Lue keskustelun säännöt.
Onko kumppanin ruokavaliolla merkitystä?
Moni kertoo ruokavaliostaan deittiprofiilissaan. Onko sillä merkitystä? Sivuuttaisitko muuten lupaavalta vaikuttavan tyypin jos ruokavalio poikkeaa omastasi?
Kommentit (420)
ihan sama kunhan syö mun tekemiä pöperöitä ja osaa hän itsekkin ruokaa laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On siinä mielessä, että hookoon sininen-kalja -linja korrelloi junttiuden kanssa.
Eikä korreloi. Se on vaan lapsuudesta tuttu. Silloin sitä syötiin. Eikö teillä? Olet varmaan niin nuori.
Voi olla mikä vaan koulutus ja fiksuus nykyään.
Joku fiksu voi syödä sitä ja joku juntti voi syödä sitä.
Muuten ei ole, mutta jos on sellainen vauvasuu, joka kitisee ja vinkuu ruoista, niin en jaksaisi katsella ja kuunnella.
Meidän perheessä on kaksi laktoositonta ja yksi keliaatikko.
Mitään ongelmia en ole koskaan huomannut. Piknikille otan laktoosi tabletit mukaan varalle, kun en tiedä onko joku muukin laktoositon.
Otan aina kylään mennessä tai tarvittaessa omat eväät mukaan, enkä tee koskaan mitään numeroa syömisistäni.
Ei ole merkitystä JOS mun ei tarvitse kuunnella yhtään kommenttia, vitsiä, "valistusta" tai marinaa omasta kasvissyönnistäni. Tavallinen sekasyöjä joka osaa pitää turpansa kiinni toisten syömisistä on fine. Joku carnivore saman katon alla saattaisi olla liikaa, koska inhoan lihan hajua kun siitä laitetaan ruokaa, mutta omissa kämpissä ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on sen verran, että mitään järjetöntä hifistelyä tai tiukkapipoisuutta en jaksa yhtään. Allergiat ja esim keliakia on tietenkin ymmärrettäviä rajoittajia, mutta näitä raivopäisiä mikromakrojen laskijoita tai vegaaneita en jaksa yhtään. Ne kun ei jostain syystä osaa eikä voi pitää syömisiään omana asianaan vaan siitä tehdään joka päivä julmettu spektaakkeli kuinka oikein ja fiksusti he syö (vaikka onkin niiiiiin hankalaa ja vaikeaa) mutta rennosti syömiseen suhtautuva sekaani olisi käännytettävä vaikka väkisin.
Ei kiitos.
Kyllä jos kertoisi olevansa 100% vege koska ne on todella takakireitä ja omahyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten ei ole, mutta jos on sellainen vauvasuu, joka kitisee ja vinkuu ruoista, niin en jaksaisi katsella ja kuunnella.
Tai jos se kitisee ja vinkuu mun syömisistä tai kertoo, että tilasit ihan tyhmän ja pahan pizzan vaikka sillä on itsellään just sellainen täydellisen hyvä, ei-tyhmä ja paha.
Oon huomannu ainaki semmosta, että oon liian epäitsenäinen olemaan adoptoimatta itselleni sitä mille altistun toisten käytöksen suhteen. Rupean helposti syömään samoja ruokia kuin toinen ja käyttäytymään samoin kuin toinen, eli jos toisella on vaikka tosi epäterveelliset ruokatavat niin joudun ponnistelemaan hitosti etten rupea tekemään samoin, jos vietetään yhdessä paljon aikaa. Siksi on kivempi jos mun ja toisen taipumukset eivät ole ihan eri maailmoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos se on sille noin tärkeä asia, että sen oikein erikseen mainitsee niin meitä tuskin on tarkoitettu yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole merkitystä JOS mun ei tarvitse kuunnella yhtään kommenttia, vitsiä, "valistusta" tai marinaa omasta kasvissyönnistäni. Tavallinen sekasyöjä joka osaa pitää turpansa kiinni toisten syömisistä on fine. Joku carnivore saman katon alla saattaisi olla liikaa, koska inhoan lihan hajua kun siitä laitetaan ruokaa, mutta omissa kämpissä ihan ok.
Tuo on muuten tasan päinvastoin eli ne kasvissyöjät valistaa, marisee ja jankkaa kuinka väärin sekasyöjä syö seka nyrpistelee nenäänsä kun toisen lautasella on lihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole merkitystä JOS mun ei tarvitse kuunnella yhtään kommenttia, vitsiä, "valistusta" tai marinaa omasta kasvissyönnistäni. Tavallinen sekasyöjä joka osaa pitää turpansa kiinni toisten syömisistä on fine. Joku carnivore saman katon alla saattaisi olla liikaa, koska inhoan lihan hajua kun siitä laitetaan ruokaa, mutta omissa kämpissä ihan ok.
Tuo on muuten tasan päinvastoin eli ne kasvissyöjät valistaa, marisee ja jankkaa kuinka väärin sekasyöjä syö seka nyrpistelee nenäänsä kun toisen lautasella on lihaa.
Elämme selvästi eri maailmoissa. Musta kasvissyöjille ja etenkin vegaaneille jaksetaan koko ajan jankuttaa siitä miten perseestä heidän ruokavalionsa on. Itse en, eikä kukaan tuntemani vege/vegaani puutu toisten syömisiin.
KYLLÄ, PIIPERÖIDEN IDUT PIERETTÄÄ NIIN SIMOSTTI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on merkitystä, eli jos kirjoittaa olevansa lihansyöjä, niin heti ruksi, mutta jos vegaani, niin se on iso plussa.
Minun luonani ei valmisteta liharuokia kuin koirille, joten täytyy olla valmis siihen. Muualla voi syödä mitä haluaa. Minä en mielelläni viettäisi aikaa toisen luona, joten hän voisi kotonaan syödä mitä tahansa. Yhteen en muuttaisi sekasyöjän kanssa; kyseessä on henkilökohtainen eettinen valinta, jolle voitte laittaa miten monta alapeukkua vain haluatte.
Luonani ei tarjoilla myöskään maitotuotteita tai kananmunia, mutta kunhan syö mitä tarjoan ja osallistuu kaupassa kustannuksiin, niin varmasti saa riittävästi ravintoa. Olen tarkka myös makroista, joten ruokkisin myös urheilijan paremmin kuin kukaan.
Kannattaisi ehkä ottaa joku pulska lihansyöjä ja laittaa se samalle ruokavaliolle ja samalle liikunnalle kuin minä, niin siitä voisi kuoriutua atleettinen komistus. Sitten se varmaan kelpaisi muillekin ja lähtisi sekasyöjän matkaan. :D
Olen itse kasvispainotteisesti syövä sekaani. En voisi ottaa vegaania, koska syön lihaa ja kalaa enkä kestäisi sitä syyllisyydentunnetta, joka siitä itselle tulisi. Siis vaikka kumppani ei sanoisi mitään asiasta. Koska oikeasti tiedän ihan liikaa ruoantuotannon todellisuudesta, ja oikeasti pitäisi olla vegaani, tiedän sen, mutta tykkään lihasta ja kalasta liikaa, jotta jättäisin ne pois.
Parasta on kun kumppanilla on suht samat ruokamieltymykset.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan muutenkaan ajatusmaailmat/ elämänkatsomus kohtaisi sellaisen ihmisen kanssa, jonka ruokavalio poikkeaa omastani (lakto-vegetaarinen). Vähän sama kuin joku Mäkkärin burgereilla elävä seurustelisi muslimin kanssa...
Muslimit eivät syö sianlihaa, Mäkkärin burgerit kai lähinnä nautaa, joten tuskin tuo olisi ongelma.
Ite olen sen verran syöpöttelija, etten voisi ottaa missään nimessä epäterveellisesti ruokailevaa puolisoa, muuten lihoaisin.
Itse olen vegaani. Kumppani oli seurustelun alkaessa sekasyöjä, mutta vuosien varrella hänestäkin on tullut kasvissyöjä. Näin on kyllä helpointa. Voisin siis seurustella myös sekasyöjän kanssa, jos hänelle kuitenkin kelpaisi syödä myös kasvisruokaa, eikä tarvitse aina kokkailla erikseen jne.
Ketoilijan kanssa en jaksaisi olla. Enkä minkään pelkkien einesten syöjän kanssa.
My partner's diet doesn't matter much to me. However, sometimes it can contain surprises. A good example is a case that my late grandmother often told about a couple of years ago.
A new family lived near my grandmother's childhood home, with a couple, a man's children, a woman's children, and even a common street. The mother (stepmother) of this family often cooked soup in a large pot.
Grandma told me that in addition to the family's children, the neighbor's children could also come to eat the soup. The soup was quite decent, especially considering the post-war conditions at the time. There were a lot of stray cats around the house and once the woman let it slip that she caught them with traps and made her soup with them.
Grandma said that the soup in itself didn't get any worse, but she did start to avoid that place a bit when she knew where the meat in those soups comes from. That union had started with infidelity (although grandma used an uglier word for it), but the couple didn't drink a drop of alcohol. And grandma didn't use it either, and where could she have gotten it when she was just a child.
So anything can happen, and whoever reaches for the fir tree will fall into the juniper tree, as grandma always taught.
🙄 Näköjään et tahdo ymmärtää että toinen ei vaan PYSY syömään liian tulista ruokaa.
Joillakin on herkempi makuaista, makureseptorit eivät ole kaikilla yhdenkaltaiset