäköisesti hän myös pohtii, kuinka pitkään parisuhdetta kanssasi on syytä jatkaa.

Kun otat nämä seikat huomioon ratkaistessasi tätä epämukavaa tilannetta, olet jo hieman lähempänä ongelman ydintä.
[/quote]

Tämä!!

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:28"]

Juuri näin! Syy on ilmeisesti todella typerä, koska ap ei kehtaa sitä edes nimettämänä kertoa, ja  jos hänellä olisi oikeasti järkevä tai painava syy olla menemättä synnytyksen, tyttöystäväkin ymmärtäisi asian, eikä "kiukuttelisi" (todella ärsyttävästi ilmaistu).

[/quote]Totta kai tyttöystäväni ymmärtää, miksi en tule mukaan synnytykseen. Tuskinpa hän olisi muuten tekemässä lasta kanssani. -ap

[/quote]

Okei, sano rehellisesti, onko sulla jotain neurologisesti vialla? Menee täysin ohi kun et tajua että raskaana olo tai synnytys ei ole jotain johon valmistaudutaan ja kaikki menee kirjan mukaan täydellisesti. Et sitten lukenut niitä lehdyköitä neuvolasta? Et googlannut tai tutkinut ennekuin menit siementämään?

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:46"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:42"]

Aivan käsittämätöntä. Yleensä vituttaa lukea näitä "provo"-syytöksiä jokaisen ketjun kommentoinnissa, mutta nyt on pakko sanoa että mun on tosi vaikea uskoa että olet oikeasti todellinen ihminen. Vaikka tiedän kyllä että maailma on täynnä friikkejä, että sinänsä toisaalta mahdollista kai tämäkin. Mutta siis, miten ihmeessä olet suostunut tekemään lapsia jos et pysty/halua kokea synnytystä mukana? Oletko oikeasti niin uskomattoman pässi ettet tajua että ensinnäkin, synnytyksen todistaminen tulee olemaan elämäsi hienoin hetki, mikäli rakastat ja haluat lapsesi. Se EI ole mikään amerikkalaisen lässyleffan keksimää siirappia, vaan ihan oikeasti sillä hetkellä olet elämän tarkoituksen keskiössä. Haluatko oikeasti missata sen??? Toiseksi, luuletko tosissasi että vauvan synnytyksen muassa tuleva mahdollinen huuto, veri, eläimellisyys ovat rajuimpia juttuja joita joudut elämässäsi vanhemman roolissa kokemaan? Siinä tapauksessa sä olet niin pihalla ettei kukaan ikinä! Herää nyt ihan oikeesti pahvi. Sun onnekses sun henkilöllisyys ei näy tässä, sillä sä niin häpeäisit itseäs vielä myöhemmin tän ketjun vuoksi. Jos sulla liikkuu päässä yhtään mitään. Kuuntele nyt hyvä poika viisaampies neuvoja.

[/quote]Huoh. Sinulla ei selvästi ole paljoakaan kokemusta elämästä. Toivottavasti opit jossakin vaiheessa että ihmiset ovat erilaisia. Meilläkään mies ei tullut synnytyssaliin mukaan ja se oli kummallekin täysin fine. Hän on omistautuva ja osallistuva isä eikä hän ole taatusti jäänyt paitsi mistään.

[/quote]

Niin no tässä tapauksessa ei ole kummalekin fine! Ja silloin sen tukea tarvitsevan osapuolen sana on ratkaisevanpi. Koska ei ole oikein, että toinen joutuu joka asiassa uhraamaan ja toinen ei missään.

[/quote]

MITEN NIIN UHRAAMAAN? Ap sanoi, että nainen olisi ehkä jäänyt lapsettomaksi jos ei olisi tavannut häntä, (jos tämä on erään aiemman ketjun ap, niin siellä sama asia tuli esiin). Nainen on siis hc halunnut lapsen, vaikka yksin. 

Ei silloin ole mikään uhraus synnyttää vaikkapa doulan kanssa jos niin on ennalta sovittu.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä.

[/quote]

Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei. 

Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö!

[/quote]

Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan.

Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa.

Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan.

[/quote]

Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa. 
[/quote]

No hohoh . Tyttöystävä on itsekin uskonut pysyvänsä menemään yksin. Nyt kun tapahtuma on lähellä ja konkreettinen , on pelko ottanut vallan. Ts ei ole laskelmoiden valehdellut.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:30"]

Kirjoittaja 210 korjaa.

Siis tarkoitukseni oli lainata tätä kommenttia:

"Ja se syy todellakin on relevantti tässä keskustelussa. Ap haluaa neuvoja miten suhtautua kiukutteluun. No sehän riippuu täysin siitä minkä takia tyttöystävä kiukuttelee. Todellinen tai perimmäinen syy ei ole se että mies ei ole tulossa synnytykseen, vaan se miksi mies ei ole tulossa synnytykseen. Ja sitähän me ei tiedetä joten neuvot on ihan turhia."

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:28"]

Juuri näin! Syy on ilmeisesti todella typerä, koska ap ei kehtaa sitä edes nimettämänä kertoa, ja  jos hänellä olisi oikeasti järkevä tai painava syy olla menemättä synnytyksen, tyttöystäväkin ymmärtäisi asian, eikä "kiukuttelisi" (todella ärsyttävästi ilmaistu). 

Ap vaikuttaa todella itsekkäältä ja munattomalta mieheltä.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:27"]

No, minä en edes haluaisi miestä mukaan synnytykseen, ennemmin ottaisin kaverini mukaan joka on itsekin synnyttänyt. Mitään tumpeloa miehenpuolta en halua panikoimaan ja pelkäämään, kaksi kertaa ollut mies mukana eikä se kyllä mitään auttanut. 

Synnyttänyt nainen osaa olla paljon parempi tuki synnyttäjälle kuin mies. Tai sitten mulla on ollut vain tassukka mukana.

[/quote]

[/quote]

[/quote]

Syyllä ei ole mitään merkitystä. Vaikka syy olisi se että ei vaan halua. Asian pointti on se että jos asiasta on sovittu ja nainen on eitnnyt sen jo alusta asti niin asiasta on turha valittaa

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 14:20"]

Ehkä tosiaan tyttöystävän pitäisi joku muu miespuolinen kaveri ottaa mukaan tueksi. Jakaa hänen kanssaan ne once-in-a-lifetime -hetket, joita sitten kaverin kanssa myöhemmin muistellaan herkistellen. Ja mies saa katsoa sivusta. Kaverimiehestä voikin sitten tulla lapsen kummi.

Jännä kyllä, että ihmiset pitävät synnytystä jonain hirveenä asiana. Siis, että vaikka mies tulee mukaan, niin ehdottomasti pitää olla pään puolella ettei saa traumoja. Että voi olla jopa likaistakin.

Suosittelen näille henkilöille, että menisivät katsomaan vaikka lehmän, hevosen tai muun ison eläimen poikimista. Juu, on hajuja, limaa ja kakkaa, entäs sitten. Ja vertakin hui. Hei naisesta tulee verta kuukautisten aikanakin, silti se mies kestää.

En ole ikinä kokenut synnytysvideoita mitenkään ihmeellisiksi tai "väkivaltaisiksi". Kyllä sotaelokuvat on pahempaa katottavaa, ja tosielämässä en haluaisikaan nähdä suolet ulkona maassa makaavia ihmisiä, jotka kirkuvat apua tuskissaan.

En näe eläinten synnytystä traumaattisena, nekin ovat tuskissaan. Miksi siis ihmisen synnytys olisi paljon kauheampi, repeämiä niille eläimillekin varmasti tulee. Jos mies pystyy pyörtymättä katsomaan hevosen varsan tulon maailmaan, niin miten seksielämä voisi loppua siihen, että pillusta tulee uusi ihminen. Kyllähän se palautuu, siinä missä vatsakin.

Ehkä se johtuu siitä, että ollaan niin kaukana siitä luonnosta. Luonto ei ole steriili ja siellä on paljon likaa.

[/quote]

En sano että joillekin ei olisi pahin se veri ja eritteet ja lapsen ulos tulo mutta ainakin omalle miehelle raskain osa oli katsoa rakkaan ihmisen kipua ilman että voi tehdä muuta kuin pitää kadestä ja puhua. Se oli iso apu minulle ja arvostan että pysyi rauhallisena ja mitään en huomannut naamasta että olisi pelännyt tms. (Hieman huolissani vaivihkaa kyselin että kuinka meni muuten mutta katsoi minua vain hölmistyneenä, 'synnytys on synnytys, ei siinä pisteitä tule siisteydestä.' Hellästi katseli meitä kahta siinä pedillä jälkeenpäin, ylpeän näköisenä. Haluaa toisenkin, kovasti. Jos vaan minä suostun/pystyn.)

Kyllä itselle tuli raskauden aikana aivan ihmeellisiä kuolemanpelkoja, joita en etukäteen osannut kuvitellakaan. En tiedä millainen suhteenne on, arvoisa ap, mutta meidän liitossamme me tuemme toisiamme, varsinkin tälläisissä "elämän ja kuoleman" hetkissä.

Näen siis tyttöystäväsi tarpeen läsnäolollesi merkittävämmäksi, kuin sinun hinkusi pysytellä salista pois. Mutta hei, jos hyvä munkkipossu käy, ehtii jälkikasvu syntyä sillä aikaa kun sinä vielä etsit parkkipaikkaa.

Vilpittömästi tsemppiä jotta molempia tyydyttävä yhteisymmärrys löytyy!

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:55"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:09"]

Ymmärrän ap:ta täysin. Olemme mieheni kanssa nuoria vähän päälle parikymppisiä. Emme vielä naimisissa. Suhteen alussa oli selvää että minä tahdon joskys lapsia satavarmasti. Mies sanoi alussa että ei oikein tiedä lastenhankinnasta, hän ei itse ole ajatellut hankkia lapsia ikinä. Ilmoitin että tahdon kumppanin joka myös haluaa lapsia. Rakkaus kuitenkin voitti ja seurusteltuamme muutaman vuoden, mies ilmoitti että tahtoo kanssani lapsia joskus ja isyys kiinnostaa. Hihkuin onnesta vaikka olin jo tottunut ajatukseen, että emme välttämättä hanki lapsia koskaan. Mies on tehnyt selväksi, että hän ei välttämättä voi olla mukana synnytyksessä. Hän lupaa yrittää, mutta uskoo että ei pysty. Miehelläni ei ole itsellään korkea kipukynnys... hän pyörtyi ottaessaan tatuointia. Hän pyörtyi kun katsoi vieressä kun mulle laitettiin tatuointia. Ja mies kammoaa verta aivan mahdottomasti. Useasti on lähtenyt taju kun on partaa sheivatessa tullut pieni haava... Jos verta tulee nenästä niin taju pois. Mies ei kestä verta yhtään eikä kestä kipua tai sen katsomista. Jonkun mielestä "nössöä" että mies on tuollainen, mutta ei hän voi asialle yhtään mitään. Minulle olisi täysin ok jos mies ei pysty olla synnytyksessä mukana, en pettyisi tai suuttuisi koska ymmärrän häntä. Juu, eihän hänen tarvitse sitä auki olevaa toosaa tuijottaa, mutta silti. Uskon vahvasti että hän ei pysty olemaan mukana, mutta saan varmasti edes jonkun tukihenkilöksi. Sitten olisin pettynyt tai jopa suuttunut jos mies toteaisi ettei voi tulla synnytykseen koska "hyi ällöttävää". TUOLLAINEN syy on nössöä. "Synnytys on ällöttävää ni en tuu" huoh. Ja ymmärrän ap:ta että hän kysyy neuvoa tuohon kiukuttelutilanteeseen.... ei muuhun. Joten synnytykseen menemättömyyden syy ei ole nyt relevanttia tässä keskustelussa. Ap on kertonut, että asiasta on keskusteltu tyttöystävän kanssa. Ap on kertonut syyn tyttöystävälleen. Toivon ap kovasti että olet tsempannut tyttöystävääsi tulevaa synnytystä varten parhain mahdollisin sanoin ja teoin. Sen jo luulisi olevan enemmän kuin tarpeeksi kun et kerta synnytykseen mene. Ymmärrän tyttöystävän pettymyksen ja kiukuttelun koska synnytys on suuri asia ja kaikkien synnytykset ovat erilaisia, tyttöystäväsi on joutumassa tilanteeseen josta hän ei 100% tiedä että kuinka synnytys sujuu. Tottakai hän toivoo tukeasi ja tavallaan kiukkuaa aiheesta. Mutta... jos ap sinä ymmärrät tyttöystäväsi syyt miksi tukesi synnytyksessä olisi tärkeää niin olisi mukava jos tyttöystäväsi ymmärtäisi vastavuoroisesti sinun syysi olla menemättä mukaan. Itsekin toki toivon että mieheni olisi mukana synnytyksessä, mutta en voi sille mitään jos mieheni päättää ettei siihen pysty. En minä siitä suutu jos hän ei lopulta edes yritäkkään tulla. Minulle on tärkeintä että saamme sen lapsen. Mieheni ymmärtää että hänen läsnäolonsa olisi minulle tärkeää, mutta minä vastavuoroisesti ymmärrän miestäni jos hän ei ole mukana silloin... :) Juttele ap tyttöystäväsi kanssa paljon....kannusta ja tsemppaa häntä niin paljon kuin pystyt<3 Toivon että pääsette yhteisymmärrykseen. Älä itse kiukkua tyttöystävällesi takaisin jos hän kiukkuaa tuosta asiasta. Puhu hänelle rauhallisesti takaisin ja yritä tehdä kohteliaasti selväksi oma kantasi asiaa. Tyttöystäväsi on selvästi herkässä tilassa lähes kokoajan ja sinun oma asenteesi häntä kohtaan vaikuttaa paljon. Tsemppiä!!! :)

[/quote]

Eiköhän tuo sun mies ole aika lailla päinvastainen kuin Ap. Kirjoituksestasi päätellen sinulla on empaattinen ja raskauteesi vakavasti suhtautuva mies joka aikoo yrittää tulla mukaan mutta on fiksuna ottanut puheeksi että ei mahdollisesti, todennäköisesti pysty. Mutta haluaa ja yrittää kuitenkin. Paljon onnea sinulle.:)

Ap on nyrpeä kun raskaana oleva tyttöystävä 'kiukuttelee' ja on vaikea kun he ovat sopineet ja nyt sitä pelottaa vaikka he sopi jo joten ei sellainen käy kun he sopi. Ja ei välittänyt lapsista alunperinkään niin tyttöystävän pitäis vaan olla kiitollinen että raskaus sallittiin ja tulee nyt lapsi.

[/quote]

Mutta näinhän se monesti onkin, etkö nyt sitä käsitä?
[/quote]

Vastuuttomia sellaiset miehet jotka hankkivat lapsia vain naisensa mieliksi.
Ei se lapsi sitä ymmärrä, lapsi odottaa isältään , sitä mitä isältä nyt odotetaan.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 13:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:48"]

Aika outoja vastauksia täällä. Eihän miehet aikoinakaan ollut mukana synnytyksessä. Olette jo aikaisemmin keskustelleet asian että et ole synnytyshuoneessa mukana, mutta sairaalassa kylläkin. Joskus voi olla parempi ettei mies ole huoneessa hästäämässä jos kerta tietää ettei pysty siihen. (esim pyörtyy) Silloin naisen on helpompi keskittyä synnytykseen eikä siihen että rauhoittelee miestä vielä siinä samalla. Mielestäni toimit sillain kuin parhaaksesi näät, tuet naistasi muutoin niin hyvin kuin pystyt. Ei se synnyttäminen ole mikään maailman isoin juttu. Itse olisin kylläkin suuttunut jos mieheni ei olisi ollut mukana kahden lapsen synnytyksessä mutta toisaalta taas ymmärrän pointin kun joku ei siihen pysty. Ap han on kuitenkin sairaalassa ja ottamassa lapsen heti vastaan kun on syntynyt. Eivät kaikki halua nähdä sitä kipua ja verta yms, kaikki eivät kestä sitä.

[/quote]Kiitos kommentistasi. Arvostan suoruuttasi. Miesten mukanaolo synnytyksissä on tosiaan varsin tuore ilmiö. Minulle olisi ollut aivan okei, jos tyttöystäväni olisi päättänyt olla tekemättä lapsia kanssani senn vuoksi, etten tule osallistumaan itse synnytystapahtumaan. Pidin huolta siitä, etten painosta häntä millään tavalla. Jos asia olisi ollut hänelle kynnyskysymys, olisimme voineet elää lapsettomina, tai hän olisi voinut etsiä uuden kumppanin.

Toivon tosiaan, ettei tyttöystäväni ole koko ajan valehdellut minulle olettaen, että voi myöhemmin painostaa ja kiristää minua, koska "tilanne on muuttunut". Ennen tätä ketjua en edes ajatellut moista mahdollisuutta. En usko, että asia on noin, mutta meidän täytyy keskustella aiheesta myös tästä näkökulmasta. -ap

[/quote]

Minusta on hienoa että puhutte! Sinulla on ilmeisesti painava syy olla poissa synnytyshuoneesta, tyttöystäväsi tietää syyn. olette keskustelleet siitä jo ennen lapsen tekoa joten asia pitäisi olla jo selvä. mammat täällä vain raivoaa kun eivät tiedä syytäsi miksi et mene synnytyshuoneeseen ;)

[/quote]

Ihan syystäkin. Ap ilmaisi vasta myöhään tekstissään että hänellä on painava syy olla menemättä synnytyssaliin.

Nythän me emme voi tietää onko syy todella edes objektiivisesti painava. Sehän voi olla että "en halua nähdä kun pillu repeää ja seksielämä kärsii" joka voi subjektiivisesti ollakin painava syy, vai se että "minulla on todella paha fobia synnytyssaleja kohtaan koska esikoiseni kuoli synnytyksessä". Joku ilmaisi asian täällä hyvin, ei voida oikein ottaa kantaa ku ei tiedetä loukkaantuuko tyttöystävä siitä että, ap on lainannut hammaslankaa vai nainut naapuria. 

[/quote]

Ei sen pitäisi merkitä mitään, koska tyttöystävä on panemalla ap:tä hyväksynyt tämän syyn. Eli suostunut siihen, että aloittaja ei tule synnytykseen mukaan. SE on asian keskiössä, ei syy, miksi ap ei tule. Koska raskautumalla nainen on hyväksynyt ehdot.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:28"]

Juuri näin! Syy on ilmeisesti todella typerä, koska ap ei kehtaa sitä edes nimettämänä kertoa, ja  jos hänellä olisi oikeasti järkevä tai painava syy olla menemättä synnytyksen, tyttöystäväkin ymmärtäisi asian, eikä "kiukuttelisi" (todella ärsyttävästi ilmaistu).

[/quote]Totta kai tyttöystäväni ymmärtää, miksi en tule mukaan synnytykseen. Tuskinpa hän olisi muuten tekemässä lasta kanssani. -ap

[/quote]

Okei, sano rehellisesti, onko sulla jotain neurologisesti vialla? Menee täysin ohi kun et tajua että raskaana olo tai synnytys ei ole jotain johon valmistaudutaan ja kaikki menee kirjan mukaan täydellisesti. Et sitten lukenut niitä lehdyköitä neuvolasta? Et googlannut tai tutkinut ennekuin menit siementämään?

[/quote]

Tietenkin raskauteen ja synnytykseen voi valmistautua. Paskaa jauhaa että ei muka pysty

Entäs Ap jos sinun lapsi onkin musta?:DD

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä.

[/quote]

Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei. 

Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö!

[/quote]

Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan.

Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa.

Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan.

[/quote]

Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa. 

[/quote]

Ei, suurinosa ihmisistä täällä arvioi Apn kielenkäyttöä, yleistä asennetta ja syitä kysymykseen, eikä pelkästään morkkaa huvikseen.

Aloittajan tyttöystävä on hyvin mahdollisesti peloissaan ja haluaa tukea ja turvaa miehestään. Onko tämä kamala ja mahdoton asia? Sen sijaan että Ap kysyisi että mitä hän voisi tehdä kun blah blah syy ei pysty menemään synnytykseen mukaan mutta tyttöystävä vaatii, hän sanoo että nainen 'kiukuttelee' (alentuvaa kieltä), kieltäytyy kertomasta syytä miksei voi, ja kieltäytyy ymmärtämästä miltä tilanne saattaisi tuntua raskaana olevalle naiselle. Me emme voi tietää mitä nainen on ajatellut (mutta osa meistä muistaa hyvin miten se itsellä meni) mutta aika paljon on oletettava että hän suunnitteli noin, ottaen huomioon kuinka tapoihinsa jumiutunut Ap on.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä. [/quote] Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei.  Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö! [/quote] Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan. Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa. Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan. [/quote] Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa.  [/quote] No hohoh . Tyttöystävä on itsekin uskonut pysyvänsä menemään yksin. Nyt kun tapahtuma on lähellä ja konkreettinen , on pelko ottanut vallan. Ts ei ole laskelmoiden valehdellut.

[/quote]

Ihan sama minkä takia ei pidä sopimaansa. Sellaiseen ihmiseen ei voi luottaa joka ei pidä kiinni sovitusta

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:09"]

Ymmärrän ap:ta täysin. Olemme mieheni kanssa nuoria vähän päälle parikymppisiä. Emme vielä naimisissa. Suhteen alussa oli selvää että minä tahdon joskys lapsia satavarmasti. Mies sanoi alussa että ei oikein tiedä lastenhankinnasta, hän ei itse ole ajatellut hankkia lapsia ikinä. Ilmoitin että tahdon kumppanin joka myös haluaa lapsia. Rakkaus kuitenkin voitti ja seurusteltuamme muutaman vuoden, mies ilmoitti että tahtoo kanssani lapsia joskus ja isyys kiinnostaa. Hihkuin onnesta vaikka olin jo tottunut ajatukseen, että emme välttämättä hanki lapsia koskaan. Mies on tehnyt selväksi, että hän ei välttämättä voi olla mukana synnytyksessä. Hän lupaa yrittää, mutta uskoo että ei pysty. Miehelläni ei ole itsellään korkea kipukynnys... hän pyörtyi ottaessaan tatuointia. Hän pyörtyi kun katsoi vieressä kun mulle laitettiin tatuointia. Ja mies kammoaa verta aivan mahdottomasti. Useasti on lähtenyt taju kun on partaa sheivatessa tullut pieni haava... Jos verta tulee nenästä niin taju pois. Mies ei kestä verta yhtään eikä kestä kipua tai sen katsomista. Jonkun mielestä "nössöä" että mies on tuollainen, mutta ei hän voi asialle yhtään mitään. Minulle olisi täysin ok jos mies ei pysty olla synnytyksessä mukana, en pettyisi tai suuttuisi koska ymmärrän häntä. Juu, eihän hänen tarvitse sitä auki olevaa toosaa tuijottaa, mutta silti. Uskon vahvasti että hän ei pysty olemaan mukana, mutta saan varmasti edes jonkun tukihenkilöksi. Sitten olisin pettynyt tai jopa suuttunut jos mies toteaisi ettei voi tulla synnytykseen koska "hyi ällöttävää". TUOLLAINEN syy on nössöä. "Synnytys on ällöttävää ni en tuu" huoh. Ja ymmärrän ap:ta että hän kysyy neuvoa tuohon kiukuttelutilanteeseen.... ei muuhun. Joten synnytykseen menemättömyyden syy ei ole nyt relevanttia tässä keskustelussa. Ap on kertonut, että asiasta on keskusteltu tyttöystävän kanssa. Ap on kertonut syyn tyttöystävälleen. Toivon ap kovasti että olet tsempannut tyttöystävääsi tulevaa synnytystä varten parhain mahdollisin sanoin ja teoin. Sen jo luulisi olevan enemmän kuin tarpeeksi kun et kerta synnytykseen mene. Ymmärrän tyttöystävän pettymyksen ja kiukuttelun koska synnytys on suuri asia ja kaikkien synnytykset ovat erilaisia, tyttöystäväsi on joutumassa tilanteeseen josta hän ei 100% tiedä että kuinka synnytys sujuu. Tottakai hän toivoo tukeasi ja tavallaan kiukkuaa aiheesta. Mutta... jos ap sinä ymmärrät tyttöystäväsi syyt miksi tukesi synnytyksessä olisi tärkeää niin olisi mukava jos tyttöystäväsi ymmärtäisi vastavuoroisesti sinun syysi olla menemättä mukaan. Itsekin toki toivon että mieheni olisi mukana synnytyksessä, mutta en voi sille mitään jos mieheni päättää ettei siihen pysty. En minä siitä suutu jos hän ei lopulta edes yritäkkään tulla. Minulle on tärkeintä että saamme sen lapsen. Mieheni ymmärtää että hänen läsnäolonsa olisi minulle tärkeää, mutta minä vastavuoroisesti ymmärrän miestäni jos hän ei ole mukana silloin... :) Juttele ap tyttöystäväsi kanssa paljon....kannusta ja tsemppaa häntä niin paljon kuin pystyt<3 Toivon että pääsette yhteisymmärrykseen. Älä itse kiukkua tyttöystävällesi takaisin jos hän kiukkuaa tuosta asiasta. Puhu hänelle rauhallisesti takaisin ja yritä tehdä kohteliaasti selväksi oma kantasi asiaa. Tyttöystäväsi on selvästi herkässä tilassa lähes kokoajan ja sinun oma asenteesi häntä kohtaan vaikuttaa paljon. Tsemppiä!!! :)

[/quote]

Eiköhän tuo sun mies ole aika lailla päinvastainen kuin Ap. Kirjoituksestasi päätellen sinulla on empaattinen ja raskauteesi vakavasti suhtautuva mies joka aikoo yrittää tulla mukaan mutta on fiksuna ottanut puheeksi että ei mahdollisesti, todennäköisesti pysty. Mutta haluaa ja yrittää kuitenkin. Paljon onnea sinulle.:)

Ap on nyrpeä kun raskaana oleva tyttöystävä 'kiukuttelee' ja on vaikea kun he ovat sopineet ja nyt sitä pelottaa vaikka he sopi jo joten ei sellainen käy kun he sopi. Ja ei välittänyt lapsista alunperinkään niin tyttöystävän pitäis vaan olla kiitollinen että raskaus sallittiin ja tulee nyt lapsi.

[/quote]

Mutta näinhän se monesti onkin, etkö nyt sitä käsitä?

[/quote]

Laiska provo. Paskoja miehia ja isiä on maailma pullollaan, ei se ketään järkytä.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:51"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 17:38"]Uskomatonta! Jos toinen on parisuhteen alusta tehnyt selväksi, ettei haluamukaan synnytykseen, niin miten tyhmä naisen pitää olla, että alkaa vinkumaan toista sinne sitten, kun on raskaana? Asianhan piti olla täysin selvä jo alusta saakka. Mikä parisuhde se on, jos mies pitää kiristää ja painostaa mukaan synnytykseen? Kyllä sinne pitää haluta ihan omasta tahdosta.  Hävettää ihan naisena nämä kommentit, jossa haukutaan mies reppanaksi ja huonoksi isäksi. Ei ne kuule kaikki synnytyksessä mukana olleet miehet mitää hyviä isiä ole. Ihan yhtä lailla nekin osaa pettää ja jättää.  Tällaisiako teidän parisuhteet on? Nainen kun sanoo ei, niin se on ja asiasta ei keskustella, mutta miehen eitä ei uskota, vaanse käännetään oman tahdon mukaiseksi? [/quote] Olet mies. [/quote] Ja lisäksi on kyllä outoa että puhutaan kiristämisestä kun on kysymys pariskunnan yhteisen lapsen syntymästä. Kukaan, ei edes nainen, voi tietää millaista on raskausaika puhumattakaan synnytyksestä ja siinä ei auta se mitä sovittiin kun oltiin naiiveja. Aikuinen ihminen joka kai mieskin on sen pystyy tajuamaan.

[/quote]

Miksi miehen pitäisi muuttaa mieltänsä, kun nainen ei osaakaan arvioida miten hirveää se synnyttäminen mahtaakin olla? Miten ja miksi tämä naisen naivius maksatetaan miehellä? Miksei nainen kanna itse vastuuta? Paska on jo tuulettimessa, nyt se on enää voi voi. 
[/quote]
Ei siinä ole mitään naiiviutta. Jos jotain niin pahuutta esim aloittajan puolelta. Kiusantekoa naiselle joka odottaa hänen lastaan. Toivottavasti aloittajan tyttöystävä löytää elämäänsä miehen ei hiirtä.

Moni nainen ei tiedä vielä etukäteen paljoakaan synnytyksestä. Monesti jännitys alkaa vasta raskauden loppu puolella. Veikkaan, että näin on käynyt myös tyttöystävällesikin, ollut aluksi varma, että pärjää ilman sinun tukea. Toivottavasti et itse muuta ikinä omaa mieltäsi jossakin asiassa.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:12"]Entäs Ap jos sinun lapsi onkin musta?:DD
[/quote]
Niinpä. Kiva kun menee sitten katsomaan.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:12"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:28"]

Juuri näin! Syy on ilmeisesti todella typerä, koska ap ei kehtaa sitä edes nimettämänä kertoa, ja  jos hänellä olisi oikeasti järkevä tai painava syy olla menemättä synnytyksen, tyttöystäväkin ymmärtäisi asian, eikä "kiukuttelisi" (todella ärsyttävästi ilmaistu).

[/quote]Totta kai tyttöystäväni ymmärtää, miksi en tule mukaan synnytykseen. Tuskinpa hän olisi muuten tekemässä lasta kanssani. -ap

[/quote]

Okei, sano rehellisesti, onko sulla jotain neurologisesti vialla? Menee täysin ohi kun et tajua että raskaana olo tai synnytys ei ole jotain johon valmistaudutaan ja kaikki menee kirjan mukaan täydellisesti. Et sitten lukenut niitä lehdyköitä neuvolasta? Et googlannut tai tutkinut ennekuin menit siementämään?

[/quote]

Tietenkin raskauteen ja synnytykseen voi valmistautua. Paskaa jauhaa että ei muka pysty

[/quote]

Tarkoitin että valmistautuminen ei takaa yhtään mitään. Valmistautuminen helpottaa stressia jonkin verran mutta siinä se sitten onkin jos tulee ylläreitä tai pelottaa muuten.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:08"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 18:40"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 16:22"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:27"] [quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"] Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi. [/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap [/quote] Koska hän ei tiennyt etukäteen, millaista on olla raskaana. Ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään saatuaan tarkempaa tietoa tosiasioista. Hän ei enää hyväksy sitä, ettet sinä tue häntä vaikealla hetkellä. [/quote] Todella tyhmä nainen. Siis todella. Kyllä synnytys on sen verran kamalaa ja sen pitäisi jokaisen pillunomistajan kyllä tajuta vaikkei olisi koskaan ollutkaan raskaana, että osaa kuvitella meneekö sinne ilman miestä vai ei.  Jos jotain ON SOVITTU, niin se on sitten sovittu, minusta tämä synnyttäjä saa mitä ansaitseekin kun nyt on paha mieli, kun menikin olemaan NIIN TYHMÄ, että teki lapsen, vaikkei se sitten käykään, että synnyttää ilman päätöksiään ei-pyörtävää puolisoaan. Ei se nainen miestään sinne tarvitse, kunhan vikisee ja ulisee nyt tuntemattoman pelossa. Mikä nynnerö! [/quote] Se että jotain sovitaan ei ole kiveen hakattu. Joskus on vaan pakko joustaa. On sovittu että lapsi syö terveellisesti mutta kun ei se sairaana syö mitään ja paino laskee, annetaan syödä mitä menee. Vaikka viikon verran ranskalaisia ja limua. On sovittu että vihaisena ei mennä nukkumaan mutta Matin pettäminen onkin Tiinalle niin kova isku että hän ei pysty puhumaan Matille vielä tänään eikä ehkä huomennakaan. On sovittu että ei erota, mutta ero tulee. On sovittu että ehkä voidaan harrastaa jotain kinky sexiä joskus mutta jompikumpi ei haluakaan sitten kun asiasta keskustellaan uudelleen asioiden oikeilla nimillä. Sovitaan etta seksia harrastetaan nyt mutta Tiina sanoo kesken että ei ole kivaa, lopetetaan. Näin esimerkkejä sulle 'sopimisesta'. Synnytys on suurinpaan osaan noista verratessa aika iso juttu kun se itse tapahtuma lähenee. Moni ei osaa edeltä käsin arvioida kuinka paljon se voikin pelottaa. Vähän sympatiaa toiselle naiselle ei menisi hukkaan. [/quote] Joo, mutta jos sopiminen menee mönkään, niin täällä se on muka aloittajan syy. Aloittajahan on koko ajan pitänyt sopimastaan kiinni. Ei ka se voi olla niin kamala asia? Esimerkkisi ovat päinvastaisia. Aloittajan naisen ajatuksenjuoksua en käsitä. Hänkö on siis laskenut sen varaan, että oma kanta voittaa? Minusta oksettavaa.  [/quote] No hohoh . Tyttöystävä on itsekin uskonut pysyvänsä menemään yksin. Nyt kun tapahtuma on lähellä ja konkreettinen , on pelko ottanut vallan. Ts ei ole laskelmoiden valehdellut.

[/quote]

No eikö ihminen nyt OMIA PELKOJAAN TUNNE? Kyllä nyt sen verran pitäisi osata tuntea. Minua ainakin pelotti synnytys, mutta minkäs teet, kun ei niitä lapsia oikein ilmankaan saa. Ei se ole ap:n vika, ettei nainen tunne itseään. Ap tunsi, ehkä nainen on katkera! ;D