20v ja haluan äidiksi
minulla on asioita mitkä askarruttavat äidiksi tulemisessa.. Kerron hieman tilannettani: eli olen siis 20 vuotta, pian 21 vuotta ja haluaisin perustaa perheen kihlattuni kanssa. Olen seurustellut hänen kanssaan 15 vuotiaasta asti ja olemme asuneet 4vuotta jo yhdessä. Minä valmistun parin kuukauden päästä lähihoitaja kaksoistutkinnosta ja poikaystäväni on jo valmistunut, mutta saanut myöskin jatko-opiskelupaikan ammattikorkea koulusta. Molemmat meistä haluaisi vauvan ja meillä onkin vuoden ollut jo hieman vitsillä heittoa siitä, että hankittaisiinko lapsi, mutta kuitenkin minua mietyttää olemmeko liian nuoria tai miten rahat riittäisivät, jos minä tulisin raskaaksi minun valmistuttua. Olemme siis vakavissaankin puhuneet nyt, että haluaisimme kummatkin oikeasti perustaa perheen. Kuitenkin se mietityttää, että tuleeko sitä minun jatkettua ammattikorkea kouluun lapsen hankkimisen jälkeen. Paljon on siis mietyttävää ja haluaisinkin kuulla hieman neuvoja ja omia kokemuksia muilta :)
Kommentit (73)
Palailen paremmin taas ensviikolla ja vastailen paremmin teijän viesteihinkin :)
hei nuoret!
itse san esikoisen 20-vuotiaana kesken yliopisto-opintojen ja mieheni oli myös opiskelija. Pelkällä opintorahalla talous olisi ollut liian tiukka, mutta onneksi mies sai osa-aikatyön omalta alaltaan ennen lapsen syntymää. Pikkulapsiaikana panostettiin miehen opiskeluun ja elantoon, joten hän ei juurikaan kotona ollut. Saimme putkeen toisenkin lapsen ja olin kotona yhteensä 3,5 vuotta opiskellen silloin, kun mies pystyi olemaan kotona. Mies valmistui ja jatkoi samassa työpaikassa. Minä jatkoin täysipäiväistä opiskelua, kun lapset lähtivät hoitoon. Talous ja parisuhde olivat tiukilla, mutta silti kaikki meni lopulta hyvin.
Loor4: Hassua kun sinusta on lyötyä tolleen vetoa :D Onko asiasta ollut enää puhetta, on varmasti kiusallista kuunnella saatika sanoa siihen väliin jotain.
Ei kannata luottaa noihin nettilaskureihin jotka antavat vähän suuntaa millon ovulaatio on. Nyt opin sen et osaan kuunnella mun kehoo ja hoksana milloin ovuloin. Eli siitä puheenollen, minkälaisia ovisoireita teillä on vai onko ollenkaan?? Ja kuinka pitkään oireet kestää ja milloin ne alkaa kuukaudesta?? :)
Mun ovisoireet on 2-3 päivän kestävä aristavat nännit ja se tietty päivä alapää on todella liukas, jolloin on suurin mahdollisuus tulla raskaaks. Ja me käytettiin se päivä! Eka kerta ku osutaan just oikeeseen päivään :) Joten mahdollisuudet ja innostuneisuus on todella korkealla! Pitää vain odottaa yli 2 viikkoa ja pelätä että menkat alkaa.
Miten teidän kierrot menee? Ja miten teillä muuten menee? Onko saatu mies käännytettyä vauvapuuhiin? Plussaa? :)
Mä oon alusta asti tuntenut oviksen, aina jommalla kummalla puolella tuntuu kipua ja "limat" on just niinku niitä kuvaillaan noissa ns. oikeissa ohjeissa. :D
Mulla oli edellinen kierto nyt yli 50 päivää, ennen aina 30-35. Tänään soitin neuvolaan ja ens viikolla on gynen tutkimus ja verikokeet yms. Ottivat saman tien tosissaan onneks. Täällä on aivan ihana neuvolahenkilökunta. :)
Moikka. ajattelin tulla kans osalliseks keskusteluun :D Tosiaan ite oon 22w ja mies 24w. Yk 8 menossa :( Yhdessä ollaan oltu 3,5w ja samanverran asuttu yhdessä about. Minä myös käyn hipelöimässä lastenvaatteita ja varsinkin netistä selailen kaikkia ihania vauvatarvikkeita. Harmittaa tosi paljon että on näinkin pitkään jo mennyt, ja oon ajatellu soittaa johonkin?! Varmaan gynelle?. Haluisin tarkistaa että onko kaikki ok, vai mikä on pielessä. Käytän myös ovulaatiotikkuja, kerran olen saanut tasaviivat, mutta ei lykästänyt :( tässä kuussa en ole saannut ovista bongattua. Alkaa jo iskeä pieni paniikki päälle että miksi menee näin kauan. Yasminelle pillerit lopetin helmikuu 2015 alussa. Niitä ehdin syödä ainakin varmaan 8vuotta.... Tsemppiä kaikille :)
Heippa Minkku:)
Tervetuloa mukaan, tääl onkin ollu vähän hiljasta. Haluaisin löytää jonkun samanikäisen ja samanluontoisen ihmisen kirjoittelemaan kuulumisia ja vippaskonsteja ja vaikka mitä muutaki tyttöjen juttuja :) Kuule minkku, oot vaan yhen kuukauden yrittäny kauemmi ku me, et täältä tullaa perässä, mustaki on kyl tuntunu siltä et mikä mussa on vikana ku ei tapahdu mitään.. :( Seki jos nyt ottais jo yhteyttä johonkin lapsettomuuspolille niin ne vain käännyttää takasi et ku ollaa nuorii niin pitää yrittää vähintään vuos että ne tekee jotain. Niin vääryys ku ne jotka pamahtaa paksuks haluamattaan ja vahingossa saa lapsen mutta entä me jotka hartaasti odotellaan ja yritetään sitä lasta niin ei tapahdu mitään.. :( Mäki oon kerran kokeillu ovistikkuja viime kuussa mutta testasin niillä ihan väärään aikaan niin koin sen sit turhaks ja nyt tää kuukausi menee silleen et joka päivä tai ainaki joka toinen päivä on seksit niin tuplataan meijän mahdollisuudet nyt. Rupeaa vain tuntunmaan niin turhalta tää yrittäminen ku ei tapahdu mitään. Mäki siis söin jonku vuoden e-pillereitä niin siitäki kroppa vähä sekkasin, mutta toivottavasti se ny ei enää niistä olis sekasin.
Sarikoo, ei ne välttämättä käännyttäis. :) Meille laitettiin heti lähete sinne vetämään, vaikka enhän tietty tiedä kuinka meihin siellä sit suhtaudutaan. Menee kuulemma varmaan parikin kuukautta vielä ennen kuin saa ajan sinne, kun on niin pitkät jonot... Keskustelujen perusteella kyllä tosi erilaista vastaanottoa nuorilla yrittäjillä niin neuvolaan kun polillekin.
Huojentava kuulla jos asiat nyt pitkistyy vielä niin voi heti ottaa yhteyttä :)
Mihin oot tarkalleen oot ollu yhteydessä että itsekkin tiedän mihin soitan :D
Ihan oman kunnan nuvolaan vaan soitin. Sieltä pyysivät käymään, ja käydessä juteltiin sitä sun tätä+tehtiin gynen tutkimus ja joitain testejä ottivat. En tajunnut kysellä että mitä testejä, enkä muista että se olisi sanonut. :D Parin viikon päästä kuulemma voin soitella ja kysyä tuloksia, ja lapsettomuuspolilta laittavat meille kutsukirjeen kotiin heti kun sinne vain löytyy aika.
Moi vaan ja mahtuisko tänne mukaan! :) eli täällä ois tilanne semmonen, että mä valmistuisin keväällä, teen tässä syksyn ajan töitäkin opintojen ohella kun ne on niin hyvällä mallilla. Mies on mua muutaman vuoden vanhempi, töissä ja menestyy hyvin :) mulla ois tarkotus vielä tän valmistumisen jälkeen opiskella joko amk tutkinto päälle, tai jatkaa erikoistumista omalla alallani. Oon aina halunnu saaha omat lapseni nuorena, enkä ekaa mukulaa vasta yli kolmekymppisenä tyylillä. Ilman ehkäsyä (kumit käytössä aiemmin) ollaan oltu kesäkuun alusta lähtien. Haasteena tässä meillä on mukana se, että mun menkkakierto on täysin epäsäännöllinen, säännöllinen se oli ainoastaan silloin kun söin e-pillereitä muutama vuosi sitten.. Eli kierto saattaa olla välillä 26 päivää (kesällä oli yksi näinkin ihanan normaali kierto) - n. 70 päivää.. Eli voipi olla että meillä ei ihan heti oo tärppäämässä... :/ mutta tosiaan, ehkä meidän "yrittäminen" on enemmän semmoista tulee jos on tullakseen yrittämistä, kuin väkisin väsäämistä. Mutta mukavaa on teiän muitten kokemuksia lukea ja kiva jos joukkoon pääsis keskusteleen :)
Heipä hei pitkästä aikaa!
Tervetuloa kaikille uusille! ja plussatuulia yrittäjille!
Mulla on ollut vauvakuumetosi pahana jasenkin takia olen pysytellyt täältä pois. Onneksi mulla on ollut töitä ihan kivasti niin on saanut edes välillä ajatukset pois vauvasta. Pien muotoinen keskustelu on vauvasta käyty koska mieskin huomasi kuumeeni vaikka asiasta en maininnut hänelle. Mutta täällä edelleen odotellaan alku vuoteen/ alku kesään 2017.. Hirmunen kun tuntuu niin pitkältä ajalta.
Sarikoo: joo minusta oli/on järkyttävää että tuolasesta asiasta on vetoa lyöty. Ja voin sanoa että tilanne ei ole mukava kun asiasta alettiin puhumaan minun kuulen ja kyselemään. Onneksi nyt ei ole enään asiasta puhuneet tai kyselleet.
Täällä kieto on suhtkoht tasanen noin 27-30 päivää. oviksen kyllä olen jo useamman vuoden huomannut. kestaa sen 2-3 päivää ja oireina on myös tuota nännien aristusta ja runsasta liman eritystä alapäässä.
Täällä kaivattais vinkkejä miten sais edes vauva asiasta mienhen kanssa kunnolla puihuttua kun jos yritän alkaan asiasta keskustelemaan niin mies hyvin pian sanoo että ei nyt jaksa miettiä kun on väsynyt, ei nyt kun on ihan tööt olo, ei nyt kerkeäpuhutaan illallla.. koskaan ei ole muka hyvä hetki. Olen nyt muutamia kerto koittanut puhua asiasta mutta tuloksetta. Vinkkä miten saitte puhuttua mietenne kanssa vauvasta tai pitikö teidän suostutella yrittämisen aloitukseen. Ainiin olen nyt noin kuukauden ollut puhumatta tai mainitsematta edes koko vauvasanaa hänen kuulen koska enhalua missäään nimessä painostaa häntä aisan suhteen mutta haluaisin keskustellakunnolla asiasta vain.
Millainen alku syksy teillä on ollut?
Meillä se keskustelu voimistu miehen kanssa siitä kun epäilin olevani raskaana. Eli jospa voisit jotenkin vihjalilla/kysellä että mitä tekisisit jos olisin nyt raskaana tms. Ja katsoa vähän reaktiota. Mut toisaalta se on niinki et mitä useemmin kysyy niin mies voi kokea painostavaks. Mä puhuin paljon vauvasta mutta lopetin sen hyvän sään merkeissä ja mies sai itse ajatella asiaa ja parin viikon päästä hän sanoi haluavansa lapsen. :) Miehiä on niin moneen junaan, kuin on myös meitä naisiakin :D
Mä oon myös yrittäny olla täältä pois, ku tuntuu et pahenee vaan ja miettii vauvaa vain kokoajan. Ja pahinta on se että miehen 2 siskoa on myös raskaana, toki olen onnellinen heidän puolesta :)
Tuntuu että syksy on ollut tosi pitkä. Kierto heittelee paljon ja on tosi vaikea arvioida ovulaatiopäivää, sillä laskurin mukaan sen pitäisi olla vasta ensiviikolla mutta ovis on ovella jo nyt. Jos oireet nyt on ovulaatiota?? Lauantaina rupesi hirveästi kutittamaan nänniä ja sitten illalla olivat jo kovin arat ja sama arkuus jatkuu vieläkin. Tänään oli todella kummallinen olotila, sillä menin töihin ihan normaalisti, astetta kiukkusempana/väsyneenä ku alle 6h yöunilla mutta töissä oltuani puoltoistatuntia iski hirveä ahdistus ja tuntui että haluan pois, äkkiä pois. Pidättelin itkua ja menin tauolle. en osaa selittä tunnetta paremmin mutta minua ahdisti olla työpaikalla ja siivouskomerossa purskahdn itkuun. Soitin miehelle ja hän epäili mielialavaihdoksen takia että olisin raskaana?? Se voisi olla mahdollista kyllä, viime menkat tuli kyllä ihan normaalisti mutta ei ollenkaan kipuja koska normaalisti joudun ottamaan särkylääkettä että pystyn olemaan mutta viime menkoissa ei mitään. Joten tuolla alatajunta sanoo että se olisi voinut olla kiinnittymisvuotoa, mutta aika ei oiken täsmää, eli herää kysymys voiko kiinnittimysvuoto olla kuitenki suht normaalia mutta tulee myöhemmi kuin itse kiinnitys? Ja jospa nää mun nännitki olis vaa raskausoire. toiveajatteluako? Mä en edes olis osannu ajatella asiaa raskauden kannalla ilman mun miehen sanoja. No eikai auta ku mennä taas päivä kerrallaa ja katsoa etenkin huominen työpäivä, että ei alkais ahdistaan. Koskaan ei ole ahdistanut noin paljon.
Sarikoo: Voihan alkuraskaudesta vissiin tulla jotain menkkatyylistä vuotoa menkkojen aikoihin? Jos sulla ois semmoset ollu? Ooksä testiä tehny vielä? :)
Omaa tilannettani sen verran kerron ja pohdin, että oiskohan mun viimesimmät menkat voinu olla kemiallinen raskaus, sillä ikinä en ennen oo kokenu nii pahoja kipuja! Vuotokin kesti lyhyemmän aikaa kun yleensä, 4 kunnon vuotopäivää ja vuosin oikein kunnolla.. Kun yleensä vuotoa 6 päivää ja tasaseen tahtiin suht kivutta. Nyt makasin kivuissa sikiöasennossa kontallani, ja töissä jopa oksensin ja meinasin pyörtyä kun iski aivan kauhee kipukohtaus...
Noh nyt oon alottanu syömää monivitamiinia ja juomaan greippimehua, ja tuntuu että jos ei muuta hyötyä ni on kosteus ainaki lisääntyny alakerrassa :D että ihan pelkästään siitä ilostakin sitä juon :D onkos muilla kokemuksia greippimehun juomisesta? :)
Mulla on todellakin niin epäsäännölliset menkat että itkettää ku ei koskaan osaa aavistaa milloin mun ovis on, lalskureilla koittannu laskee mutta vaikeetaha se on ku oma keho voi olla etuajassa tai sitten myöhästelee.. Eli en oo tehny testiä koska rintojen arkuus meni ohi. Ovis meni ja tuli aivan käyttämöttänä ku en sitä hoksannu ku olin raskaushuuruissa :D Mut tää kuukaus on pakko olla hyvä :D (Y) Greippimehuu en ookkaa kokeillu, ehkä sitäki vois ruveta juomaan. Mitä kaikkee poppaskonsteja käytätte/ ootte kuullu mikä auttais hedelmöittymisessä? Nyt kaikki vinkit käyttöö koska nyt ajattelin raskautua!
Heipä hei! Tulin vain kertomaan, että asioilla on tapana järjestyä, kuten täällä uumoillaankin. Olen 20v ja mies pian 24v, ja meillä on nyt 2 vuoden seurustelun jälkeen 2kk ikäinen, ihana tyttö. Suunniteltu, puoli vuotta yritetty ja äärimmäisen toivottu. Tiesimme molemmat hyvin pian alettuamme seurustelemaan että haluamme juuri toisen kanssa lapsia ja nuorena.
Nyt mies on yrittäjä ja minä aloitan koulun reilu vuoden päästä, kunhan vauva on isompi. Rahaa ei ole todellakaan liikaa eikä yllin kyllin, mutta riittävästi, vaikka välillä tiukkaa onkin. Isovanhemmat ovat olleet rahallisesti suurena tukena, vaikka arkeen apua heistä ei olekaan kun asuvat kaukana, muut sukulaiset ja sisarukset ovat myös kaukana. Käytännössä kahdestaan ollaan pärjätty todella hyvin, sillä vauva on "helppo". Olemme onnellisia, parisuhde ei ole kärsinyt kaikista vauvapalstan pelottelujutuista huolimatta :D eli tiivistetysti: oikea aika saada lapsi on silloin kun siltä tuntuu ja juuri siinä iässä kuin itse parhaaksi kokee. Rahat saa riittämään. Vauva ei aina pilaa nuoruutta, parisuhdetta tai muutakaan elämää. Mene rohkeasti omaa polkuasi!
Tsemppiä kaikille raskautta yrittäville ja ihanaa, etten ole aivan hullu joidenkin mielestä kun olen nuoruuteni heittänyt hukkaan lapsen takia ;)
minkku kirjoitti:
Moikka. ajattelin tulla kans osalliseks keskusteluun :D Tosiaan ite oon 22w ja mies 24w. Yk 8 menossa :( Yhdessä ollaan oltu 3,5w ja samanverran asuttu yhdessä about. Minä myös käyn hipelöimässä lastenvaatteita ja varsinkin netistä selailen kaikkia ihania vauvatarvikkeita. Harmittaa tosi paljon että on näinkin pitkään jo mennyt, ja oon ajatellu soittaa johonkin?! Varmaan gynelle?. Haluisin tarkistaa että onko kaikki ok, vai mikä on pielessä. Käytän myös ovulaatiotikkuja, kerran olen saanut tasaviivat, mutta ei lykästänyt :( tässä kuussa en ole saannut ovista bongattua. Alkaa jo iskeä pieni paniikki päälle että miksi menee näin kauan. Yasminelle pillerit lopetin helmikuu 2015 alussa. Niitä ehdin syödä ainakin varmaan 8vuotta.... Tsemppiä kaikille :)
En olisi niin huolissani, noi pillerit kuulemma voi vaikuttaa vaikka kuinka kauan lopettamisenki jälkeen. Ja jos vasta tän vuoden helmikuussa lopetit, niin kärsivällisyyttä vaan! Tsemppiä :)
CauldronWombat kirjoitti:
itsellä on vähän sellainen asenne että asioilla on tapana järjestyä.
= yhteiskunta maksaa.
Hei
En jaksanut lukea koko ketjua läpi mutta tässä nuorena äidiksi tulleen ihmisen mietteitä asiasta.
Lapset ovat antaneet minulle paljon hyvää enkä vaihtaisi heitä mihinkään.toivon ettei minua silti teilata seuraavien mielipiteiden vuoksi.
Lapsia ei tulisi nykymaailmassa hankkia ennen 25v ikävuotta, siihen ei ole varsinaista tarvetta enää. Menneisyys on menneisyyttä. Sen sijaan jokaisen tulisi yksilöllisesti toteuttaa itseään ja omia haaveitaan joita nuoruudessa yleensä löytyy myös muitakin kuin lasten tekeminen. Tällaiset ihmiset ovat oman kokemukseni mukaan eheämpiä ja kykenevämpiä myös antamaan lapselle enemmän itsestään. Poikkeuksia on. Tietysti vastaavasti liin vanhana alsten saamisen huonot puolet kaikki tietävät.
Ensin töitä! Se voi kuulostaa pieneltä nyt mutta ollessasi minimiäitiyspäivärahalla sen takia ettet malttanut olla vuotta töissä harmittaa sinua myöhemmin ja juuri valmistumisen aikaan raskaaksi tuleminen haittaa myös urakehitystä, vaikkei olisikaan uraohjus mutta äitiysloman jälkeen ilman edes välttävää työkokemusta, on hyvin vaikeaa saada töitä, alasta riippumatta.
Vosin jatkaa listaa loputttomiin ja siltii löydän lapsistani enenmmän hyvää kuin tilanteestani huonoa. Muttavmiksi tehdä asiat vaokeamman kautta jos teillä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Ps: jos lapsia haluatte niin joka 3pvä viettelette ne ukot älkääkä ottako stressiä raskaaksi tulemisesta niin saatatte yllättyä ^^
Se on meistä itsestä kiinni tehdäänkö tästä pitkä keskustelu. Minustakin on mukava käydä lukemassa keskustelujanne, vaikka se kuumetta vähän pahentaakin, nyt oon kesälomalla niin on saanu ajatuksia pois ja ei oo ollu aikaa käydä täällä. Tosin miehen sukulaiset on kyllä muistuttanu tiuhaan tahtiin vauvajutuista et oonko raskaana jne. Pakko ollu vaa hymyillä ja naurahtaa päälle kun en halua vielä paljastaa mitään meidän yrityksistä koska jos raskautta ei tulekkaan. Mut mun mies oli tokannu sukulaisilleen et vauva tulee jos on tullakseen niin se riittänee hetkeksi heille vastaukseksi :)
Mitäs meille kuuluu nyt? Ovulaatiotestit menny päin prinkkalaa ja se harmittaa kun ei oo tainnu olla ovista ja sen myötä olevia aristavia nännejä, jotka joka kuukausi 0.5 vuoden aikana. :( mut pidän kuitenki toivoa yllä ku menkat ei ole alkaneet! :)
Kiitos plussatuulien toivotuksista :) samoin teille ihanat kohtalotoverit! ♥
Mä kyllä oon sitä mieltä jos on opiskelut kesken jommalla kummalla niin on kyl syytä sattaa koulu kunnialla läpi ja saada eded jonkinlainen työpaikka ja pystyy vähän säästämään rahaa vauvaa varten. Toki jokainen tietää oman elämäntilanteensa parhaiten kuin kukaan muu. Mut eka opiskelut valmiiks ja työ ja sit ne lapset kun on talous kubbossa ja se ei todellakaa tarkita et 10 vyotta pitäs odottaa kiska nykypäibänä on todella vaikea saada eded vakituista paikkaa :)