Miten ihmiset käy töissä, opiskelee, harrastaa ja elämänsä pidettyä kasassa?
Miten riittää energia ja aika kaikkeen. Mä voin elää terveellisesti ja liikkua, mutta sitten opinnot ja työt jää tekemättä. Ja jos teen töitä tai opiskelen niin sitten en jaksa tai ei ole enää aikaa harrastamiseen. :(
Kommentit (528)
Rehellisesti sanoen, kun jouduin työttömäksi viihdyin tosi hyvin, aikaa ja voimia oli vaikka mihin kivaan. Nyt liiton rahojen loppupuolella hakeuduin osapäivätöihin nollasopimuksella jolloin teen puolet vähemmän töitä ja saan lähes saman kuin kokopäivätöissä. En haluaisi enää olla joka päivä töissä.
Sanoin töissä, että voidaan tehdä vähän myöhemmin määräaikainen puolen vuoden sopimus, kun liitonpäivät vähissä ja huonontunut liikaa. Saan taas korotettua ansiosidonnaisen sopivaksi Esim.tekemällä ylitöitä. Tämän jälkeen jatkan nollasopimuksella nauttien soviteltua päivärahaa.
Myös työnantaja hyötyy tästä, saa osaavaa työvoimaa tarvittaessa ja edullisesti. Saan 17€h
En rikastu työllä, mutta ei kyllä ole stressiäkään.
Olen oppinut ettei työtä kannata yhtään enempää kuin pakko. Vaikka olen köyhä, saan lyhennettyä asuntolainaa ja pidettyä halpaa autoa arvo n.700€, huoltaa ei tarvitse, kuin pakolliset mitä katsastus sanoo. Ei autoon tarvitse öljyjä vaihtaa joka vuosi.
Ensimmäistä kertaa elämässä olen ollut onnellinen, kun ei tarvitse joka päivä raahattua töihin ja miettiä toimeentuloa.
On hyvinkin mahdollista, suunnittelu helpottaa elämää. Esim kauppalista (terveellisyys), kaupassakäynti harvoin, työmatkojen kulkeminen kävellen/pyörällä. Ystävien näkeminen liikunnan merkeissä/kutsuminen kotiin ja yhdessä ruoan teko.
Äänikirjojen kuuntelu siivotessa yms, puhelu mummulle siivouksen lomassa. Monia asioita on helppoa yhdistää kun vähän miettii 🙂
Ei mitään ongelmaa. Nukun 8 tuntia, teen töitä 8 tuntia ja loppu 8 tuntia on noille kaikelle muulle.
Ei opiskele. Puolella suomalaisista on 2-numeroinen äo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tajua pelkästään sitä, miten ihmiset pystyvät käymään täyspäiväisesti töissä ja pyörittämään lapsiperheen arkea siinä samalla.
Olen sinkku ja saan hädin tuskin oman työn ja huushollin pysymään jonkunlaisessa ruodussa.
Kyllähän jotkut opiskelevat ja käyvät töissä täyspäiväisesti, eli 16h/pvä. Meneekö lastenhoitoon niin kauan ja sama työmäärä? Lastenhoito kuitenkin on suorittavaa työtä joka voi olla vastapainoa aivoja vaativalle työlle, toisin kuin opiskelu.
Juu ja jotkut tekevät töitä, opiskelevat ja hoitavat lapsetkin.
Tekevät töitä ja opiskelevat täyspäiväisesti?
Monet ei syö kokoajan ei katso TV muuta kuin uutiset ja jumppaa pesee pyykkiä tapaa ihmisiä ei syö sokeria tekee itse ruuan siivoo pesee ikkunoita vaihtaa verhoja etsii työtä laskee laskurilla tulot ja menot pitää kirjaa ostoksista erikseen ja karsii turhat pois korjaa vanhat vaatteet ja vaihtaa lakanat joka viikko tuulettaa asunnon ja ropsii peitot matot kerran viikossa kastelee kukkaset puhuu niille vaihtaa purkkia lisää multaa hoitaa kissaa koiraa sukulaisia käy netissä vain hoitamassa pakolliset ja syö vitamiineja apteekista juo lähdevettä kypsentää kaiken kunnolla ei syö raakaa munaa lihaa ja päättyy joka päivä ja kunnolla 3-4 kertaa viikossa vaihtaa alusvaatteet joka päivä harjaa hampaat ja hiukset.Välipalalla ei sokeria vain omena tai leipä.Auttaa toisia on ystävällinen opiskelee käy kursseja kirjastossa lukee tekee työt oikeasti hyvin eikä vain istu siellä.Liikunta lisää aineenvaihduntaa.Virkeyttä.Itsetehty ruoka on kypsää ei sokeria yhtään.Hyvä olo on kohtuullisuudessa.Rasvat pois ja ulos.
Mitkä osakeyhtiöt pienet sai koronatuen ketkä ei. Asiakkaat meni liikehuoneen vuokrat kovat.
Ei yhtäkään pullaa suuhun kirjoitti:
Monet ei syö kokoajan ei katso TV muuta kuin uutiset ja jumppaa pesee pyykkiä tapaa ihmisiä ei syö sokeria tekee itse ruuan siivoo pesee ikkunoita vaihtaa verhoja etsii työtä laskee laskurilla tulot ja menot pitää kirjaa ostoksista erikseen ja karsii turhat pois korjaa vanhat vaatteet ja vaihtaa lakanat joka viikko tuulettaa asunnon ja ropsii peitot matot kerran viikossa kastelee kukkaset puhuu niille vaihtaa purkkia lisää multaa hoitaa kissaa koiraa sukulaisia käy netissä vain hoitamassa pakolliset ja syö vitamiineja apteekista juo lähdevettä kypsentää kaiken kunnolla ei syö raakaa munaa lihaa ja päättyy joka päivä ja kunnolla 3-4 kertaa viikossa vaihtaa alusvaatteet joka päivä harjaa hampaat ja hiukset.Välipalalla ei sokeria vain omena tai leipä.Auttaa toisia on ystävällinen opiskelee käy kursseja kirjastossa lukee tekee työt oikeasti hyvin eikä vain istu siellä.Liikunta lisää aineenvaihduntaa.Virkeyttä.Itsetehty ruoka on kypsää ei sokeria yhtään.Hyvä olo on kohtuullisuudessa.Rasvat pois ja ulos.
Tämä. Geeneillä ei ole merkitystä. Ydinvoimaloiden suunnittelijoiden vanhemmat ovat usein kehitysvammaisia. Opiskelu sujuu leikiten samalla kun tekee kaikkea muuta kuin opiskelee.
Ei yhtäkään pullaa suuhun kirjoitti:
Monet ei syö kokoajan ei katso TV muuta kuin uutiset ja jumppaa pesee pyykkiä tapaa ihmisiä ei syö sokeria tekee itse ruuan siivoo pesee ikkunoita vaihtaa verhoja etsii työtä laskee laskurilla tulot ja menot pitää kirjaa ostoksista erikseen ja karsii turhat pois korjaa vanhat vaatteet ja vaihtaa lakanat joka viikko tuulettaa asunnon ja ropsii peitot matot kerran viikossa kastelee kukkaset puhuu niille vaihtaa purkkia lisää multaa hoitaa kissaa koiraa sukulaisia käy netissä vain hoitamassa pakolliset ja syö vitamiineja apteekista juo lähdevettä kypsentää kaiken kunnolla ei syö raakaa munaa lihaa ja päättyy joka päivä ja kunnolla 3-4 kertaa viikossa vaihtaa alusvaatteet joka päivä harjaa hampaat ja hiukset.Välipalalla ei sokeria vain omena tai leipä.Auttaa toisia on ystävällinen opiskelee käy kursseja kirjastossa lukee tekee työt oikeasti hyvin eikä vain istu siellä.Liikunta lisää aineenvaihduntaa.Virkeyttä.Itsetehty ruoka on kypsää ei sokeria yhtään.Hyvä olo on kohtuullisuudessa.Rasvat pois ja ulos.[/quote
Tässäpä hyvät ohjeet mallikelpoiseen elämään!
Vierailija kirjoitti:
Menetin elämänilon, kun läheiseni kuoli yllättäen, hajosin.
Itkin lääkärissä, itken nytkin.
Lääkäri kirjotti lähetteen psykiatrille, jolla kävin taas itkemässä sain masislääkettä joka ei auttanut. Psykiatri näki että vapisen joten lääkettä siihenkin.Oon nyt ollu neljä vuotta masentunut se vaan muuttui vaikeaksi, ja itsetuhoisuus nurkan takana.
En kykene töihin, en opiskelemaan, en harrasta mitään. Ajatus pyörii ympyrää, kun ymmärsin mitä sain kokea sen läheiseni kanssa, en voi enää syyttää mistään.
Mutta hän tuhosi elämäni.
Ehkä tarvitsisit terapiaa etkä pelkkiä lääkkeitä. Jotain käsittelemättömiä asioita, joista pitäisi päästä eteenpäin tai keskustelemaan. Ajatukset uudelle suunalle. Voimia!
Ei yhtäkään pullaa suuhun kirjoitti:
Monet ei syö kokoajan ei katso TV muuta kuin uutiset ja jumppaa pesee pyykkiä tapaa ihmisiä ei syö sokeria tekee itse ruuan siivoo pesee ikkunoita vaihtaa verhoja etsii työtä laskee laskurilla tulot ja menot pitää kirjaa ostoksista erikseen ja karsii turhat pois korjaa vanhat vaatteet ja vaihtaa lakanat joka viikko tuulettaa asunnon ja ropsii peitot matot kerran viikossa kastelee kukkaset puhuu niille vaihtaa purkkia lisää multaa hoitaa kissaa koiraa sukulaisia käy netissä vain hoitamassa pakolliset ja syö vitamiineja apteekista juo lähdevettä kypsentää kaiken kunnolla ei syö raakaa munaa lihaa ja päättyy joka päivä ja kunnolla 3-4 kertaa viikossa vaihtaa alusvaatteet joka päivä harjaa hampaat ja hiukset.Välipalalla ei sokeria vain omena tai leipä.Auttaa toisia on ystävällinen opiskelee käy kursseja kirjastossa lukee tekee työt oikeasti hyvin eikä vain istu siellä.Liikunta lisää aineenvaihduntaa.Virkeyttä.Itsetehty ruoka on kypsää ei sokeria yhtään.Hyvä olo on kohtuullisuudessa.Rasvat pois ja ulos.
Apua, kuulostaa suorittamiselta
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanoen, kun jouduin työttömäksi viihdyin tosi hyvin, aikaa ja voimia oli vaikka mihin kivaan. Nyt liiton rahojen loppupuolella hakeuduin osapäivätöihin nollasopimuksella jolloin teen puolet vähemmän töitä ja saan lähes saman kuin kokopäivätöissä. En haluaisi enää olla joka päivä töissä.
Sanoin töissä, että voidaan tehdä vähän myöhemmin määräaikainen puolen vuoden sopimus, kun liitonpäivät vähissä ja huonontunut liikaa. Saan taas korotettua ansiosidonnaisen sopivaksi Esim.tekemällä ylitöitä. Tämän jälkeen jatkan nollasopimuksella nauttien soviteltua päivärahaa.
Myös työnantaja hyötyy tästä, saa osaavaa työvoimaa tarvittaessa ja edullisesti. Saan 17€hEn rikastu työllä, mutta ei kyllä ole stressiäkään.
Olen oppinut ettei työtä kannata yhtään enempää kuin pakko. Vaikka olen köyhä, saan lyhennettyä asuntolainaa ja pidettyä halpaa autoa arvo n.700€, huoltaa ei tarvitse, kuin pakolliset mitä katsastus sanoo. Ei autoon tarvitse öljyjä vaihtaa joka vuosi.
Ensimmäistä kertaa elämässä olen ollut onnellinen, kun ei tarvitse joka päivä raahattua töihin ja miettiä toimeentuloa.
Millä alalla olet? Kuulostaa hyvälyä. Itsellä hyvin samanlaisia fiiliksiä kun olen tässä vapailla ollut jo vähän pidempään.
Oma selitykseni: ne jotka ton handlaa, on neuronormaaleja. T: adhd.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Monesti ihmiset jotka aikatauluttavat ja suorittavat elämää täyttävät elämänsä jolloin ei tarvitse käsitellä vaikeita asioita.
Aika tylsältä tuollainen elämä vaikuttaa.
Naapuri teki raskaita pihatöitä kolme päivää sektion jälkeen.
Aikaisemmin lähti kotoa klo 6 ja vei lapset hoitoon. Ajoi tunnin töihin.
Monesti valvoi vielä klo 23 kun opiskeli.
Mies matkatöissä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän jotkut opiskelevat ja käyvät töissä täyspäiväisesti, eli 16h/pvä.
Uskallan väittää, että aika harva sekä työskentelee että opiskelee 8 h joka päivä. Ellei kumpaakin tee kotona, niin matkoihinkin pitää varata aikaa, eli nukkumiseen jää alle 8 h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Monesti ihmiset jotka aikatauluttavat ja suorittavat elämää täyttävät elämänsä jolloin ei tarvitse käsitellä vaikeita asioita.
Aika tylsältä tuollainen elämä vaikuttaa.
Jos sinä elät hyvää ja mielenkiintoista elämää, mistä kumpuaa tarve alentaa toisen elämä tylsäksi? Ehkä tuon kirjoittaja tykkää työstään ja opiskeluistaan, ja kokee saavansa niistä positiivisia asioita. Viikonloput hänellä lienee kuitenkin vapaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän jotkut opiskelevat ja käyvät töissä täyspäiväisesti, eli 16h/pvä.
Uskallan väittää, että aika harva sekä työskentelee että opiskelee 8 h joka päivä. Ellei kumpaakin tee kotona, niin matkoihinkin pitää varata aikaa, eli nukkumiseen jää alle 8 h.
Puolisoni tekee yli 8h päivää ajoittain ja kotona minun ei tarvitse tehdä mitään mutta kyllä hän tekee siltikin kotitöitä sillä hänellä on ihan uskomattoman paljon virtaa. Mieheni on työ hullu joita on harvassa. Lapsia en ole halunnut ja laitoin mieheni valitsemaan että sitten ota tai jätä mutta lapsia en koskaan ala synnyttämään. Hän valitsi minut elämän kumppanikseen. Meillä on elinikäinen suhde eikä koskaan vaihdeta. 35v olemme jo olleet yhdessä.
Kun olin sairaana niin hän töiden lisäksi passasi minulle ihan kaikki. Kaikki toi kaupasta paitsi terveyssiteet jotka sitten äitini huolehti minulle.
Juu ja jotkut tekevät töitä, opiskelevat ja hoitavat lapsetkin.