Mies suostui lahjoittamaan spermaa naisparille
Ahdistaa.
Miehelläni on kavereina todella mukava naispari opiskeluajoiltaan ja he ovat edelleen tiiviisti tekemisissä. Itsekin tapaan usein tätä paria ja meillä on ollut paljon mukavia illanviettoja.
Mies kuitenkin kertoi eilen että toinen naisista oli kysynyt häneltä mahdollisuudesta, että hän luovuttaisi spermaa ja näin hedelmöittäisi parin vauvan. Meillä itsellämme ei lapsia (ainakaan vielä!) ole mutta silti mulle tuli outo tunne vatsanpohjaan ja alkoi kuristaa kurkkua. Miten tähän pitäisi nyt suhtautua? Todellakin kannatan adoptiota ja hedelmöityshoitoja kaikille pareille mutta tunne että oma mies luovuttaisi spermaa kun ollaan yhdessä ahdistaa.
Mitä mieltä ootte? Pitääkö minun vaan mukisematta katsoa vierestä? En kai periaatteessa ole oikeutettu olemaan tästä vihainenkaan...
Ja tää EI ole mikään trolli.
Kommentit (96)
Sperman luovutus ja perintöoikeus:
Jos hoitoa on annettu naiselle yksin, lapsen isä on mies, jonka siittiöitä on käytetty hoidossa, jos mies on ennen hoidon antamista tai yhteisymmärryksessä äidin kanssa hoidon antamisen jälkeen suostunut isyyden vahvistamiseen.
Jos luovuttaja ei ole antanut suostumustaan, ei häntä voida vahvistaa lapsen isäksi eikä syntyneellä lapsella ole perintäoikeutta biologiseen isäänsä.
t: lakimies
En suostuisi. Mies saisi suostua, mutta minä valitsisin sitten oman tieni. Mietin tätä kyllä äsken pitkään.
Fakta on se, että vaikka lapsi olisi paperilla joulupukin huollettava, hän olisi minun mieheni lapsi. Tuntuisi todella, todella kummalliselta että kun Tiina ja Jessica tulisivat kahville niin mukana olisi myös miehen lapsi. Ehkä varsinkin kun olemme veloja. Uskon myös, että side biologiseen lapseen saattaa osittain vesittää aikomuksia olla osallistumatta lapsen elämään. Varsinkin kun lasta kuitenkin (oletettavasti) tapaa.
Ap, kerro miehelle ajatuksistasi. Ja muista että sinä et vesitä kenenkään lapsihaaveita; miehesi ystävät saavat kyllä sperman muualtakin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin iloinen, että mieheni haluaa auttaa ystäviään saamaan lapsen jos he eivät itse voi sellaista saada.
Onko teillä ylimääräistä rahaa elareihin?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näistä käytännön vinkeistä. Olen varma että huoltajuusasioiden suhteen ei tule ongelmaa. Ennemminkin haluaisin vain kuulla, miten te reagoisitte minun asemassani? Onko normaalia jos tämä ahdistaa..?
AP
Vaikka oletkin nyt varma asiasta elämäntilanteet voivat muuttua. Mustaa valkoisella ennen koeputkeen tähtäilyä. Muutenkin juttelisin sinuna miehesi kanssa asiasta. Täytyy myöntää etten itse luovuttaisi mitään kenellekään koska haluan olla läsnä ja osallisena jälkikasvuni elämässä.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 19:58"]
Perintöasiat ja isyyskanteet syytä selvittää etukäteen, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä. Eli pitää mennä virallista kautta eikä minään muumimukijuttuna.
Mutta jos menee muumimukin kautta niin kaipa sitä isyydestään voi "irtisanoutuakin"? En tiedä. Joka tapauksessa antaisi täysin huoltajuuden naisparille. -ap
Et kai tosissasi luule, että miehillä on tämäntapaisissa asioissa muutakin kuin velvollisuuksia?
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 21:45"]
Olisin vastaan, koska se on miehen biologinen lapsi, jota ei voisi vain jättää "heitteille". Mies pitäisi varmaan sitten hyvät suhteet lapseen, tapaisi säännöllisesti ja myös tukisi rahallisesti, koska minun mielestäni se olisi silti oikea teko. Mutta en olisi valmis ottamaan meidän kahden suhteeseen lasta tuolla tavalla.
Ei, mies ei olisi mitenkään osallinen lapsen kasvatuksessa vaikka ovatkin hyviä kavereita. Se on varmaa. -AP
Juuri näinhän lesbot usein tekevät, eivät esitä mitään vaatimuksia sperman luovuttajalle, eikä hänen henkilöllisyys näy missään papereissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä vouhkaavat: perheen sisäisen adoption kautta lapsi perii aikanaan molemmat äitinsä, ei biologista isää.
AP on oikeassa siinä, että kyseessä on iso päätös. Se on kuitenkin ensisijaisesti miehesi päätös. On myös todennäköistä, että miehen mielessä ystäväpariskunta menee ap:n edelle, mikäli mies pannaan valitsemaan, kun ovat olleet jo kaun ystäviä eli tunteneet pitkään ennen ap:n tuloa kuvioihin. Joka tapauksessa on tärkeää, että paperiasiat hoidetaan kuntoon. Lisätietoa erilaisista järjestelyistä saa esim. Sateenkaariperheiden sivuilta http://www.sateenkaariperheet.fi/index.php?item=73.
Suomessa ei voi vain "mennä spermapankkiin." Lisääntymiseen pitäisi ylipäänsä suhtautua paljon vakavammin kuin nykyään on tapana. On siis hienoa, että ap pohtii asiaa vakavasti; ehkä parasta olisi, että kaikki neljä juttelisivat asiasta yhdessä. Ja niille, joita järjesyely jostain periaattellisesta syystä kauhistuttaa: jos miehellä olisi jo lapsi toisen naisen kanssa, mite tilanne eroaa heterouusperheistä, joita on maa pullollaan ottaen? Oleellinen ero on, että perheen sisäisen adoption tultua voimaan mies ei ole (eikä koskaan enää voisikaan olla) lapsen vanhempi.
Jos ystävät menevät puolison edelle myös puolisoa koskettavassa asiassa, voi siitä vetää onat johtopäätöksensä.
Jos mies luovuttaa spermaa spermapankille, niin sieltä vapautuu vieras sperma-annos naisparille. Vai haluavatko naiset tunnetun isän, joka toimii isänä lapselle?
Harva haluaa biologisen lapsensa jonnekin muualle kuin omaan perheeseen, fiksua olisi ollut kysyä myös miehen vaimolta.
Ne lesbot haluavat jonkun, jonka voi panna maksamaan elareita. Muuta selitystä on vaikea keksiä.
Oishan se mahtavaa päästä höylään kahta tiukkaa hyväkroppaista lesboa samaan aikaan.
Tai siis luovuttaa spermaa heille .
Sanoo vain että kävi kädellä ABC:n vessassa ja joku on varastanut roiskeet seinältä.
Olen kahden naisen pariskunnan toinen puolisko, ja itse tuumin näin: Miksei sinulla muka olisi oikeutta tunteisiisi? Tämä on kyllä niitä asioita sieltä kaikista henkilökohtaisimmasta päästä. Itse olen ainakin niin omistushaluinen tai ihan mitä lie vaan, ettei sperman luovutus (ehkä omassa tapauksessa kohdun lainaus vähän loogisempaa), tai mikään vastaava tulisi edes mieleeni, enkä kyllä häpeä yhtään! Jos et kerran elä missään "kaikki kuuluu kaikille" yhteisössä niin eiköhän tämäkin nyt ole vain yksi lisää listalle "tästä täytyy puhua kaikkien kanssa ketä se koskettaa" asioita. Itse en IKINÄ haluaisi spermanluovutusta tilanteessa jossa se satuttaa jotakuta, edes ketään täysin tuntematonta! Eiköhän lapsen alun pitäisi lähinnä olla ihmisten oloa parantava eikä pahentava tapaus.
Luovuttaako hän ne spermat siis suoraan emättimeen? Sitäkö toimenpidettä sinun pitää mukisematta katsoa vierestä?
Vierailija kirjoitti:
Olen kahden naisen pariskunnan toinen puolisko, ja itse tuumin näin: Miksei sinulla muka olisi oikeutta tunteisiisi? Tämä on kyllä niitä asioita sieltä kaikista henkilökohtaisimmasta päästä. Itse olen ainakin niin omistushaluinen tai ihan mitä lie vaan, ettei sperman luovutus (ehkä omassa tapauksessa kohdun lainaus vähän loogisempaa), tai mikään vastaava tulisi edes mieleeni, enkä kyllä häpeä yhtään! Jos et kerran elä missään "kaikki kuuluu kaikille" yhteisössä niin eiköhän tämäkin nyt ole vain yksi lisää listalle "tästä täytyy puhua kaikkien kanssa ketä se koskettaa" asioita. Itse en IKINÄ haluaisi spermanluovutusta tilanteessa jossa se satuttaa jotakuta, edes ketään täysin tuntematonta! Eiköhän lapsen alun pitäisi lähinnä olla ihmisten oloa parantava eikä pahentava tapaus.
Täydellinen puheenvuoro tähän keskusteluun. Itse olen sitä mieltä myös, että tämä ei missään nimessä ole asia joka pitäisi muitta mutkitta hyväksyä, itse en hyväksyisi vaikka ideaalitasolla haluaisinkin. Asiasta voi toki keskustella, mutta minusta miehesi teki emämokan jo siinä että lupautui tuohon kysymättä sinulta. Miten joku voi edes ajatella että tämä on vain jotain liman vaihtamista, siitähän kasvaa ihminen! Itse olen valitettavasti sitä mieltä että jos suostut tähän suin päin kuuntelematta tunteitasi oikeasti, tulet katumaan. Päätös on toki sinun.
Ehkä mies pohjimmiltaan haluaa lapsen ja geeniensä jatkuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näistä käytännön vinkeistä. Olen varma että huoltajuusasioiden suhteen ei tule ongelmaa. Ennemminkin haluaisin vain kuulla, miten te reagoisitte minun asemassani? Onko normaalia jos tämä ahdistaa..?
APVaikka oletkin nyt varma asiasta elämäntilanteet voivat muuttua. Mustaa valkoisella ennen koeputkeen tähtäilyä. Muutenkin juttelisin sinuna miehesi kanssa asiasta. Täytyy myöntää etten itse luovuttaisi mitään kenellekään koska haluan olla läsnä ja osallisena jälkikasvuni elämässä.
Eivätköhän ne lapsen äiditkin halua selkeät sopimukset ja juridisen vanhemmuuden (nimenomaan sen, huoltajuuden lisäksi) molemmille äideille. Tiedän monia tällaisia perheitä, en tosin yhtäkään, jossa isä olisi hetero ja heterosuhteessa.
Se on miehen keho ja naisella ei ole oikeutta olla mielipidettä asiasta