Jätän lapseni

[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 21:03"]Mistäpäin olet ap?
[/quote]

Pk seudulta

[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 20:59"]Kykenee ainakin omien sanojensa mukaan. Kaikki isovanhemmat tekevät paljon töitä, viimeksi tänään kysyin voisivatko ottaa lapsen yöksi tällä viikolla mutta ei kuulemma onnistu.
[/quote]
Nyt ryhdistäydyt. Ei se lapsi ole mikään heittopussi. Eroahduistusta ja muuta tulossa. Nyt on vaan maattava niin kuin petaa.

Ap, jos olet Vantaalta, voin yrittää auttaa

Voi uövittu mikä ääliö. Typerää että lapsia saa tehdä kuka vitun pösilö tahansa. "Vapaa-aikaa vain joka toinen viikonloppu" Ei saatana. Tiesitkö että on ihmisiä keillä se ensimmäinen vapaa-aika tulee vasta vuosien päästä lapsen syntymästä? Jos töissä käyntiä ja työmatkoja ei laske vapaa-ajaksi. Tulee jotenkin tekstistä kuva että pääset baariin vain kaksi kertaa kuussa ja kaikki muu paitsi entinen kavereiden kanssa ajan vietto on inhottavaa. Minkä vitun takia pitänyt se lapsi tehdä? Nyt avaat sen suus siellä neuvolassa ja toivotaan että sieltä tulee ulos jotain järkevää siinä muodossa että saat apua tuohon "inhottavaan elämääsi" Sääliksi käy lastasi.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 20:33"]

Olen hirveä ihminen, tiedän. Minulla on alle vuoden ikäinen lapsi, jonka isän kanssa olemme eronneet. Puhuin lapsen isän kanssa ja hän suostuisi ottamaan lapsen luokseen asumaan koska en enää yksinkertaisesti jaksa tätä arkea. Tiedän kuitenkin etten myöskään pysty näkemään lasta enää koska joka kerta kun olisin tapaamassa häntä ja olisi aika lähteä, sydämeni särkyisi. Olen nuori ja luulin jaksavani ja jopa nauttivani äitiydestä mutta vihaan sitä. Vihaan yöheräämisiä ja kaikkia päivän rutiineita. Vihaan sitä että minulla on vapaa-aikaa vain jokatoinen viikonloppu. En vain pysty olemaan hyvä äiti lapselleni. Olen itkenyt 3 päivää asian takia koska olen aivan hajalla. Rakastan lastani ja tiedän että olen tekemässä elämäni pahimman virheen, mutta en voi muuta. Tukiverkosto löytyy mutta siitä ei ole vajaan vuoden aikana ollut mitään hyötyä. Psykiatri paheksui kun kerroin että olen ajatellut päästää lapsen isälleen asumaan. Kumpa en olisi koskaan tehnyt koko lasta, se olisi ollut lapsen paras.

[/quote] Taidat olla masentunut. Yritä saada apua ja äkkiä.

[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 20:50"]

En ole puhunut neuvolassa, huomenna aika ja päätin että tällä kertaa avaan suuni. En kyllä tiedä mitä asialle oikein voivat.

[/quote]

Jos et ole puhunut neuvolassa niin nyt on korkea aika. Heillä voi olla sinulle apua ja neuvoja mistä saa tukea ja turvaverkkoja. Jos olet noin väsynyt ja yksin vauvan kanssa, niin sinun turvaverkossa ei ole kehumista. Koska olet viimeksi ollut vaikka äitisi luona niin että hän hoitaisi vauvaa ja sinä saisit nukkua, muutamankin yön kunnolla. Tiedän että lopen uupuneena ja vuoden univelassa tätä on vaikea uskoa, mutta äitiys ei ole pelkästään selvitytymistä, paremmat ajat ovat tulossa. Tuo on se kaikkein raskain ja kauhein vaihe ja siitä alkaa helpottaa.

voisit neuvolassa ehdottaa itse että olisiko sinulla synnytyksen jälkeinen masennus, että saisit oikeaa apua.

Huono provo

Ap on ihan selvästi vakavasti masentunut pyydä lääkäriltä lähete psyg.poliklinikalle kerro lääkärille että et pysty enään tekemään mitään et edes hoitamaan lasta ja anna lapsi isälleen vaikka pariksi viikoksi ja katso sen jälkeen onko mieli muuttunut joskus masentunut ei vain näe metsää puilta eikä omaa tilannettaan kovin selkeästi en ollenkaan usko että lapsi on pahan olosi taustalla vaan oikea syy on masennus...lisäksi sinulla on varmasti univelkaa kun saisit nukuttua ne pois tilanne saattaisi vaikuttaa paljon selkeämmältä