Mies suostui lahjoittamaan spermaa naisparille

Kannattaa muistaa, että se lapsi perisi miehesi. Eli jos sinulla ja miehellä olisi yhteinen asunto ja kesämökki, saisi lapsi puolet yhteisestä omaisuudestanne, kun mies kuolee (oletetaan, että omistatte yhtä paljon).  Saattaisit siis menettää miehesi ystävällisyyden takia osan siitä, mitä olette yhdessä rakentaneet.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 22:04"]

En suostuisi, ja pitäisin miestäni melkoisena tollona jos ehdottaisi semmoista. Tosin on tuo naisparikin outo, että kyselee varatulta kaverilta.

[/quote]

Lisäisin vielä, että asia tulee todennäköisesti painamaan sua myöhemmin, vaikka nyt jotenkuten hyväksyisit sen. Uskomatonta että suostui siihen ottamatta huomioon tunteitasi paremmin. Jos olisin tuossa tilanteessa, tekisin selväksi ettei suhteellamme ole tulevaisuutta jos suostuu. Tilannetajutonta ja ajattelematonta. Olisihan miehellesi varmasti ok, jos auttaisit kaverimiestäsi saamaan vauvan?

Tosi outoa kysyä tuollaista kaveriltaan. Itse voisin kyllä luovuttaa, mutten läheiselle kaverille. Kyllähän se tuntuisi oudolta katsoa vieraana oman biologisen lapsensa kasvua. Ja entä jos tulisi ongelmia? Esim lapsella ei olisikaan kaikki hyvin, ja joutuisit seuraamaan vierestä lapsen kärsimistä? Ei keneenkään voi 100% luottaa...

oon antanut spermaa lesboparille. Ihmeen itsekkäitä ovat naiset täällä. Kyttäämässä jo miehen kuolemaa ja perintöä... Huokaus...

Kysy siltä mieheltäsi miltä tuntuisi jos sinä sijaissynnytäisit jonkin muun miehen lapsen.

Jos lesbojen olisi tarkoitus lisääntyä keskenään niin luonto olisi asian järjestänyt. Kun ei ole niin olkoon ilman, ei tähän maailmaan tarvita lisää lapsia muutenkaan.

Kannattaisi myös miettiä niitä lakiasioita.

ps. Jätä se sika!

Olisin kanssa muistuttanut tuosta perintöasiasta. Nyt tuntuu kaukaiselta, mutta ties mitä tulevaisuudessa tapahtuu... jos olette yhdessä ja saatte lapsia, heillä on aina yksi sisarus olemassa ja perimässä tosiaan miehesi siinä teidän yhteisten lastenne rinnalla sitä teidän elämänne aikana kertynyttä omaisuutta.

En mä kyllä tuohon lähtis, varsinkaan kun teillä ei ole edes omia lapsia vielä. Mies saisi siis esikoisen ennen sinua. Kyllä ne sen sperman saa muualtakin.

Ei miestä harmita jos nainen lahjoittaa sukusolujaan. Raskaus naapurin ukolle on jo eri Asia.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt! Mies jonka kanssa ap on, haluaa lapsen toisen kanssa. Ja sen jälkeen hylkää lapsen. Sairasta.

En ymmärrä. Se lesboparihan sen lapsen saisi. Eikä mies hylkäisi lasta, koska lapsella on vanhemmat. Eli sinä tässä ymmärsit väärin.

En minäkään tuohon lähtisi, koska haluan perintöni menevän omalle lapselleni, tuossahan on vaarana, että luovutetusta spermasta syntynyt lapsi veisi osan. Muuten miksi ei.

Perinnöstä vouhkaavat: perheen sisäisen adoption kautta lapsi perii aikanaan molemmat äitinsä, ei biologista isää.

AP on oikeassa siinä, että kyseessä on iso päätös. Se on kuitenkin ensisijaisesti miehesi päätös. On myös todennäköistä, että miehen mielessä ystäväpariskunta menee ap:n edelle, mikäli mies pannaan valitsemaan, kun ovat olleet jo kaun ystäviä eli tunteneet pitkään ennen ap:n tuloa kuvioihin. Joka tapauksessa on tärkeää, että paperiasiat hoidetaan kuntoon. Lisätietoa erilaisista järjestelyistä saa esim. Sateenkaariperheiden sivuilta http://www.sateenkaariperheet.fi/index.php?item=73.

Suomessa ei voi vain "mennä spermapankkiin." Lisääntymiseen pitäisi ylipäänsä suhtautua paljon vakavammin kuin nykyään on tapana. On siis hienoa, että ap pohtii asiaa vakavasti; ehkä parasta olisi, että kaikki neljä juttelisivat asiasta yhdessä. Ja niille, joita järjesyely jostain periaattellisesta syystä kauhistuttaa: jos miehellä olisi jo lapsi toisen naisen kanssa, mite tilanne eroaa heterouusperheistä, joita on maa pullollaan ottaen? Oleellinen ero on, että perheen sisäisen adoption tultua voimaan mies ei ole (eikä koskaan enää voisikaan olla) lapsen vanhempi.

Ei se sperman luovutus ole mikään tae että lapsi syntyy. Voi olla pitkäkin prosessi.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos näistä käytännön vinkeistä. Olen varma että huoltajuusasioiden suhteen ei tule ongelmaa. Ennemminkin haluaisin vain kuulla, miten te reagoisitte minun asemassani? Onko normaalia jos tämä ahdistaa..?

AP

Muös naisparit voivat erota tai joutua taloudellisesti ahtaalle. Se huoltajuus / isyys asia kannattaa tehdä virallisia teitä pitkin ettei tule mitään yllätys isyystestejä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Perinnöstä vouhkaavat: perheen sisäisen adoption kautta lapsi perii aikanaan molemmat äitinsä, ei biologista isää.

AP on oikeassa siinä, että kyseessä on iso päätös. Se on kuitenkin ensisijaisesti miehesi päätös. On myös todennäköistä, että miehen mielessä ystäväpariskunta menee ap:n edelle, mikäli mies pannaan valitsemaan, kun ovat olleet jo kaun ystäviä eli tunteneet pitkään ennen ap:n tuloa kuvioihin. Joka tapauksessa on tärkeää, että paperiasiat hoidetaan kuntoon. Lisätietoa erilaisista järjestelyistä saa esim. Sateenkaariperheiden sivuilta http://www.sateenkaariperheet.fi/index.php?item=73.

Suomessa ei voi vain "mennä spermapankkiin." Lisääntymiseen pitäisi ylipäänsä suhtautua paljon vakavammin kuin nykyään on tapana. On siis hienoa, että ap pohtii asiaa vakavasti; ehkä parasta olisi, että kaikki neljä juttelisivat asiasta yhdessä. Ja niille, joita järjesyely jostain periaattellisesta syystä kauhistuttaa: jos miehellä olisi jo lapsi toisen naisen kanssa, mite tilanne eroaa heterouusperheistä, joita on maa pullollaan ottaen? Oleellinen ero on, että perheen sisäisen adoption tultua voimaan mies ei ole (eikä koskaan enää voisikaan olla) lapsen vanhempi.

Jos ystävät menevät puolison edelle myös puolisoa koskettavassa asiassa, voi siitä vetää onat johtopäätöksensä.

Jos mies luovuttaa spermaa spermapankille, niin sieltä vapautuu vieras sperma-annos naisparille. Vai haluavatko naiset tunnetun isän, joka toimii isänä lapselle?

Harva haluaa biologisen lapsensa jonnekin muualle kuin omaan perheeseen, fiksua olisi ollut kysyä myös miehen vaimolta.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos näistä käytännön vinkeistä. Olen varma että huoltajuusasioiden suhteen ei tule ongelmaa. Ennemminkin haluaisin vain kuulla, miten te reagoisitte minun asemassani? Onko normaalia jos tämä ahdistaa..?

AP

On normaalia että ahdistaa. Suomessa myös naisparit saavat hedelmöityshoitoja, ei siihen ystäviä tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Jos ystävät menevät puolison edelle myös puolisoa koskettavassa asiassa, voi siitä vetää onat johtopäätöksensä.

Jos mies luovuttaa spermaa spermapankille, niin sieltä vapautuu vieras sperma-annos naisparille. Vai haluavatko naiset tunnetun isän, joka toimii isänä lapselle?

Harva haluaa biologisen lapsensa jonnekin muualle kuin omaan perheeseen, fiksua olisi ollut kysyä myös miehen vaimolta.

Mielestäni tämä on hyvin sanottu. Mielestäni sinulla on täysi oikeus olla tuosta jutusta ahdistunut. Outoa, ettei mies jutellut kanssasi ennen kuin suostui... Miettisin tarkasti suhteen tulevaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä asia on täysin miehesi päätös, ja olisi kummallista, jos sitä olisi kysytty teiltä molemmilta. Kunhan on paperiasiat kunnossa, niin en näe mitään estettä tälle. Päinvastoin, minulle olisi ilo auttaa ystäviä tuollaisessa asiassa. Se on vain spermaa! N21

Nii, siitä nesteestähän se vauva juuri sais alkunsa, että ei se nyt ihan vain ole sitä, minusta on todella epäkorrektia tuolta naisparilta tuollasia ehdotella varatulle miehelle, hankkikoot "tekotarpeet"muualta, en hyväksyisi jos olisin ap.

Mä puolestani harkutsisin eroa siinä vaiheessa, jos mies kieltäytyisi vastaavasta pyynnöstä. Olen tähän mennessä ajatellut (11 v yhdessä), että meillä olisi samanlainen arvomaailma: perhe, ystävät ja toisten ajatteleminen on tärkeää. Meillä on ystäväpari, josta olemme etukäteen keskustelleet, että mies voi luovuttaa, jos he pyytävät. Tämän parin kohdalla mies on ollut paras ystävä toisen kanssa kohta 22 vuotta ja tietää kyllä millainen äiti hänestä tulisi.

Vaikka mies luovuttaisi spermaa, ei lapsi olisi koskaan hänen henkisellä tasolla ja jos paperit hoidetaan oikein, ei myöskään laillisesti. Perhe ei synny geeneistä vaan siitä kuka sinua kasvattaa ja rakastaa. Toisaalta, me olemme myös miettineet että adoptoisumme joskus, jos meidät siihen hyväksyttään. Ehkä meillä siis vain on erikoinen perhekäsitys :) Oma anoppini on minulle läheisempi kuin äitini, joten sekin voi muovata ajatuksiani perheestä.

Jos tämä naispari on sopiva vanhemmiksi, niin he kyllä voivat hoitaa asian klinikalla. Jos vetoavat että maksaa, niin sitten ei lasta kannata tehdäkään, kuitenkin pieni summa verrattuna lapsen tulevaan kulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että se lapsi perisi miehesi. Eli jos sinulla ja miehellä olisi yhteinen asunto ja kesämökki, saisi lapsi puolet yhteisestä omaisuudestanne, kun mies kuolee (oletetaan, että omistatte yhtä paljon).  Saattaisit siis menettää miehesi ystävällisyyden takia osan siitä, mitä olette yhdessä rakentaneet.

Muuten en osaa ottaa kantaa asiaan (hankala tilanne), mutta tätä skenaariota ei tapahdu, mikäli mennään virallisia teitä ja miehesi luovuttaa sperman ja hedelmöittäminen tapahtuu klinikalla, tällöin voidaan hoitaa paperit kuntoon. Kun taas jos he keskenään sopivat ja miehesi tosiaan vie heille sen muumimukin niin tällöin yllä kuvattu tapahtumaketju on mahdollinen. Eli jos tähän lähdette, käyttäkää virallisia kanavia, jolloin miehesi on vain luovuttaja, ei isä.