Paskin työ mitä olet tehnyt?

Kahvilatyö. Surkea palkka. Työ käytännössä osa-aikaista, mutta työvuorot oli suunniteltu siten, että tuntui kuin olisin töissä koko ajan. Mitään ruokataukoa ei kuuden tunnin vuoroon kuulu, joten käytännössä joutui aina olemaan syömättä lähemmäs 8h.

Tähän lisäksi veemäiset työkaverit ja asiakkaat. Usein sain kuulla asiatonta ulkonäön kommentointia ja vähintään kerran viikossa joku setämies ehdotteli treffejä kun yritin tehdä työtäni. Ravintola-alalle en mene enää koskaan.

Lehtitalon puhelinaspa. Hirveä huuto ja törkeily, pahimpia keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset. Haistattelivat vittua, kun olivat itse jonkun tarjouskupongin kanssa tilanneet lehden kestotilauksena ja väittivät meidän muuttaneen sen kestotilaukseksi (laskussa ja tilauskupongissa oli ollut harvinaisen selvästi sana "kestotilaus").

Postilla, kuusi vuotta opiskelujen ohella, en voi kyllä suositella. Miten ihmiset siellä jaksaa niuhottaa jostain kumppareiden puuttumisesta. Jos menette sinne niin kunnelkaa podcasteja.

Lastenhoitaja päiväkodissa varsinkin pienten puolella. Minulla saattoi olla siinä jopa viisi taaperoa, joilta piti vaihtaa vaippa ja pukea ulos. Niistä kaksi saattoi itkeä väsymystä/ikävää, yhdellä olla kakat vaipassa ja joku kiipeilemässä muuten vaan seiniä pitkin itsensä loukaten. Selkä ja hartiat tulessa vaihdat vaipat ja puet taaperot ulos yrittäen jotenkin pitää ergonomiasta huolta. Kun olet saanut kaikki lapsoset puettua haistat, että jollain on taas kakat. Kun vihdoin pääsette kaikki ulos, yksi lastaan hakemaan tullut äiti valittaa, että hänen lapsellaan on väärät hanskat kädessä. 

Tuo tuo oli niin h*mmetin epäkiitollista, että en minä enää jaksanut. Huono palkka ja minusta alkoi tuntua, että suurin osa vanhemmistakaan ei arvostanut työtäni, vaikka pidin heidän kalleimmasta aarteestaan huolta. Työtäni ei arvostanut kukaan muu kuin ne lapset. 

Taksinajo Helsingissä päivävuoroa 200 tuntia/kk. Tein neljä vuotta.

500 000km Helsingin ruuhkassa. Kyytien pituus usein luokkaa kilometri.

Odotat tunnin tolpalla ja sekä haet että viet asiakkaan paikkaan, jotka kummatkin näet siitä tolpalta. Ymmärrän kyllä että monilla on kävely vaikeaa, mutta mieti kuskin näkökulmasta.

Tunti tolpalla, kierrät korttelin, tolpalle, kierrät korttelin. Rahaa ei tule.

Pahinta on terveyden kärsiminen. 200 tuntia kuussa istut paikoillaan ja mässytät roskaruokaa.

Nykyään siinä ei ole edes sitäkään vapautta mitä ennen oli kun pyöritettiin käteistä ja ei ollut geepeeässiä ei valvontakameroita ei mitään. Kellään ei ollut mitään hajua sijainnistasi, eikä siitä paljonko rahaa tuli ja meni.

Nykyään se on ihan orwellia, kuski on totaalisen valvonnan alaisena koko ajan.

Siivoaminen!! Surkea palkka. Paikassa missä siivosin oli aiemmin ollut omat siivojat, joilla oli ollut vissiin ihan kohtuullisempi palkka, mutta säästösyistä sitten oli kilpailutettu ja otettu halpis siivousfirma tilalle. Työ oli fyysisesti raskasta ja oli paikoitellen haastavaakin ympäristön vuoksi missä työtä tehtiin, mutta se ei näkynyt palkassa. Oli aina sellainen epäarvostettu olo ja syy oli juuri se palkan surkeus. Kaikki piti tehdä hosuen koska työajat oli lyöty niin minimiin kuin vaan mahdollista. Päivän jälkeen olo oli väsynyt ja v-ttuuntunut.

Vierailija kirjoitti:

Siivoaminen!! Surkea palkka. Paikassa missä siivosin oli aiemmin ollut omat siivojat, joilla oli ollut vissiin ihan kohtuullisempi palkka, mutta säästösyistä sitten oli kilpailutettu ja otettu halpis siivousfirma tilalle. Työ oli fyysisesti raskasta ja oli paikoitellen haastavaakin ympäristön vuoksi missä työtä tehtiin, mutta se ei näkynyt palkassa. Oli aina sellainen epäarvostettu olo ja syy oli juuri se palkan surkeus. Kaikki piti tehdä hosuen koska työajat oli lyöty niin minimiin kuin vaan mahdollista. Päivän jälkeen olo oli väsynyt ja v-ttuuntunut.

Siivouksen kilpailuttaminen niin että otetaan halvinta mahdollista tarkoittaa myös sitä että mielestäni siivoojia ei arvosta se firma joka ottaa sen halvimman mahdollisen. Toki se voi olla houkuttelevaa ostaa siivouspalveluja halvalla. Mutta jostain se on revittävä sitten se halpuus ja useimmiten se on siivoojien selkänahasta!

Ennen pidin työstäni, enää en.

Lähden paikasta x siivouksen jälkeen, kaikki ok asiakkaan kanssa ja kiitosta ja kehuja tulee naamatusten. Menee 2 päivää ja saat kuulla, että olitkin aivan paska. V*tuttaa tuommonen kaksnaamasuus, varsinkin vanhat ihmiset ovat todella kaksinaamaisia, tullut huomattua useaan otteeseen. Leikkivät mukavaa jota eivät oikeasti ole, eikä kyse ole edes muistisairauksista tai muustakaan.

Fyysisesti raskasta hommaa ja niin on myös henkisestikin. Koko ajan paniikki ettei taas tule haukut vaikka tekisikin vaikka mitä extraakin, joka syö sitä annettua aikaa :(

Vihanneslajittelijana/pakkaajana Varsinais-Suomessa. Koko työpäivä 8h heitellä huonoja perunoita liukuhihnalta pois. Seisomatyö. Hallissa kauhea meteli, kuulosuojaimiakaan ei saatu. Enemmistö työntekijöistä ulkomaalaisia. Vessassa pystyi käymään nopeasti kerran päivässä ruokatauon yhteydessä, muita taukoja ei ollut. Ruokatauon ajan omistajat kellottivat vieressä, ettei sekuntiakaan pitempään syö sitä leipäänsä. Ei sosiaalitiloja vaan siinä hallissa oli pöytä minkä äärellä piti eväänsä syödä. Omistajat todella ilkeitä.

Taisin muistaakseni 3 viikkoa olla tuolla, mutta kun silmissä alkoivat perunat vilistää 24/7, lähdin menee. Tuon jälkeen en ole kyseisen vihannespakkaamon tuotteita ostanut. Tästä on jo lähemmäs 20 vuotta aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoaminen!! Surkea palkka. Paikassa missä siivosin oli aiemmin ollut omat siivojat, joilla oli ollut vissiin ihan kohtuullisempi palkka, mutta säästösyistä sitten oli kilpailutettu ja otettu halpis siivousfirma tilalle. Työ oli fyysisesti raskasta ja oli paikoitellen haastavaakin ympäristön vuoksi missä työtä tehtiin, mutta se ei näkynyt palkassa. Oli aina sellainen epäarvostettu olo ja syy oli juuri se palkan surkeus. Kaikki piti tehdä hosuen koska työajat oli lyöty niin minimiin kuin vaan mahdollista. Päivän jälkeen olo oli väsynyt ja v-ttuuntunut.

Siivouksen kilpailuttaminen niin että otetaan halvinta mahdollista tarkoittaa myös sitä että mielestäni siivoojia ei arvosta se firma joka ottaa sen halvimman mahdollisen. Toki se voi olla houkuttelevaa ostaa siivouspalveluja halvalla. Mutta jostain se on revittävä sitten se halpuus ja useimmiten se on siivoojien selkänahasta!

Nimenomaan. Siivoojien selkänahasta firmat voittonsa repivät.

Lastensuojelussa eho yksikön ohjaajana. Työnantaja käski että kun uusi nuori tulee jaksolle, pistetään se heti kenttään että oppii talon tavoille. Toki en näin tehnyt vaan pyrin puhumalla hoitamaan asiat eteenpäin. 4kk jaksoin ja erosin koeajan päätteeksi ja siirryin muihin hommiin. Lastensuojelussa muuten kovin moni työntekijä on painija tai voimailija siviilissä. Joskus voisivat palkata myös keskustelijoita tai jopa alan ammattilaisia kuten vaikka nuoriso-ohjaajia.

Olin ilmastointisuodattimien kokoonpanija, viikon olin, koska olin lomatuuraaja. Yksitoikkoista hommaa jossa vain pari työvaihetta, pää meinasi hajota jo ekan työpäivän jälkeen.

Lupasivat töitä koulun jälkeen, mutta en luvannut mennä.

Suuren, noin 600 asiakasta vetävän buffe-ravintolan tiskissä: aivan täyttä murhaa. Jokainen asiakas syö alkuruokaa kalat ja lihat, sitten sotkuisesti lihaa ja lohta ja kermaperunoita, sitten kaikenlaisia kiisseleitä ja suklaamoussea jälkkäriksi. Tarjoilijat kantaa ja kantaa ja kantaa tiskiä pöydälle. Syötöt ja syötät niitä koneeseen.

Toisessa päässä on ruuhka-aikaan toinen pinoamassa puhtaita pinoihin, ja niitä riittää.

Ruokailun jälkeen alkaa tulla niitä ruokavateja. Täys-idiootti ravintolapäällikkö tilasi semmoisia vateja, jotka painaa tyhjänä 2kg???! Niitä kymmeniä. Ranteet ja hartiat on tulessa.

Kun tiskipenkki on vihdoin saatu tyhjäksi, aletaan pesemään sitä ruuantähteitä täynnä omevaa konetta, ja tiskipenkkiä ja limaista lattiaa. Tarjoilijat onkin jo lopettaneet ja vetää tilitys-kännejä salin puolella.

Vihdoin pääset pois ja kaadut puolikuolleena sänkyyn. Sama ralli huomenna, pari ylimääräistä kattausta viikonlopun kunniaksi.

Nevör forget ja nevör again.

Ihme valitusta koko ketju. Itse nuorempana tehnyt juuri näitä parjattuja hommia, puhelinmyyntiä, mansikanpoimintaa, mainosten jakoa ja useampaa erilaista siivousta, mm. hotelli, rakennus, toimisto. Eikä niistä mikään ollut erityisen rankkaa, puhelinmyynnissä ei tienannut mitään joten sitä en kauaa tehnyt, mutta muuten ihan leppoisia hommia. Jos niistä tienaisi edes jotenkin järkevästi, voisin ihan mieluusti siivota työkseni vs. nykyinen asiantuntijatyö.

Vierailija kirjoitti:

Ainiin, vielä yksi tapaus. Kerran siivosin erään todella varakkaan hienostoperheen kotia, ja mennessäni siivoamaan vessaa, siellä olikin tämän perheen äiti rinnat paljaina. Hän nolostui ja suuttui minulle kun olin yllättänyt hänet (vaikka oli itse jättänyt oven lukitsematta 😑), ja pari päivää myöhemmin pomoltani tuli viestiä, että olin kuulemma siivonnut heidän asuntonsa todella huonosti. Olin käynyt ko. perheen luona tuolloin jo pari vuotta, eikä koskaan aiemmin ollut tullut mitään valitusta.

Tuli mieleen kun hotellisiivoojana kerran äkäinen asiakas juoksi minut kiinni että vessan lattialla on hius! Kun tallusteltiin sinne onnettomuuspaikalle niin siellä olikin isäntä ripuloimassa. :D Meni kivasti työaikaa siinä odotellessa että saa yhden hiuksen poimittua saumoista, kun jokaiselle huoneelle oli varattu 13min.

Vierailija kirjoitti:

pesulatyöntekijä. Viikkasin pesusta tulleita sairaalavaatteita ja lakanoita. Harmi vaan, että koska pesukoneet ei olleet kummoisia niin aina löytyi mukavia yllätyksiä niistä vaatemytyistä. Esim. Paljon paskaa, oksennusta ja pissaa. Laastareita, verisiä sideharsomyttyjä, letkunpätkiä, puhelimia, myös minigrip-pussissa ollut itsemurhakirje. Työkaverit oli kaikki Romaniasta tai Venäjältä eikö ollut yhteistä kieltä millä kommunikoida. 8h päivässä, saman pöydän ääressä vilkkaat samoja vaatteita. Koko halli lemusi ulosteelta ja sairaalalta. Kamalat olosuhteet ja huono palkka.

hrr, muistan miten töistä lähtiessä tuntui, ettei suihku riitä ja tekisi mieli dipata itsensä desinfiointiaineeseen

Siis herrajesta! Tää on kyllä karmea.

Taksihomma oli sekä hyvä duuni että täysin perseestä.

Pahin ehkä täydellinen liikunnan puute. Fysiikka prakaa pitkän päälle.

Istut 12 tuntia liikkumatta Helsingin ruuhkassa, ja toiset 12 tuntia et jaksa kuin katsoa töllöä ja nukkua.

Kassamyyjä, piti juosta aina hyllyttämään kassalta samalla. 7 H työpäivät eli kaksi 10 min kahvitaukoa ja aika lähtee siitä kun lähdet työpisteestä. Saikkuja ei katsottu hyvällä, joten työntekijät tulivat usein kipeänä töihin. Vapaapäivä toiveita ei kunnioitettu. Todella epäsäännöllliset työajat ja palkka pieni. Tein yliopiston ohessa ja paloin lähes loppuun. Onneksi sain jo toisena vuotena oman alan töitä.

Puhelinmyyjänä. Kestin sitä kuukauden. Ei koskaan enää.

Nokialla piirilevyjen latojana. Laitoin siis pieniä komponentteja urakkatahtiin piirilevylle ja sitten sivuleikkureilla katkaistiin komponenttien jalat. Sitten menivät juotettavaksi tinakoneelle. Todella tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa hommaa. Mutta urakalla todella sairasta duunia. Tämä 80-90 luvuilla.