En jaksa enää kaverini lapsia!

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:27"]Mä ymmärrän ap:ta täydellisesti. Mut on vielä kasvatettu sillee vanhanaikaisesti, että otetaan muut ihmiset huomioon ja ollaan kohteliaita. Apuakin tarjotaan, koska muut ihmiset tarjoo sitä takas yhtälailla. 70-luvun loppupuolella synnyin.

Ja keski-ikä kolkuttaa, mutta opit on niin vahvassa, että jatkuvasti huomaan jääväni tossun alle. En meinaa millään oppia, että tässä maassa on suunnilleen vain minä ja ap, jotka ajattelevat samalla tavalla. Muiden tapa on ottaa kaikista ystävistä ja tutuista kaikki mahdollinen hyöty irti mahdollisimman vähillä vastapalveluksilla.

Ja huomaatteko, tämä kansa on sitä mieltä, että vika on ap:n. Hänen pitäisi kehittyä kovemmaksi ja tiukemmaksi ja törkeämmäksi, jotta pärjäisi tässä nykyihmisten maailmassa. Minusta niin surullista.

 
[/quote]
Terve omien rajojen pitäminen ei ole töykeyttä tai törkeyttä. Jotenkin todella alentavaa tekstiä, "voi voi kun minä ja ap ollaan ainoat toisia huomioon ottavat ihmiset maailmassa *sädekehän kiillotus*". Itse olen ystävällinen, kohtelias, otan muut huomioon - mutta osaan myös sanoa ei, jos joku yrittää hyväksikäyttää. Toiset voi todellakin ottaa huomioon terveelläkin tavalla, eikä silleen että itse kärsii jatkuvasti kun ei uskalla sanoa ei.

Mulla meni vuosia tajuta, että liika kiltteys ei ole sen hyveellisempää tai fiksumpaa, kuin terve kyky asettaa rajoja vaikka sitten suorasanaisesti. Kun se menee niin, että kun yhdelle asialle sanoo 'kyllä', jollekin toiselle tulee väkisin sanoneeksi 'ei'. Jos sanot hyväksikäyttävälle ystävällesi 'kyllä', sanot 'ei' lapsille jotka eivät halua huoneitaan myllättävän ja sotkettavan, tai sanot 'ei' miehellesi, kun tämä haluaa nukkua työvuoron jälkeen univelat pois. Sanot myös 'ei' omalle hyvinvoinnillesi, ja se taas heijastuu paitsi sinuun itseesi, myös lähipiiriisi. Te olette ystävänne kanssa molemmat rajattomia ihmisiä: sinä et osaa asettaa omia rajojasi, ystäväsi ei osaa nähdä toisten rajoja. Se on hyvä, jos sut on kasvatettu avuliaaksi ja toiset huomioonottavaksi. Mutta se, jos sut on kasvatettu rajattomaksi, ei ole niinkään hyvä. Kyky ottaa toisten tarpeet huomioon on upea taito, mutta kysymys kuuluukin: kenen tarpeita sinä nyt olet ottamassa huomioon? Jos et kykene just nyt olemaan tarpeeksi tiukka omien rajojesi suhteen, hae pontta siitä, että huomioit perheesi tarpeet tässä asiassa.

Ei tämä ole mikään hyveellisyys- tai fiksuuskilpailu. Joillekin sopii suoraan sanominen, toisille ei. Ne jotka on siltä väliltä, opettelee joko sen suoraan sanomisen tai sitten epäsuoremman taktiikan.

Jokaisella on oikeus hoitaa asiansa tyylinsä mukaisesti, niin kuin parhaalta siinä elämäntilanteessa tuntuu. Mikään laki ei kiellä tekosyiden esittämistä tai tavoittamattomana olemista. Se, että suoraan sanominen on ainoa oikea tapa hoitaa asia, on vain mielipide - ei absoluuttinen totuus.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 17:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 16:57"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 16:05"]

On tässä asiassa vielä sellainenkin puoli, että monesti se kiltti joka ei osaa sanoa ei, ei itse koskaan kehtaa pyytää apua, vaikka tarvitsisi. Itse olen sellainen. Tai okei, pyydän reilusti apua silloin, kun ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, mutta en vain siksi, että olisi itselle helpompaa ja kätevämpää. Nuo passuuttajat ja hyväksikäyttäjät ovat usein niitä, jotka eivät edes tarvitsisi kipeästi apua, kunhan ovat tottuneet pääsemään helpommalla. Eivät ole opetelleet sumplimaan asioita eivätkä luopumaan mistään menosta, jos ei onnistu.

Nykyään on esim. monella koira, ja mielestäni se on vielä enemmän elämäntapavalinta kuin lapsen hankkiminen. Lastenhoidossa voin vielä auttaakin, jos on oikeasti tarve, mutta sitä en ymmärrä, miksi koirattoman ihmisen pitäisi ottaa tuttavien koiria hoitoon, että nämä pääsevät matkustelemaan. Onhan myös matkakohteita, jonne voi ottaa koirat mukaan, ja on maksullisia koirahoitoloita. Viime kädessä on niitä muita koiranomistajia, jotka ehkä myös vuorollaan tarvitsevat koiranhoitajaa jolloin olisi mahdollisuus antaa vastapalvelus. Joten miksi juuri koiraton on ensimmäisenä tulilinjalla?

[/quote]

Itse taas mielelläni voisin ottaa koiran hoitoon koska siitä saa itsellekin jotain... lapset tykkäisivät. Jotain erilaista. vaikka en olisikaan vastavuoroisesti tuomassa, kun ei ole koiraa.

Tuskin kysymisessä sinällään on mitäänloukkaavaa, jos toinen osaa kunnioittaa sitä vastausta vaikka se olisi ei.

On kyllä niitäkin, joiden koko elämä perustuu siihen että ovat saamapuolella...

[/quote]Sinähän voit tarjoutua hoitamaan koiraa, jos siitä olisi teillekin iloa ja hyötyä. Itse en ole koskaan tarjoutunut, kun oma lapseni on allerginen koirille enkä itse tykkää eläimistä kotona, sisätiloissa. Olen myös herkästi pahoinvoiva, joten koirankakkojen kerääminen oksettaisi.

On minulle ihan selvää rahaakin tarjottu koiranhoidosta, ei kaikki ole ilmaiseksi suinkaan olleet hoidattamassa. Mutta se vaan on niin, että jos ei ole koiraihminen, niin ei semmoista summaa oikein ole, millä viitsisi itsensä koiranhoitoon sitoa. Koirallekin parempi saada hoitoa ihmiseltä, joka sydämestään rakastaa koiria. Siksi en ymmärrä noita jatkuvia hoitopyyntöjä (useampi tuttava pyytelee). Kerran olen suostunut, niin tiedän jatkossa olla suostumatta. Onneksi koiralliset ystäväni sentään kysyvät, eivätkä vain ilmesty koiran kanssa oven taakse, kuten ap:n ystävä lapsineen :)

Kaikissa palveluksissa ystäville pitäisi olla molemminpuolista iloa. Jos se on ihan pakkopullaa toiselle, niin kyllä se saamapuolella olevakin sen innostuksen ja ilon puutteen näkee, välittömyys ja rentous katoaa.

[/quote]

En osaa tuolla tavalla itseäni tarjota.

Monella taas lastenhoito ovat sellainen asia, että ei ole summaa, joka kattaisi kivun ja vaivan.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 18:38"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 17:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 16:57"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 16:05"]

On tässä asiassa vielä sellainenkin puoli, että monesti se kiltti joka ei osaa sanoa ei, ei itse koskaan kehtaa pyytää apua, vaikka tarvitsisi. Itse olen sellainen. Tai okei, pyydän reilusti apua silloin, kun ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, mutta en vain siksi, että olisi itselle helpompaa ja kätevämpää. Nuo passuuttajat ja hyväksikäyttäjät ovat usein niitä, jotka eivät edes tarvitsisi kipeästi apua, kunhan ovat tottuneet pääsemään helpommalla. Eivät ole opetelleet sumplimaan asioita eivätkä luopumaan mistään menosta, jos ei onnistu.

Nykyään on esim. monella koira, ja mielestäni se on vielä enemmän elämäntapavalinta kuin lapsen hankkiminen. Lastenhoidossa voin vielä auttaakin, jos on oikeasti tarve, mutta sitä en ymmärrä, miksi koirattoman ihmisen pitäisi ottaa tuttavien koiria hoitoon, että nämä pääsevät matkustelemaan. Onhan myös matkakohteita, jonne voi ottaa koirat mukaan, ja on maksullisia koirahoitoloita. Viime kädessä on niitä muita koiranomistajia, jotka ehkä myös vuorollaan tarvitsevat koiranhoitajaa jolloin olisi mahdollisuus antaa vastapalvelus. Joten miksi juuri koiraton on ensimmäisenä tulilinjalla?

[/quote]

Itse taas mielelläni voisin ottaa koiran hoitoon koska siitä saa itsellekin jotain... lapset tykkäisivät. Jotain erilaista. vaikka en olisikaan vastavuoroisesti tuomassa, kun ei ole koiraa.

Tuskin kysymisessä sinällään on mitäänloukkaavaa, jos toinen osaa kunnioittaa sitä vastausta vaikka se olisi ei.

On kyllä niitäkin, joiden koko elämä perustuu siihen että ovat saamapuolella...

[/quote]Sinähän voit tarjoutua hoitamaan koiraa, jos siitä olisi teillekin iloa ja hyötyä. Itse en ole koskaan tarjoutunut, kun oma lapseni on allerginen koirille enkä itse tykkää eläimistä kotona, sisätiloissa. Olen myös herkästi pahoinvoiva, joten koirankakkojen kerääminen oksettaisi.

On minulle ihan selvää rahaakin tarjottu koiranhoidosta, ei kaikki ole ilmaiseksi suinkaan olleet hoidattamassa. Mutta se vaan on niin, että jos ei ole koiraihminen, niin ei semmoista summaa oikein ole, millä viitsisi itsensä koiranhoitoon sitoa. Koirallekin parempi saada hoitoa ihmiseltä, joka sydämestään rakastaa koiria. Siksi en ymmärrä noita jatkuvia hoitopyyntöjä (useampi tuttava pyytelee). Kerran olen suostunut, niin tiedän jatkossa olla suostumatta. Onneksi koiralliset ystäväni sentään kysyvät, eivätkä vain ilmesty koiran kanssa oven taakse, kuten ap:n ystävä lapsineen :)

Kaikissa palveluksissa ystäville pitäisi olla molemminpuolista iloa. Jos se on ihan pakkopullaa toiselle, niin kyllä se saamapuolella olevakin sen innostuksen ja ilon puutteen näkee, välittömyys ja rentous katoaa.

[/quote]

En osaa tuolla tavalla itseäni tarjota.

Monella taas lastenhoito ovat sellainen asia, että ei ole summaa, joka kattaisi kivun ja vaivan.

[/quote]

Lukuunottamatta omat lapset kavereineen, sekä satunnaiset lapset joista pitää aidosti, yleensä siitä syystä että heidän vanhempansa ovat myös ok.

Onpa täällä paljon kannustavia kommentteja, kiitos niistä!
Olen tosiaan laiminlyönyt perhettäni. Ystäväni soitti, että eivät tule tänään, sillä nuorimmainen sai kiukkukohtauksen, mutta huomenna nähdään!
Olin kuulkaa rohkea ja kerrankin sanoin että huominen ei käy, lähdemme mökille. :)
Nyt suljen tämän koneen ja menen miehen viereen sohvalle.
ap

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 18:57"]Onpa täällä paljon kannustavia kommentteja, kiitos niistä!
Olen tosiaan laiminlyönyt perhettäni. Ystäväni soitti, että eivät tule tänään, sillä nuorimmainen sai kiukkukohtauksen, mutta huomenna nähdään!
Olin kuulkaa rohkea ja kerrankin sanoin että huominen ei käy, lähdemme mökille. :)
Nyt suljen tämän koneen ja menen miehen viereen sohvalle.
ap

[/quote]

Hyvä ap! Nyt laatuaikaa miehen kanssa :)

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 18:57"]

Onpa täällä paljon kannustavia kommentteja, kiitos niistä! Olen tosiaan laiminlyönyt perhettäni. Ystäväni soitti, että eivät tule tänään, sillä nuorimmainen sai kiukkukohtauksen, mutta huomenna nähdään! Olin kuulkaa rohkea ja kerrankin sanoin että huominen ei käy, lähdemme mökille. :) Nyt suljen tämän koneen ja menen miehen viereen sohvalle. ap

[/quote]

Hyvä, niin sitä pitää!

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:20"]Älä avaa ovea ja selitä myöhemmin ettette ollut kotona
[/quote]

Mä en ymmärrä näitä että pitää piiloutua tai valehdella jotakin. Sanoo suoraan että ei sovi, että ollaan kotona koko päivä ihan omalla perukalla.

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:14"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:11"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:07"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:01"]No jos mitta onneksi tuli täyteen, miten aiot toimia vastaisuudessa? Kiinnostaa.
[/quote]
Sanon että ei käy. Tavallaan se on hankalaa kun lapset ovat jo siinä. Usein tämä kaveri laittaa lapset jo ovelle, ennenkuin kömpii itse autosta joten joudun sanomaan sen lapsille. :(
[/quote]
En suosittele tätä face yo face kohtaamista jos kaveri on taitava hyväksikäyttäjä ja sinä hiukan lapanen. Hän osaa suostutella ja saada tahtonsa läpi jos saa vain tilaisuuden. Jos siis olet huono valehtelemaan ja sanomaan ei. Hän tietää heikkoutesi.
Suosittelen ettet avaa ovea tai vastaa puhelimeen.
[/quote]
Tottakai parempi sanoa asia suoraan eikä piilotella oven takana. Siinähän ap oppii myös olemaan vähemmän lapanen. Eikä siitä mitään suurta numeroa kannata tehdä, sanoo vaan että nyt ei sovi on muita suunnitelmia, mä voin ilmoittaa sitten kun meille taas voi tulla hoitoon.
[/quote] Juuuuuri näin ja oikeasti napakasti sanoo ja ei anna suostuttelijalle edes suunvuoroa selitellä.

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:03"]Sama täällä eräällä ystävällä on oppimishäiriöistä kärsivä erittäin vilkas poika, lupauduin kerran hoitajaksi hänen pojalle, että pääsee ulos, niin joka viikko alkoi tulemaan viestejä, että äiti pääsee ulos ryyppäämään ja etsimään ilta seuraa. Esim näin olin fbssä onlinetilassa, niin yhteydenottoja ja jos näkyi että olin lukenut viestin mutta en heti vastannut niin hetken kuluttua saattoi tulla viesti että voisin toki maksaakin hän, tuntui pelaavan ensin että ilmaiseksi, ja osasi odottaa maksun tarjoamista hetken kuluttua...Ja tunnen äidin pinnallisesti itse, koin todella outona että äiti käyttäytyi näin. Ymmärrän yhden kerran, mutta en että koko ajan on pyytämässä. Ja äiti tosiaan toi pojan illalla ja haki seuraavana päivänä illalla, pojalla ADHD ja muita vaikeuksia.
[/quote]Melkoinen sepustus. Tarkoitan lauseita ja pilkkuja. Pistekin olisi hyvä välillä laittaa. Raskasta lukea ekaluokkalaisen sepustuksia !

Sano, että olet varannut 12 päivän lomamatkan. Odotat "ystäväsi" maksavan ladtenhoitopalveluna lastenhoitopalvelut.

Kiltin ihmisen on vaikea sanoa ei. Tässä voit nyt kyllä mitata mitä se teidän ystävyys oikein on. Jos kieltäydyt ja suuttuu, niin pelkkää hyväksikäyttöä. Jos ei vahdi sinun lapsiasi, niin hyväksikäyttöä.

Usein menee niin, että lapsuuden jälkeen jotkut on kasvatettu moraalisäännöillä, joita on paljon, esimerkkejä vain, että itse pitää pärjätä ja pyyttää saa mutta pitää tajuta olla vastavuoroinen, tuijottaminen on rumaa, juoruaminen on rumaa ym ym ym kasvatusoppeja ja lamaantuvat kun yhtäkkiä onkin paljon ihmisiä, joilla ei näytäkään olevan samaa koodia käytössään.

Sitten jotkut katkeroituvat kun kokevat tulleensa hyväkskäytetyksi tällaisissa tapauksissa ja lopettavat kaiken auttamisen.

Tiedän ihmisiä, jotka ovat jääneet vanhempiensa lähelle asumaan ja mihinkään hommaan ei pyydetä ammatti-ihmistä vaan kaikkiin käytettän jotain sukulaista tai koulukaveria tai koulukaverin vaimoa tai tyttöystävää ja nämä ovat vieläpä usein sellaisia, että tekevät itse keskivertoa useamman lapsen, 3-4, ja heidät hoidatetaan kokonaan isovanhemmilla, ilman kunnallista hoitoa. Lomamatkoille mennään niille sukulaisille ja koulukavereille yöksi, jotka ovat muuttaneet paikkakunnalta pois mutta näitä ei koskaan kutsuta vastavuoroisesti vaan oletetaan heidän yöpyvän vanhemmillaan tai hotellissa. Ihan kaikessa lasketaan ilmaisen työn varaan ja kehutaan kun tullaan toimeen niin pienillä rahoilla vaikka lapsia on monta.

Ihan sosiaalisia ihmisiä, mutta kyllähän jossain vaiheessa sitä miettii että haluaako enää itsekään tehdä ilmaisia palveluksia koska nämä eivät ole ihmisiä, jotka niitä tarvisisivat vaan pelkälstään todella ahneita.

Mikä ihme siinä on, että ihminen ei pysty sanomaan: ei, ei käy? On kyse sitten työelämästä tai vapaa-ajasta. Aina on näitä härskejä hyväksikäyttäjiä, jotka nakittavat lapasia. Hirveä juputus seläntakana, mutta suoraan ei pysty sanomaan. Raivostuttaa molemmat ihmistyypit.

Sano vaan AP reippaasti EI! Jos ei ihminen kestä kuulla EI sanaa toiselta, ja siitä loukkaantuu, niin sillä ihmisellä on silloi ongelma!...Viestistäsi tulee kuva, että et voi sitä sanoa, ja koska kysyt täältä neuvoja...Ihminen on toisten vedätettävissä niin kauan kun siihen antaa itse mahdollisuuden! Toiset ihmiset eivät ole oppineet rajoja, koska heillä ei itsellä niitä ole, sen vuoksi on osattava sanoa ei ja kieltäytyä! Jos ystävyys katkeaa siihen, niin oliko se sen arvoista....Kannattaa kuunnella omaa itseä ja sitä miltä itsestä tuntuu, et voi olla väärässä omien tuntemusten kanssa! Voi olla ettei kyse ole tahallisesta hyväksikäytöstä, eli tiedostamatonta, mutta silti sinulla on oikeus kieltäytyä! Kieltäydy, ja katso mitä tapahtuu :)

Oli se nyt tilanne mikä hyvänsä niin toden puhuminen on yleensä se ainoa konsti, joskus tosin kiusallinen. Ymmärrän että kerran tai kaksi voi olla niin hämmentynyt, kun lapsia tippuu ovenraosta yks kaks, että ei ymmärrä määkäistä mitään, mutta jos tilanne toistuu ja toistuu, niin aikuista ja myös ystävällistä on sanoa että en nyt oikein tästä systeemistä tykkää, sopisiko että et tuo niitä lapsia nyt ainakaan pariin viikkoon meille, ja kerran viikossa ehkä olis muutenkin maksimi (tai kerran kahdessa viikossa tai kerran kuukaudessa... ) ja että haluttais  olla perheen kesken rauhassa..

Ja, oma vikasi tietysti, jos olet mennyt ilmaisemaan että juu näin sopii tehdä. Ja että oikeastaan tykkäättekin tästä kuviosta. Mistä se toinen voi tietää että ei sovikaan, jos ei sille sanota?

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:41"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 17:34"]Ap miksi et tee samaa ystävällesi? Oppisi varmaan kerrasta.
[/quote]
No suoraan sanottuna omat lapseni eivät suostuisi heille hoitoon... Ovat sellaista kotona viihtyvää esiteiniosastoa.
[/quote]

Kyllä he varmaan kerran suostuisivat uhrautumaan jos lopputulos olisi toivomanne :) Öupaa vielä joku palkinto jos osaavat olla hoidossa extrarasittavia ja vaativia.

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:56"]Olenko paha ihminen kun mittani tuli täyteen ystävätärtä joka tu lapsensa ilmaiseen lapsiparkkiin meille useita kertoja viikossa. Milloin käy kaupassa, milloin jumpalla, milloin mitäkin. Olen joskus tarjoutunut auttamaan nimenomaan näin, mutta en tarkoittanut mitään pysyvää perhepäivähoitoa. Nyt kun olen ollut lomalla heinäkuussa, ystäväni on tuonut 12 kertaa lapsensa meille 2-5 tunniksi.
Omat lapseni ovat kyllästyneitä tilanteeseen, sillä heidän huoneensa sotketaan, pelit levitetään ja sänky möyhennetään aina.
Puhumattakaan että ruokaa on mennyt tolkuttomasti. Kun ystäväni palaa hakemaan lapsiaan, he viipyvät vielä tunnin.
Olen poikki.
Olenko sika jos en avaa ovea?

[/quote] Miksi pitäis potea huonoa omatuntoa? Tässä on kyse vaan siitä, että et uskalla kieltäytyä, ja sanoa rehellisesti, että ei tänään, ei se sovi tai ei kiitos...Turha tehdä omaa oloa hankalaksi tai syylliseksi jostain sellaisesta mistä ei tarvitse. Kypsä aikuinen ymmärtää kyllä jos toiselle ei sovi.

Hmm...Ensin tuttava on taivuttanut ap:n tahtoonsa ja pistänyt tämän hoitamaan lapsiaan kohtuuttoman paljon. Jos ap haluaa tuosta kuviosta eroon, niin hänen pitää taipua ystävän tyyliin, eli sanoa suoraan?

Tietysti suora puhe yleensä on parasta, mutta tuollaisessa hyväksikäyttösuhteessa mielestäni ap:lla on oikeus toimia oman luonteensa mukaisesti ja vältellä konfliktia, jos niin tuntuu turvallisemmalta. Häntä on riistetty tarpeeksi, ei hänen tarvitse vielä täysin erilaista rooliakin ottaa mitä normaalisti. Kaikille ei ikävien asioiden täräyttely kasvotusten ole helppoa, ja se heille suotakoon.

Mielestäni hyväksikäyttäjällekin on opettavaisempaa, kun ei saa suoraa viestiä vaan joutuu itse vähän funtsimaan, että mitä ihmettä kun ei saa toiseen yhteyttä tai ystävällä on aina menoa. Itse keksitty oivallus voi olla tehokkaampi kuin että joku paiskaa totuuden päin naamaa.

Ap:n kaverilla ei taida olla miestä? Ap, kaverisi pitää sinua jo puolisonaan. Sinä huolehdit heistä, sinuun voi luottaa, olet aina heidän tukenaan. Tätäkö sinä itse haluat? Tuskin.