20v ja haluan äidiksi
minulla on asioita mitkä askarruttavat äidiksi tulemisessa.. Kerron hieman tilannettani: eli olen siis 20 vuotta, pian 21 vuotta ja haluaisin perustaa perheen kihlattuni kanssa. Olen seurustellut hänen kanssaan 15 vuotiaasta asti ja olemme asuneet 4vuotta jo yhdessä. Minä valmistun parin kuukauden päästä lähihoitaja kaksoistutkinnosta ja poikaystäväni on jo valmistunut, mutta saanut myöskin jatko-opiskelupaikan ammattikorkea koulusta. Molemmat meistä haluaisi vauvan ja meillä onkin vuoden ollut jo hieman vitsillä heittoa siitä, että hankittaisiinko lapsi, mutta kuitenkin minua mietyttää olemmeko liian nuoria tai miten rahat riittäisivät, jos minä tulisin raskaaksi minun valmistuttua. Olemme siis vakavissaankin puhuneet nyt, että haluaisimme kummatkin oikeasti perustaa perheen. Kuitenkin se mietityttää, että tuleeko sitä minun jatkettua ammattikorkea kouluun lapsen hankkimisen jälkeen. Paljon on siis mietyttävää ja haluaisinkin kuulla hieman neuvoja ja omia kokemuksia muilta :)
Kommentit (73)
Ota koira ja unohda lapsen hankinta jos et voi sitä elättää.
Älä rupea elämään sosiaalituella koska se tie vie vain lapsen huostaanottoon.
Hanki ainakin koulutus ja mielellään työpaikka.
Jos et muuten usko niin katso erilaiset äidit tms sarja.
Surullista katsottavaa kun äiti tekee itsemurhan tai ottaa yliannoksen.
Miksi musta tuntuu, että koko ketjun alku on yhden ihmisen kirjoittama? Niin samanlaista tekstiä ja samat kirjoitusvirheet ja maneerit toistuu.
Olin 19v kun sain toivotun esikoisen, 6kk meni yrittämisestä. Olin valmistunut ammattiin ja ollut vuoden töissä. Nyt olen 21v ja odotan toista lasta. Rahasta on tiukkaa, kun hoidan esikoista kotihoidontuella vaikka mies on vakituisessa duunissa, mutta kyllä sitä pärjätään.
Olet epäilemättä hyvä äiti tulevalle lapsellesi jo pelkästään sen perusteella että todella harkitset perheen perustamista. Mielestäni olisi hyvä että et ihan vielä tekisi lasta, vaikka 4v päästä olisi parempi. Kerkeisit valmistua, hankkia työpaikan ja käydä työelämässä ennenkuin jäät kotiin lapsen kanssa. On helpompaa jatkaa kotiäitiyden jälkeen töitä kun on jo pääsyt tutustumaan työelämään. :)
Odota hetki, vaikka pari kolme vuotta. Saat ensin kokemusta lähihoitajan hommista, mahdollisesti työpaikan taikka innon opiskella lisää.
Itse sain ensimmäisen lapsen juuri kun valmistuin sairaanhoitajaksi, lähihoitaja koulu alla. Jälkiviisaana olisi voinut edes vuoden odottaa. Sain lapsen 23 vuotiaana, ja miehen kanssa oltu 16vuotiaasta asti yhdessä.
Vaikkei lasta varten tarvitse mikään kroisos olla, kyllä edes toisen työpaikka helpottaa, jos vaikka tulee sairastumista,lääkärikierrettä lapselle.
Ja nauttikaa nuoruudesta, 24-27v ei ole vielä liian vanha lapsia saamaan 😄
Vanhoille äideille tämä jotenkin ihmeellisesti kolahtaa jos reipas nuorehko hedelmällinen nainen haluaa lapsia. Ei täällä kannata kysellä, itsekin kerroin kuinka hyvin kaikki on mennyt ja kuinka opinnot sopivat pikkulapsiaikaan niin heti tuli vaan närkästynyttä kommenttia. :D Voi anteeksi jos tein lapseni omasta mielestä loistoiässä. Nyt ei enää onneksi tarvitse siihen kolmekymppisenä lähteä. ;)
MIKÄÄN MUU EI OLE OIKEA IKÄ KUIN MINUN IKÄNI TULLA ÄIDIKSI!!!!!! Eikö? ;)
Vierailija kirjoitti:
Vanhoille äideille tämä jotenkin ihmeellisesti kolahtaa jos reipas nuorehko hedelmällinen nainen haluaa lapsia. Ei täällä kannata kysellä, itsekin kerroin kuinka hyvin kaikki on mennyt ja kuinka opinnot sopivat pikkulapsiaikaan niin heti tuli vaan närkästynyttä kommenttia. :D Voi anteeksi jos tein lapseni omasta mielestä loistoiässä. Nyt ei enää onneksi tarvitse siihen kolmekymppisenä lähteä. ;)
MIKÄÄN MUU EI OLE OIKEA IKÄ KUIN MINUN IKÄNI TULLA ÄIDIKSI!!!!!! Eikö? ;)
20v on tyttö, ei nainen :P
Siitä vaan! Yhteiskunta painostaa hankkimaan lapset vasta 10 vuoden opiskelujen ja huippupalkkaisen työn jälkeen, joskus siinä 30 ikävuoden jälkeen, mutta jos ootte valmiit perustaa perheen jo nyt ja ottaa sen vastuun niin hieno juttu. Jaksattepahan sitten oikeesti leikkiä ja touhuta sen lapsen kanssa.:) Meki ollaa 22-vuotiaita ja vauva tulossa helmikuussa. Toisinaan kieltämättä kauhistuttaa kun liikaa ajattelee mutta eiköhän se oo aika luonnollista:D Pääasiassa ei kuitenkaan millään meinata malttaa oottaa ja tosi onnelliset fiilikset, tutut tykkää, tuntemattomat monesti kummeksuu.
Järjetöntä tekstiä tännekkin on tullu. Ei voi muuta sanoa ko HUHU! itse olen tosiaan täällä aikasemminkin kirjoitellut 20 vuotias nuori NAISEN alku. Emmä ny tiiä onko mulla menny ny jokku säännöt ohi vai oonko käsittänyt väärin. Mutta korjatkaa vain eli mun mielestä tänne ketjuun kirjotellaan ja keskustellaan muitten samassa tilanteessa olevien kanssa tai henkilöiden kanssa joita aihe kiinnostaa. Eikö näin? Ja minusta missään ei lue että kirjoittamasi tekstin häätyy olla kuin yo-kokeessa!
Ymmärrän toki teitä joilla ei ole mitään muuta elämää kun tulla vikisemään tänne toisten oikeinkirjoituksesta. Ja kukkahattutädit en myöskään ymmärrä miten te tänne edes löysitte? aihe kun ei pitäisi olla niin ajankohtainen teille. itsekkin kun jouduin googlettelemaan että tänne eksyin. Joten se kertoo myös teidän elämän tyhjyydestä. Se ei ole meidän vika että teidän ukot on pois kotoa päivät ja joutuu keksimään tekosyitä sieltä pois pääsemiseksi. Eikä se että teidän Niko petteri tai kerttu liisa on ollut hankalia lapsia tai koliikkivauvoja. Eikä se todellakaan tarkoitasitä että kaikkien muidenkin asiat menee juuri niikin kuin teillä. En nyt tällä tarkoita että se ei olisi mahdollista että niin kävisi. Mutta eiköhän jokainen tiedä itse puolisonsa kanssa koska on oikea aika se lapsonen hankkia. Ainiin näin loppuun sille pilkunviilaajalle tässä ois sulle kasa pisteitä ja pilkkuja niin ei muuta kuin sijoita oikeille paikoille, mua ei kiinnosta! ..........................................,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!??????????????????
Itse henkilökohtaisesti kannustan hankkimaan nuorena lapset, koska itse linkasin lapsen hankintaa opiskelujen ja uran vuoksi. Sitten, kun olisin halunnut lapsen, niin ei sitä lasta tullutkaan niin vain, 6-vuotta yritettiin ja nyt alkaa tulla ikä vastaan jos haluaisimme toisen lapsen. Jos itsestä tuntuu, että haluaa lapsen 20-v, niin ei muuta, kun yrittämään. Kaikki muu on järjestelykysymyksiä, opiskella pystyy, vaikka ois lapsi. Jos mummit ja paapat on tukena, niin ei huolta. Muistaa vain sen vauva-arjen pyörteissä, että miksi rakastuin mieheeni/poikaystävääni joskus ja muistaa säilyttää keskusteluyhteyden sekä nauttia toisistaan, niin välttyy turhilta eroilta. Vauva-arki on vauva-arkea eli turha odottaa mitään hohdokasta, mutta maailman parasta aikaa. Päivääkään en pois antaisi.
Sinuna kävisin koulun loppuun ennen lasta. Osa käy raskaudesta ja vauvasta huolimatta koulun mutta onhan se nyt vaan helpompaa ennen vauvaa. Myös kannattaa hankkia vakio työpaikat.
No ei ole teiltä pois ei, joten jätä kommentoimatta. Ihmiset ovat erilaisia ja toiset haluavat eriasioita kuin toiset, joitain ei ehkä se matkustelu kiinnosta, toisin kuin sinua. Herää pahvi, ja anna toisten haaveilla perheestä, vaikka itselläsi olisi toisenlaiset haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat.
Melkoisen ruusunpunaista! Itsekin opiskelen ja olen nyt raskaana ja ei ole helppoa. Opinnot kärsivät huonovointisuuden ja väsymyksen takia. Ei tahdo jaksaa keskittyä. En tiedä minkä opistoasteen olet käynyt mutta ammattikorkeassa ei ainakaan tahdo onnistua.