Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työssä heitetään inhottavaa herjaa poissaoloista
11.03.2022 |
Työkaveri tietää, että lapsellani on sairauden takia hoitokäyntejä eri paikoissa. Silti kun niiden takia joutuu olemaan poissa töistä, joutuu kuulemaan suunsoittoa tyyliin "joo joo, olet pois töistä, koska kännäät kuitenkin himassa".
En saa edes sanoin kuvailtua mitä tekisi mieli tehdä tällaisia ns. hupikommentteja toistuvasti kuulemaan joutuvana. Näen punaista. Täysi työ hillitä itsensä, ettei tilanne pahene entisestään.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitä ettet ymmärrä mitä kollega tarkoittaa. Mikään ei ole nolompaa kuin joutua selittämään vitsiä, varsinkin jos se on toista loukkaava vitsi.
Miksi työelämässä on tällaista? Luulin että peruskoulun jälkeen pahin urpoilu päättyisi. Jotkut vaikuttavat jäävän samalla tasolle kuin yläasteella ollessaan, vaikka vuodet ja vuosikymmenet vierivät.
Työpaikoilla on myös huonon läpän heittäjiä. Kun asian ottaa esille, niin yleensä todetaan, että kyse on väärinkäsityksestä. Mutta asia kannattaa ottaa käsittelyyn ennen kuin se eskaloituu. Todennäköisesti et ole ainoa, jota humoristi kommentoi.
Saatanan tahditonta viljellä toistuvasti työpaikalla juttua, että säännöllisesti poissaoleva henkilö on poissa, koska hänellä on ongelmia alkoholin kanssa. Mikä tässä on se hauska osuus jutusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esitä ettet ymmärrä mitä kollega tarkoittaa. Mikään ei ole nolompaa kuin joutua selittämään vitsiä, varsinkin jos se on toista loukkaava vitsi.
Miksi työelämässä on tällaista? Luulin että peruskoulun jälkeen pahin urpoilu päättyisi. Jotkut vaikuttavat jäävän samalla tasolle kuin yläasteella ollessaan, vaikka vuodet ja vuosikymmenet vierivät.
Työpaikoilla on myös huonon läpän heittäjiä. Kun asian ottaa esille, niin yleensä todetaan, että kyse on väärinkäsityksestä. Mutta asia kannattaa ottaa käsittelyyn ennen kuin se eskaloituu. Todennäköisesti et ole ainoa, jota humoristi kommentoi.
Saatanan tahditonta viljellä toistuvasti työpaikalla juttua, että säännöllisesti poissaoleva henkilö on poissa, koska hänellä on ongelmia alkoholin kanssa. Mikä tässä on se hauska osuus jutusta?
Miksi joku käyttäytyy noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Ai mitä empatiaa lasten kehityksellisten ongelmien takia saa töissä? Ei yhtään mitään.
Sanotaanko kommentit huumorilla vai tosissaan? Jos huumorilla, kuittailisin takaisin tai lähtisin leikkiin mukaan. Jos tosissaan, sanoisin vaan, että ei ole tapana juoda ja hoidan perheasioita palkattomasti. Itsehän omat menoni tiedän. Yleensäkin antaisin vaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, jos poissaoloni ei toisten työhön vaikuta.
Oma työni on sellaista, että jonkun on työ tehtävä, ja sijaisia saa heikosti etenkään lyhyellä varoitusajalla. Meillä jonkun työntekijän jatkuvat poissaolot syövät työyhteisöä, koska muut joutuvat tekemään poissaolijankin työn, vaikka syy olisi kuinka ymmärrettävä. Itsekin olen pois vain "pää kainalossa", ja oman vaikeavammaisen lapseni menot on yllättävän hyvin saatu sumplittua työajan ulkopuolelle. Monien lääkäreiden ja viranomaistahojen kanssa voi oikeasti neuvotella aikatauluista, kun vain avaa suunsa. Lisäksi lapsella on kaksi vanhempaa (pl. kuolema), joiden aikuisina ihmisinä pitäisi pystyä jakamaan vastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanotaanko kommentit huumorilla vai tosissaan? Jos huumorilla, kuittailisin takaisin tai lähtisin leikkiin mukaan. Jos tosissaan, sanoisin vaan, että ei ole tapana juoda ja hoidan perheasioita palkattomasti. Itsehän omat menoni tiedän. Yleensäkin antaisin vaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, jos poissaoloni ei toisten työhön vaikuta.
Oma työni on sellaista, että jonkun on työ tehtävä, ja sijaisia saa heikosti etenkään lyhyellä varoitusajalla. Meillä jonkun työntekijän jatkuvat poissaolot syövät työyhteisöä, koska muut joutuvat tekemään poissaolijankin työn, vaikka syy olisi kuinka ymmärrettävä. Itsekin olen pois vain "pää kainalossa", ja oman vaikeavammaisen lapseni menot on yllättävän hyvin saatu sumplittua työajan ulkopuolelle. Monien lääkäreiden ja viranomaistahojen kanssa voi oikeasti neuvotella aikatauluista, kun vain avaa suunsa. Lisäksi lapsella on kaksi vanhempaa (pl. kuolema), joiden aikuisina ihmisinä pitäisi pystyä jakamaan vastuu.
Sepä hienoa, että sinulta tuo onnistuu. Luuletko oikeasti ettemme ole yrittäneet sopia menoja työajan ulkopuolelle? Ei ole onnistunut.
Minusta toistuvaan vittuiluun ei kenenkään tarvitse yrittää jatkuvasti suhtautua huumorilla. Työpaikka on yksinkertaisesti asenteiltaan todella perhekielteinen. Ja se on syy siihen miksi tämä ei tule enää pitkään olemaan minun työpaikkani. Ei kaikkialla meno ole tällaista.
Tuo aikataulujen neuvottelu työajan ulkopuolelle ei kaikissa tapauksissa onnistu. Itselläni myös vaikeavammainen lapsi, ja täällä syrjäkylillä pelkkä menomatka keskussairaalaan vie 2.5 h. Kun matkoihin menee 5 h niin poliklinikkakäynti tarkoittaa koko päivän poissaoloa. Miehen töistä ei saa palkattomia poissaolopäiviä, ja lapsi on jo yli 10v. Vastuun jakaminen ei siis ole mahdollista jos mies haluaa pitää työpaikkansa. Ja pienellä paikkakunnalla työpaikkoja on vähän, joten jos sellaisen saa niin siitä ei kyllä luovu kun vaihtoehtoja ei ole. Niinpä joudun olemaan poissa noina päivinä, onneksi työnantaja on joustava ja olen saanut tehdä 4-päivästä työviikkoa. Sillä tavoin saan järjestettyä ison osan käynneistä vapaapäiväksi, mutta ei aina sekään onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo aikataulujen neuvottelu työajan ulkopuolelle ei kaikissa tapauksissa onnistu. Itselläni myös vaikeavammainen lapsi, ja täällä syrjäkylillä pelkkä menomatka keskussairaalaan vie 2.5 h. Kun matkoihin menee 5 h niin poliklinikkakäynti tarkoittaa koko päivän poissaoloa. Miehen töistä ei saa palkattomia poissaolopäiviä, ja lapsi on jo yli 10v. Vastuun jakaminen ei siis ole mahdollista jos mies haluaa pitää työpaikkansa. Ja pienellä paikkakunnalla työpaikkoja on vähän, joten jos sellaisen saa niin siitä ei kyllä luovu kun vaihtoehtoja ei ole. Niinpä joudun olemaan poissa noina päivinä, onneksi työnantaja on joustava ja olen saanut tehdä 4-päivästä työviikkoa. Sillä tavoin saan järjestettyä ison osan käynneistä vapaapäiväksi, mutta ei aina sekään onnistu.
Olin ajatellut myös että jos saan järjestettyä asiat vapaapäiville, eivät poissaolot ole työyhteisön näkökulmasta ongelma. Jostain syystä poissaoloja kuitenkin kommentoidaan kollegoiden taholta todella asiattomasti. En käsitä mistä tuollainen ikävä käytös johtuu. Myös muilla on toisinaan poissaoloja, mutta ei niistä samalla tavalla silloin ilkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo aikataulujen neuvottelu työajan ulkopuolelle ei kaikissa tapauksissa onnistu. Itselläni myös vaikeavammainen lapsi, ja täällä syrjäkylillä pelkkä menomatka keskussairaalaan vie 2.5 h. Kun matkoihin menee 5 h niin poliklinikkakäynti tarkoittaa koko päivän poissaoloa. Miehen töistä ei saa palkattomia poissaolopäiviä, ja lapsi on jo yli 10v. Vastuun jakaminen ei siis ole mahdollista jos mies haluaa pitää työpaikkansa. Ja pienellä paikkakunnalla työpaikkoja on vähän, joten jos sellaisen saa niin siitä ei kyllä luovu kun vaihtoehtoja ei ole. Niinpä joudun olemaan poissa noina päivinä, onneksi työnantaja on joustava ja olen saanut tehdä 4-päivästä työviikkoa. Sillä tavoin saan järjestettyä ison osan käynneistä vapaapäiväksi, mutta ei aina sekään onnistu.
Olin ajatellut myös että jos saan järjestettyä asiat vapaapäiville, eivät poissaolot ole työyhteisön näkökulmasta ongelma. Jostain syystä poissaoloja kuitenkin kommentoidaan kollegoiden taholta todella asiattomasti. En käsitä mistä tuollainen ikävä käytös johtuu. Myös muilla on toisinaan poissaoloja, mutta ei niistä samalla tavalla silloin ilkeillä.
Olen jo lapsen hoitokäyntien takia valmiiksi kuormittunut, mutta poissaolojen toistuva asiaton kommentointi on nostanut stressitason aivan uuteen potenssiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Ai mitä empatiaa lasten kehityksellisten ongelmien takia saa töissä? Ei yhtään mitään.
Meillä saa. Mammat juoksee koulupalavereissa, vie lapsiaan neuropsykiatriseen valmennukseen ym ym. myös kesken työpäivän. Täyttävät kahvitunnit sitä koskevalla puheella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Ai mitä empatiaa lasten kehityksellisten ongelmien takia saa töissä? Ei yhtään mitään.
Meillä saa. Mammat juoksee koulupalavereissa, vie lapsiaan neuropsykiatriseen valmennukseen ym ym. myös kesken työpäivän. Täyttävät kahvitunnit sitä koskevalla puheella.
Ei vaikuta saavan sinulta. Oletko välittömästi naama norsunvitulla, kun kuulet sanan kehitykselliset ongelmat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsia kiusataan siksi kukaan ei halua olla kiusattu.
kohtele työtä sen vaatimalla vakavuudella, se on vaan työtä välttämätön paha ja kaikki siihen liittyvä ei kuulu vapaajalle. eikä ne mitään työkavereita ole vaan kollegoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Ai mitä empatiaa lasten kehityksellisten ongelmien takia saa töissä? Ei yhtään mitään.
Meillä saa. Mammat juoksee koulupalavereissa, vie lapsiaan neuropsykiatriseen valmennukseen ym ym. myös kesken työpäivän. Täyttävät kahvitunnit sitä koskevalla puheella.
Ei vaikuta saavan sinulta. Oletko välittömästi naama norsunvitulla, kun kuulet sanan kehitykselliset ongelmat?
Enimmäkseen vaan poistun paikalta. Olen tosi väsynyt olemaan ihmisten kanssa, joiden puheenaiheet ei liippaa elämääni. Työpaikan ei pitäisi olla mikään äitien vertaisryhmä kuitenkaan.
Ihan taatusti on joku miesvaltainen työpaikka. Niissä on normaalia heitellä noita ääliömäisiä mukahauskoja känniläppiä huumorina, johtuen siitä että ne ukot itse käyttäisi lasta tekosyynä kotona kännäämiselle. Kaikki muukin kiusaaminen on pelkkää "huumoria" jota ei saisi ottaa vakavasti eikä pidä olla tosikko ja muuta p***aa. Noissa paikoissa ei auta viedä asiaa eteenpäin koska tuota ei edes pidetä kiusaamisena vaan normaalina äijähuumorina ja kiusatusta tehdään hankala ja huumorintajuton tosikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Ai mitä empatiaa lasten kehityksellisten ongelmien takia saa töissä? Ei yhtään mitään.
Meillä saa. Mammat juoksee koulupalavereissa, vie lapsiaan neuropsykiatriseen valmennukseen ym ym. myös kesken työpäivän. Täyttävät kahvitunnit sitä koskevalla puheella.
Ei vaikuta saavan sinulta. Oletko välittömästi naama norsunvitulla, kun kuulet sanan kehitykselliset ongelmat?
Enimmäkseen vaan poistun paikalta. Olen tosi väsynyt olemaan ihmisten kanssa, joiden puheenaiheet ei liippaa elämääni. Työpaikan ei pitäisi olla mikään äitien vertaisryhmä kuitenkaan.
Onpa harmillinen tilanne kannaltasi, ettei työpaikallasi kukaan valitse keskustelunaiheita sen perusteella, mikä sinua parhaiten viihdyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan taatusti on joku miesvaltainen työpaikka. Niissä on normaalia heitellä noita ääliömäisiä mukahauskoja känniläppiä huumorina, johtuen siitä että ne ukot itse käyttäisi lasta tekosyynä kotona kännäämiselle. Kaikki muukin kiusaaminen on pelkkää "huumoria" jota ei saisi ottaa vakavasti eikä pidä olla tosikko ja muuta p***aa. Noissa paikoissa ei auta viedä asiaa eteenpäin koska tuota ei edes pidetä kiusaamisena vaan normaalina äijähuumorina ja kiusatusta tehdään hankala ja huumorintajuton tosikko.
Aivan nappiin osunut kuvaus työpaikastani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä? Jos et koe hyväksi puhua asiasta heti tilanteen ollessa päällä, niin eikö kyse kuitenkin ole työsuojeluasiasta. Epäasiallinen käytös työpaikalla.
En ole ikinä ymmärtynyt, miksi jotkut kadehtivat sairastuneen lapsen vanhempia. Ilmeisesti heillä itsellään ei ole kokemusta asiasta.
Ehkä siksi, että sairastunutta lasta sureva ja hoitava saa niin paljon ymmärrystä? Jollain voi olla muu läheinen, joka tarvii sairauden takia apua, mitä sillä ei saa vapaata eikä emooatiaa.
Ai mitä empatiaa lasten kehityksellisten ongelmien takia saa töissä? Ei yhtään mitään.
Meillä saa. Mammat juoksee koulupalavereissa, vie lapsiaan neuropsykiatriseen valmennukseen ym ym. myös kesken työpäivän. Täyttävät kahvitunnit sitä koskevalla puheella.
Ei vaikuta saavan sinulta. Oletko välittömästi naama norsunvitulla, kun kuulet sanan kehitykselliset ongelmat?
Enimmäkseen vaan poistun paikalta. Olen tosi väsynyt olemaan ihmisten kanssa, joiden puheenaiheet ei liippaa elämääni. Työpaikan ei pitäisi olla mikään äitien vertaisryhmä kuitenkaan.
Onpa harmillinen tilanne kannaltasi, ettei työpaikallasi kukaan valitse keskustelunaiheita sen perusteella, mikä sinua parhaiten viihdyttäisi.
Eiköhän se ihan käytöstapoihin kuuluu valita aiheet niin, että kaikkia kiinnostaa. Sitten on teitä, jotka kälättää loputtomasti omasta elämästään.
Ap:n tapa ilmaista itseään on jotenkin vittuileva. Ehkä siitä johtuu tapa, jolla hänelle töissä puhutaan.
Alue: Aihe vapaa
Työpaikoilla on myös huonon läpän heittäjiä. Kun asian ottaa esille, niin yleensä todetaan, että kyse on väärinkäsityksestä. Mutta asia kannattaa ottaa käsittelyyn ennen kuin se eskaloituu. Todennäköisesti et ole ainoa, jota humoristi kommentoi.