Onko kumppanin ruokavaliolla merkitystä?
Moni kertoo ruokavaliostaan deittiprofiilissaan. Onko sillä merkitystä? Sivuuttaisitko muuten lupaavalta vaikuttavan tyypin jos ruokavalio poikkeaa omastasi?
Kommentit (420)
No joo, jos toisen ruokavalio on tyyliin lihaa ja makkaraa ilman kasviksia tai muuten epäterveellistä tai lapsellista nirsoilua niin kyllä haittaa. se mitä syö kertoo kyllä jotain itse ihmisestä. Enkä myöskään katsele sitä jos miehen TÄYTYY vetää joka viikonloppu kännit. Tiedän parikin lähemmäs 40-vuotiasta miestä joiden ruokavalio koostuu kirjaimellisesti yhdestä ja samasta ruuasta. Yksi syö vain leipää (laittaa kyllä voita, juustoa, leikkeleitä päälle) ja kaljaa ja toinen suostuu syömään vain makkaraperunaa ketsupilla eikä koskekaan vihanneksiin. En voisi katsella tuollaista omalla terveydellä leikkimistä… en rupea aikuisen ihmisen äidiksi jos tämä ei ymmärrä oman terveytensä päälle enkä rupea kenenkään omaishoitajaksi kun näillä terveyspettää viiskymppisenä.
Muuten toisen ruokavalio ei minulle merkitse mitään. Syön itsekin valtavirrasta poikkeavasti koska en mitenkään erityisesti valmistele ruokia muuten kuin paistamalla liharuuat. Kasvikset syön kaikki sellaisinaan. Että jos mies hyväksyy tämän niin hänkin saa syödä mitä syö, kunhan nyt syö kuten aikuisen, terveydestään huolehtivan ihmisen kuuluu.
En seurustelisi ketodieettiläisen, koska heillä on pinna koko ajan tiukalla ja räjähtävät ilman mitään ennakointia. Mun työkaveri on ketolla monta kuukautta vuodessa ja kaikki pelkää sitä.
En ottais ketään, jolla on jokin mt-ongelma syömisensä kanssa, eli anorektikko, bulimikko, ortorektikko jne, tai muuten itsensätarkkailija-nirppa.
En vois (en haluais) olla vegaanin kanssa. En myöskään mammarin kanssa, joka ei osaa yhtään laittaa itse ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
En vois (en haluais) olla vegaanin kanssa. En myöskään mammarin kanssa, joka ei osaa yhtään laittaa itse ruokaa.
Vegaanit on niuhottajia ja tekopyhiä sekopäitä. Miten he kuvittelevat, että eivät satuta tai hyväksikäytä mitään eläintä?! Ei silmät kaikkea erota! Vegaanikin huuhtelee vaikka mitä pikkupunkkeja kehostaan viemäriin. Ja syö salaattinsa seassa jonkun öttiäisenmunan. Ja kuitenkin käyttää ainakin välillisesti jotakin eläimestä hyödynnettyä. Talloo kengillään muurahaisen tai kastemadon. Ziisos.
Vierailija kirjoitti:
No joo, jos toisen ruokavalio on tyyliin lihaa ja makkaraa ilman kasviksia tai muuten epäterveellistä tai lapsellista nirsoilua niin kyllä haittaa. se mitä syö kertoo kyllä jotain itse ihmisestä. Enkä myöskään katsele sitä jos miehen TÄYTYY vetää joka viikonloppu kännit. Tiedän parikin lähemmäs 40-vuotiasta miestä joiden ruokavalio koostuu kirjaimellisesti yhdestä ja samasta ruuasta. Yksi syö vain leipää (laittaa kyllä voita, juustoa, leikkeleitä päälle) ja kaljaa ja toinen suostuu syömään vain makkaraperunaa ketsupilla eikä koskekaan vihanneksiin. En voisi katsella tuollaista omalla terveydellä leikkimistä… en rupea aikuisen ihmisen äidiksi jos tämä ei ymmärrä oman terveytensä päälle enkä rupea kenenkään omaishoitajaksi kun näillä terveyspettää viiskymppisenä.
Muuten toisen ruokavalio ei minulle merkitse mitään. Syön itsekin valtavirrasta poikkeavasti koska en mitenkään erityisesti valmistele ruokia muuten kuin paistamalla liharuuat. Kasvikset syön kaikki sellaisinaan. Että jos mies hyväksyy tämän niin hänkin saa syödä mitä syö, kunhan nyt syö kuten aikuisen, terveydestään huolehtivan ihmisen kuuluu.
Siis miehen on hyväksyttävä sinun syömisesi ja mies saa syödä mitä haluaa kunhan syö sinun määrittelemällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
On siinä mielessä, että hookoon sininen-kalja -linja korrelloi junttiuden kanssa.
Taustojasi yhtään tuntematta kuulostaa, että linjavetosi ruokavalion ja junttiuden välillä on ns. ElämänMaija tasoa eikö todellakaan nosta markkina-arvoasi. Lapsentasolla argumentointi ja olkinukkejen pudottelu tälläisen aiheen ympärillä kertoo sinusta vain 2 asiaa:
Asia 1) olet todennäköisesti populistilammas pahimmasta päästä. Käytit korona-aikana neljää maskia päällekkäin ja peräänkuulutit kaikille rokotteiden ja maskin tärkeyttä + otit oikeuden tuomita omiin käsiisi kuitenkaan virologiaa yhtään enempää tuntematta kuin sivistynyttä keskusteluakaan.
Asia 2) olet koko elämäsi elänyt läpi FOMO periaatteella ja adjusteerannut ulosantiasi, ruokavaliotasi, meikkiäsi, pukeutumistasi ja poliittista suuntautumistasi vain ja ainoastaan ympärillä vallitsevan paineen mukaan. Et uskalla syödä mitään julkisesti mistä tulee hyvänolo. Et myöskään aidosti ole koskaan omistanut mielipidettä mistään, koska et uskalla olla mistään omaa mieltä, tästä syystä istut kaikissa miekkareissa ymmärtämättä esim. Politiikasta yhtään mitäään.
Syy tähän on selkeä; geneerinen lammaslaumu samoinajattelijoita luotte toisillenne ryhmäpaineen jota fiksummat sitten ohjailevat mielensä mukaan, mistä luulet sanonnan "joukossa tyhmyys tiivistyy" olevan peräisin. Hyvesignalointi, voimaantuminen ja mielensäpahoittaminen on lajissanne hyvin yleinen piirre puhumattakaan öyhöttämisen ja olkiukkoilun tarpeesta minkä tahansa aiheen ympärillä mihin mielesi yksinkertaisuus ei kykene kunnolla argumentoimaan.
Kyllä, pidän makkarasta ja oluesta enkä siltikään erehtyisi pariutumaan kaltaisesi debiilin kanssa.
Aiheen aloittajalle kyllä, kumppanin ruokavaliolla on väliä koska normaalilla perheellä on vain yksi ruokavalio - kaikkiruokaisuus.
Mä sivuuttaisin kyllä vegaanimiehen, vaikka muuten olisi kuinka kuuma. En jaksaisi sitä nipottamista. Elämä menisi tosi hankalaksi, eikä matkustaminen yhdessä onnistuisi, kun kaikki aika vieraassa kaupungissa menisi herralle sopivan ravintolan löytämiseen. Tapanani on myös lahjoa rakkaita ihmisiä itse neulomillani villasukilla, villapaidoilla ym. Eihän vegaani suostuisi tällaista lahjaa edes vastaanottamaan!
Ei todellakaan olisi ongelma. Minä syön mitä haluan. Ja suon saman toiselle myös.
Terveellisellä ruokavaliolla on väliä. Itselläni on terveet elämäntavat, joten haluan myös miehen jolle terveellinen ruoka on tärkeää. Silloin mies myös pysyy terveenä ja hyväkuntoisena vanhaksi asti sekä siirtää terveet elämäntavat yhteisille lapsillekin. En halua että omat tulevat lapset oppivat jo pienenä elämään roskaruualla, limulla ja karkilla ja saavat sitten kaikenlaisia sairauksia aikuisena ylipainon takia. Puhumattakaan itsetunto-ongelmista, joita joutuisvat koko teini-iän ajan kärsimään.
Sillä sen sijaan ei ole mulle mitään väliä, onko mies sekasyöjä, kasvissyöjä, paleodieetillä vai joko lakto-ovo-mikävaan. Terveellisesti voi syödä monella eri tavalla ja kokkaamisessa on kyse vain käytännön järjestelyistä, jotka saa kyllä aina hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Mä sivuuttaisin kyllä vegaanimiehen, vaikka muuten olisi kuinka kuuma. En jaksaisi sitä nipottamista. Elämä menisi tosi hankalaksi, eikä matkustaminen yhdessä onnistuisi, kun kaikki aika vieraassa kaupungissa menisi herralle sopivan ravintolan löytämiseen. Tapanani on myös lahjoa rakkaita ihmisiä itse neulomillani villasukilla, villapaidoilla ym. Eihän vegaani suostuisi tällaista lahjaa edes vastaanottamaan!
No tämä on kyllä totta. Olen tuo, joka edellisessä kommentissa kirjoitti että muuten ruokavaliolla ei ole väliä kunhan syö terveellisesti. Tämän voisinkin vielä lisätä, että kasvissyöjä kävisi mutta täysvegaani ei. Liian jyrkkä ja mustavalkoinen suhtautuminen ruokavalioon, eikä muutenkaan sovi yhteen oman elämäntyylini kanssa. Itsekin tykkään esim. villasukkien neulomisesta ja mulla on lemmikkejä, haluan lapsia jne. Monet vegaanithan pitää lemmikkeja ja lapsiakin kauheana ilmastorikoksena, niitä ei saa olla koska ne saastuttaa ilmastoa jne. Joten ei sopisi mulle.
Vegenakki84 kirjoitti:
Olen itse vegaani ja niin ovat myös lapseni. Kykenisin ehkäpä vielä kasvissyöjän kanssa seurustelemaan, mutta en sekasyöjän. En vain usko, että sopisimme yhteen. Tietyt arvot ovat minulle todella tärkeitä, kuten väkivallattomuus, empatiakyky ja tunneälykkyys. Sekasyöjällä nämä taidot eivät ole kehittyneet sille tasolle, josta käsin haluan elää elämääni. Myös käytännön syyt vaikuttaisivat: en halua raatoja jääkaappiini tai pannulleni. Sekasyöjät ovat usein myös tuskallisen epävarmoja ja ahdistuneita omasta ruokailustaan vegaanien seurassa, mikä johtaa siihen, että heillä on tarve puolustella eläinten syömistä eri tavoin. Tämä on vegaanina kyllästyttävä keskustelunaihe, sillä vegaanilla ei ole mitään syytä jauhaa asiasta. Hän tietää tekevänsä oikein niin itsensä, eläinten kuin ympäristön puolesta ja on rauhassa itsensä kanssa.
Se on kyllä ihan päinvastoin, vegaanit ovat niitä joiden pitää jatkuvasti olla selittämässä syömisiään. Ja lisäksi kommentoida muiden syömisiä.
Vierailija kirjoitti:
On sillä tavalla, että jos puolisolla on huono ruokavalio, se puskee läpi hänen ihon, suoliston ja hengityksen. Siinä saa itsekin huonomman ihon epäpuhtauksineen ja esim. syyliä, varvasvälisilsan, suolistohiivan tms., vaikka ei yhtä pahana, kuin mitä puolisolla on. Oma ruokavalio suojaa jonkin verran ja puolison aiheuttama ympäristö pystyy tuhoamaan jonkin verran terveyttä. Lisäksi puolisosta voi tulla negatiivinen ihminen, kun hänen elimistönsä tuottaa haitallisia aineita. Tämä vaikuttaa kodin ilmapiiriin. Niin ja pyykkiä saa pestä eri tavoin, kun kuona tarttuu vaatteisiin, lakanoihin jne.
Sinäkö siellä, Maria Nordin?
Miehelle täytyy tietysti laittaa sen tykkäämää ruokaa.
Nirso, vegaani tai superterveysintoilija edustaa sellaista arvomaailmaa, joka ei kyllä itseäni kiinnosta eli näille ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vois (en haluais) olla vegaanin kanssa. En myöskään mammarin kanssa, joka ei osaa yhtään laittaa itse ruokaa.
Vegaanit on niuhottajia ja tekopyhiä sekopäitä. Miten he kuvittelevat, että eivät satuta tai hyväksikäytä mitään eläintä?! Ei silmät kaikkea erota! Vegaanikin huuhtelee vaikka mitä pikkupunkkeja kehostaan viemäriin. Ja syö salaattinsa seassa jonkun öttiäisenmunan. Ja kuitenkin käyttää ainakin välillisesti jotakin eläimestä hyödynnettyä. Talloo kengillään muurahaisen tai kastemadon. Ziisos.
Ne ottaa porkkanan pupulta ja nauraa päälle.
Mun mies on hulluna, Kariniemen kananpoikiin.
Tietenkin on! Pidän tyhminä niitä, jotka eivät syö samaa kuin minä!
Mietin tätä keskustelua viikonloppuna, kun juttelin yhden naapurin rouvan kanssa. Juttelu kääntyi kotivararuokiin ja sanoin hänelle, että ei meillä periaatteessa ole varauduttu, mutta tottakai kaapista löytyy aina mm. tonnikalas- ja hernarisäilykkeitä, kuivattuja herneitä, makaronia, spagettia, riisiä, jauhoja, hiivaa jne. sekä pakastin on aina täynnä kaikkea ruokaa, jauhelihaa, kanaa eri muodoissa, marjoja, pakastevihanneksia, kalaa, leipää ja muita vastaavaa, joten kyllä meidän perhe pärjäisi ainakin viikon niillä ruuilla.
Naapurin rouva sanoi siihen, että hän ei syö mitään säilykkeitä, pastaa, riisiä, punaista lihaa ja kalastakaan hän ei välitä yhtään. Porkkana ja peruna ovat ok keitettynä, mutta ei muuten, leivistäkin käy vain pari erilaista merkkiä, keitetty kananmuna on ihan hyvää ehkä kerran viikossa, hernekeittoa hän inhoaa. Hänellä ei siis ole mitään kotivaraa ja pakastinkin on ollut pois käytöstä useamman vuoden.
Jäin miettimään tätä ja rouvan yleensäkin hankalaa elämänasennetta. Rouva ei ole naimisissa enää kun mies löysi uuden rouvan ja en kyllä ihmettele, että näin kävi. Hankala on hankala ja kukaan hankalan kanssa viihdy.
Jos yhteiselämä alkaa näin pienillä ristiriidoilla niin ei kannata edes yrittää, koska matkanvarrella varmasti tulee suurempiakin asioita ja ristiriitoja.