Kuinka paljon onnellisuutesi väheni ensimmäisen lapsen synnyttyä?

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:45"]Noussut joka kerta, siksi lapsia 3 melko lyhyen ajan sisällä. Lisääkin saisi tulla jos olisi varaa.
[/quote]

Olen saanut lapset alle 3-kymppisenä.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:44"]

Heh, älä sohaise ampiaispesään, ap. Täällä ei tilastot päde.

[/quote]

Että pitäisi sitten valehdella tähän avaukseen vain sen takia, että sulle tulisi hyvä mieli, vai?

Missäs ovat kaikki sellaiset äidit, jotka muissa ketjuissa valittavat uupumustaan ja ahdistustaan? -ap

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:55"]

Missäs ovat kaikki sellaiset äidit, jotka muissa ketjuissa valittavat uupumustaan ja ahdistustaan? -ap

[/quote]

Tässä kai kysyttiin sitä, vähenikö (vai lisääntyikö, tai sitä ei tavallaan kysytty) onnellisuus lapsen syntymän jälkeen, ei sitä, oletko ollut ahdistunut ja/tai väsynyt. Olen ollut ahdistunut ja väsynyt lastensaannin jälkeen, olen mysö tehnyt aiheesta avauksia. Onnellisuuteni on silti lisääntynt lastensaamisen jälkeen.

5/11

Ei laskenut ollenkaan, lisää emme halunneet kuitenkaan monista syistä. Lapsi on haastava ja aiheuttanut kyllä hermojen kiristelyä, sitä en kiellä. Mutta lapsi on tuonut valtavasti onnea siitä että saamme vanhempina opettaa ja jakaa kokemuksia hänen kanssaan. Ja jos sillä nyt oli jotain väliä, niin olin 20v amk-opiskelija saadessani hänet.

Pysyi samana, ilon ja onnen määrä kasvoi samassa suhteessa kuin väsymyksen, uupumuksen ja kiireen määrä.

Hetkellisesti ehkä laski, mutta nyt ollaan onnellisempia kuin koskaan, lapsi vuoden. Lisää ei kuitenkaan haluta. Lapsen yrittäminen oli ärsyttävää, samoin keskenmenot. Raskausaika tympeää odottamista ja synnytys yhtä helvettiä. Yksi lapsi on hyvä. Ollaan yli kolmekymppisiä maistereita.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:44"]

Heh, älä sohaise ampiaispesään, ap. Täällä ei tilastot päde.

[/quote]Tästä aiheesta on hyvin vaikea kerätä luotettavaa aineistoa fokusointiharhan vuoksi. Kun se siivotaan pois, tulee selväksi, ettei lasten hankkiminen lisää juuri kenenkään onnellisuutta, päinvastoin: https://thepsychologist.bps.org.uk/volume-22/edition-4/think-having-children-will-make-you-happy -ap

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 22:00"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:44"]

Heh, älä sohaise ampiaispesään, ap. Täällä ei tilastot päde.

[/quote]Tästä aiheesta on hyvin vaikea kerätä luotettavaa aineistoa fokusointiharhan vuoksi. Kun se siivotaan pois, tulee selväksi, ettei lasten hankkiminen lisää juuri kenenkään onnellisuutta, päinvastoin: https://thepsychologist.bps.org.uk/volume-22/edition-4/think-having-children-will-make-you-happy -ap

[/quote]

Hohhoijaa.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:44"]

Heh, älä sohaise ampiaispesään, ap. Täällä ei tilastot päde.

[/quote]Tästä aiheesta on hyvin vaikea kerätä luotettavaa aineistoa fokusointiharhan vuoksi. Kun se siivotaan pois, tulee selväksi, ettei lasten hankkiminen lisää juuri kenenkään onnellisuutta, päinvastoin: https://thepsychologist.bps.org.uk/volume-22/edition-4/think-having-children-will-make-you-happy -ap
[/quote]

No eihän se sillä tavoin menekään että jos olet onneton niin teenpä lapsen ja tulen sitten onnelliseksi. Mutta jos on asiat muuten kunnossa ja toivoo lasta ja sitten sen saa, niin kyllähän se onnellisuutta lisää. Mutta jos on epärealistiset toiveet siitä, millaista lapsiarki on (ainaista pullantuoksua ja lasten naurua), niin taatusti pettyy.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:29"]

Ja hankitko saman kumppanin kanssa lisää lapsia ensimmäisen jälkeen?

http://www.hs.fi/elama/a1439346517810

"Tutkittujen vanhempien onnellisuus nousi huippuunsa noin vuosi ennen lapsen syntymää, luultavasti innokkaan odotuksen takia. Noin 30 prosenttia vastanneista säilytti onnellisuudentunteensa myös lapsen syntymän jälkeen. Loput vastanneista kertoivat, että heidän onnellisuudentunteensa laski. -- -- Onnellisuudentunteen laskun vaikutus toisen lapsen hankkimiseen näkyi etenkin yli 30-vuotiaiden ja hyvin koulutettujen vanhempien keskuudessa."

[/quote]

En kutsuisi pelkästään onnellisuuden alenemiseksi tai ehkä siksikin vapauden ja stressittömän elämän vähenemistä voi kutsua.

Jos ajattelisin tätä abstraktia tunnetta jotenkin "onnellisuutena", niin alenema olisi varmaan jotain 35-40% luokkaa. Pidän lapsista, mutta olihan elämä rehellisesti sanottuna helpompaa ja parempaa ennen lapsia.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:57"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:55"]

Missäs ovat kaikki sellaiset äidit, jotka muissa ketjuissa valittavat uupumustaan ja ahdistustaan? -ap

[/quote]

Tässä kai kysyttiin sitä, vähenikö (vai lisääntyikö, tai sitä ei tavallaan kysytty) onnellisuus lapsen syntymän jälkeen, ei sitä, oletko ollut ahdistunut ja/tai väsynyt. Olen ollut ahdistunut ja väsynyt lastensaannin jälkeen, olen mysö tehnyt aiheesta avauksia. Onnellisuuteni on silti lisääntynt lastensaamisen jälkeen.

5/11

[/quote]Tämä on juuri sitä fokusointiharhaa. Kun kysytään, miten lapset ovat vaikuttaneet onnellisuuteen, useimmat vanhemmat vastaavat sen lisänneen onnellisuutta. Mutta kun tarkastellaan onnellisuuspäiväkirjojen, itsearviointien ja kyselyjen avulla, kuinka onnelliseksi vanhemmat todellisuudessa elämänsä kokevat hetki hetkeltä ja päivä päivältä, kuva on hyvin toisenlainen.

Tämä on tietysti ihan ymmärrettävää. Vanhemmaksi ryhtyminen on niin suuri ponnistus, ettei juuri kukaan ole valmis myöntämään, ettei se oikeastaan parantanut elämää, vaikka todisteet sanoisivat muuta. Esimerkiksi Nobel-tutkija Kahnemanin tutkimuksessa jopa kotitöiden tekeminen koettiin miellyttävämmäksi kuin lasten kanssa puuhailu. -ap

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 22:06"]

Mutta jos on asiat muuten kunnossa ja toivoo lasta ja sitten sen saa, niin kyllähän se onnellisuutta lisää.

[/quote]Valitettavasti tämä ei ole totta. -ap

Ei vähentynyt yhtään, ja saman kumppanin kanssa tehtiin vielä kaksi lisää (harmi ettei tehty sitä neljättäkin).

Ap on hullu.

Elämä olisi nautinnollisempaa,huoletonta ja vapaampaa,ilman lapsia.Mutta toisaalta nyt elämässä on sisältöä,jotain jonka vuoksi tehdä jotain ja elää.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 22:13"]

Elämä olisi nautinnollisempaa,huoletonta ja vapaampaa,ilman lapsia.Mutta toisaalta nyt elämässä on sisältöä,jotain jonka vuoksi tehdä jotain ja elää.

[/quote]Hoh hoijaa. Ihan niin kuin lapsettoman elämässä ei olisi vähintään yhtä paljon sisältöä. Eipä se vaippojen vaihto ja harrastuksiin kuskaaminen kummoistakaan sisältöä ole.

Väheni ehkä vuodeksi, koska vauva-arki oli rankkaa. Sen jälkeen on tasaisesti noussut. Toinen lapsi tuli kun ensimmäinen oli 2 v. mutta koska tällä kertaa oli helppo vauva ei onnellisuudentunne vähentynyt. Nyt olen huomattavasti onnellisempi kuin ennen lasten saantia.

Tämähän on ihan vanha juttu. Tutkitusti pienet lapset vähentävät ihmisen onnellisuutta, koska vaativat niin paljon aikaa ja vaivaa. Lasten kasvaessa vanhempien onnellisuus lisääntyy ja lapset antavat vanhemmille takaisin paljon sosiaalista pääomaa. Vanhoissa ihmisissä onnellisimpia ovat "lapselliset" ihmiset, eivät lapsettomat. Näin se on. Yksilön kohdalla vaikutukset tietty aivan erilaisia ja monet ovat onnellisia tai onnettomia koko elämänsä, siihen kun vaikuttaa miljoona muutakin asiaa.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 22:08"][quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:57"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:55"]

Missäs ovat kaikki sellaiset äidit, jotka muissa ketjuissa valittavat uupumustaan ja ahdistustaan? -ap

[/quote]

Tässä kai kysyttiin sitä, vähenikö (vai lisääntyikö, tai sitä ei tavallaan kysytty) onnellisuus lapsen syntymän jälkeen, ei sitä, oletko ollut ahdistunut ja/tai väsynyt. Olen ollut ahdistunut ja väsynyt lastensaannin jälkeen, olen mysö tehnyt aiheesta avauksia. Onnellisuuteni on silti lisääntynt lastensaamisen jälkeen.

5/11

[/quote]Tämä on juuri sitä fokusointiharhaa. Kun kysytään, miten lapset ovat vaikuttaneet onnellisuuteen, useimmat vanhemmat vastaavat sen lisänneen onnellisuutta. Mutta kun tarkastellaan onnellisuuspäiväkirjojen, itsearviointien ja kyselyjen avulla, kuinka onnelliseksi vanhemmat todellisuudessa elämänsä kokevat hetki hetkeltä ja päivä päivältä, kuva on hyvin toisenlainen.

Tämä on tietysti ihan ymmärrettävää. Vanhemmaksi ryhtyminen on niin suuri ponnistus, ettei juuri kukaan ole valmis myöntämään, ettei se oikeastaan parantanut elämää, vaikka todisteet sanoisivat muuta. Esimerkiksi Nobel-tutkija Kahnemanin tutkimuksessa jopa kotitöiden tekeminen koettiin miellyttävämmäksi kuin lasten kanssa puuhailu. -ap
[/quote]

Täh? No, meitähän on tietysti moneen junaan. Mutta kyllä mä taatusti mieluummin touhuan tenavieni kanssa kun imuroin. :DDD Eikä tarvinnut edes miettiä yhtään.

En nyt oikein jaksa niellä tätä. Onnellisuus on niin subjektiivinen käsite, että hieman varauksella suhtaudun näihin onnellisuustutkimuksiin. Ihmiset nauttii eri asioista. Jotkut tekee onnelliseksi yksinolo ja rauhassa puuhailu, toiset tykkää touhuta lastensa kanssa. Jotkut tykkää molemmista.