Suomalaislapset ravintolassa, ikävä kyllä totta
Olen aina ajatellut, että suomalaislasten riehuminen ravintolassa/julkisilla paikoilla, joissa pitäisi ottaa huomioon myös muu, on pelkkää hapanta marmatusta. Valitettavasti pääsin itse todistamaan paraatipaikalta, miltä näyttää se, kun lapsia ei kasvateta lainkaan.
Käytiin kesäkuussa syömässä eräässä Helsinkiläisessä ravintolassa. Mulle oli helpotus päästä viettämään vihdoin hyvin ansaittua vapaa-aikaa.
Kiinnitin jo alussa huomiota, että vastapäätä istuvan perheen lapset eivät istuneet paikallaan. Poika hypähteli, juoksi ja käveli penkin päällä, viilkuili penkin yli ja höpötti toisella puolella istuville. Penkki oli loosimallinen, eli kun lapsi hyppi, keikkui toisenkin puolen ruokailijoiden istuinpaikat. Tämä ei kuitenkaan näyttänyt vastapuolta häiritsevän, pikemminkin nauratti. Itse olisin ollut todella kyrpiintynyt.
Parasta oli kuitenkin perheen syöttötuolissa istuneen pikkuprinsessan käytös. Tämä muruliini päästi korviavihlovia kirkaisuja tasaisin väliajoin. Hän söi, puhui ja komminukoi joten iäksi arvelisin about 3-5.
Ruokailemassa ollut pikkuvauvaperhe näytti kaikkein vittuintuneemmalta. Perheen isä huudahti äänekkäästi: "Vau!" kun kakara kirkui.
Arvatkaas miten perheen ihastuttava äitimuori palkitsi jälkikasvunsa käytöksen? "Haluutteks te vielä jäätelöä?" Tyttöä ei luonnollisesti kielletty kirkumasta.
Tuokaa vaan niitä lapsia ravintolaan. Hyvin käyttätyvät lapset ovat kaikkien ilo ja etu. Mutta jos käytös lähtee lapasesta, niin oikeasti, lähtekää pois. Isä vaan maksamaan ja äiti taluttaa lapset pois. Kenelläkään ei ole kivaa kun yksi pilaa muiden ruokahalun.
Kommentit (167)
Mä olen alapeukuttanut. Mä syön viikottain pitkin poikin ravintoloissa ulkona, erilaisissa paikoissa. Eipä ole tuommoisia muksuja vastaan tullut vielä tähän ikään.
Kyllä ne jotkut siellä leikkii ja temmeltää, jollekin voi tulla jopa itku. Voe voe. Maailmaan mahtuu ääntä ja touhuvia lapsia. MUTTA suurinosa muksuista on ruokailun ajan sievästi keskustellen pöydässä. Jospa oikeasti kiinnitettäisiin huomiota sitten niihin lapsiin, eikä aina vaan sen negatiivisuuden kautta. Varsinkin jos ei ole itse sen kummempi. Marmattaa mieluummin seläntakana, kun sanoisi perheelle häiriöstä. Jos ei uskalla sanoa suoraan, niin tarjoilijan kautta.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:19"] [quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 14:17"] Kolmevuotiaalta putoaa värikynä kädestä, hän nousee poimimaan sen lattialta, hetken kuluttua putoaa toinen ja taas lapsi hyppää tömähtäen tuolilta alas ja ryntää kynän perään. Sitten kurkotellaan työtä pöydän yli isälle näytettäväksi, isä ei heti huomaa, joten hänelle pitää asiasta kertoa innoissaan, syntyy ääntä. Piirustusta kurotellessa kaatuu äidin juomalasi... 7-vuotias pelaa pelikonetta niin innoissaan, että kyynärpäät heiluu mukana ja hups, taas syntyy liikettä. Pelistä pitää myös kertoa vanhemmille, joten tästä syntyy ääntä. Ei, meidän lapset ei vaan ole täydellisiä. Siispä levähdyspaikalle harjoittelemaan [/quote] Oletteko aivan tampioita?! Ihan peruskasvatus ja käytöstavat hukassa! Ruokapöydässä EI piirrellä, eikä pelata! Aivan uskomatonta... [/quote] Itseasiassa tuossa on myös oma etunsa. Normaalisti ravintolassa menee ruokailussa ainakin se tunti niin kyllä saa olla aika erikoinen 3 vuotias jos sen ajan jaksaa pelkän ruoan avulla siinä istua. Käsittääkseni ei ole myöskään lapsen kehitykselle mitenkään hyvä pakottaa olemaan paikallaan ja rauhoittumaan pitkiä aikoja. Lapsesta aika tuntuu pidemmältä kuin aikuisesta. Istuppa itse syömässä koko päivä :D [/quote] No me ollaan pakotettu 3-vuotias useinkin istumaan tunti aloillaan ravintolassa ilman virikkeitä. Ohjelmana ainoastaan syöminen ja juttelu vanhempien kanssa. Voitko kertoa mitä haittaa tästä on lapsen kehitykselle?!
[/quote]
Kerro ihmeessä miten saat 3-vuotiaan istumaan hiljaa tunnin verran? Jos itse yrittäisin, niin lapsi saisi ihan varmasti kehittäisi jonkin raivarin jostain mitättömästä asiasta pelkästä tylsyydestä.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:07"]
En ole varma osaisivatko lapseni käyttäytyä ravintolassa. Jos olisin yhden kanssa liikkeellä, ongelmia ei varmasti olisi lainkaan. Jos menisin kaikkien kolmen kanssa, ongelmia olisi varmasti. Yritän kasvattaa ja tapakasvattaa, mutta se vaatii aina sen, että mennään sinne ravintolaan, jolloin lapset sitten yrittävät juosta, huutaa, töniä toisiaan, pelleillä, koskevat kaikkeen mikä eteensä tulee jne. minä sitten kiellän mutta vahinko on jo tapahtunut eli lapset on juosseet, huutaneet jne. Luultavasti ainakin myös yksi uhmakohtaus kohdataan kun ketsuppi on väärässä paikassa lautasella.
En sitten varmaan ole hyvä äiti. En hyväksy lasten yltiöpäistä koheltamista ja puutun aina siihen, mutta itse kyllä ymmärrän, ettei vilkkaiden lasten kanssa mikään uusi onnistu ensimmäisellä tai toisella kertaa. Esikoinen aloittaa nyt koulun ja nyt jo hänen kanssaan alkaa onnistumaan asiat. Edelleen paikalla oleminen vaatii kuitenkin harjoittelua, kokeilee ja testaa kaikkea mikä vastaan tulee ja pyrkii juoksemaan aina kun mahdollista.
[/quote]
Täytyykö sun kotonanne ruokailun aikana puuttua juoksemiseen, huutamiseen, tönimiseen jne.? Jos lapsi ei kotona saa huutaa ruokapöydässä tai poistua kesken ruokailun juoksemaan, niin mistä se keksisi aloittaa tuollaisen ravintolassa?
[/quote]
Säännöllisin väliajoin poistan jonkun lapsista kesken ruokailun pöydästä pois. Ravintolassa käyminen on lisäksi erilaista kuin kotona ruokailu, jossa ruoka tulee heti nenän eteen. Lisäksi ainakin yksi kolmesta lapsestani jännittää erilaista tilannetta, mikä hänen kohdallaan tarkoittaa aina vain fyysisesti levottomampaa käyttäytymistä.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:58"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:19"] [quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 14:17"] Kolmevuotiaalta putoaa värikynä kädestä, hän nousee poimimaan sen lattialta, hetken kuluttua putoaa toinen ja taas lapsi hyppää tömähtäen tuolilta alas ja ryntää kynän perään. Sitten kurkotellaan työtä pöydän yli isälle näytettäväksi, isä ei heti huomaa, joten hänelle pitää asiasta kertoa innoissaan, syntyy ääntä. Piirustusta kurotellessa kaatuu äidin juomalasi... 7-vuotias pelaa pelikonetta niin innoissaan, että kyynärpäät heiluu mukana ja hups, taas syntyy liikettä. Pelistä pitää myös kertoa vanhemmille, joten tästä syntyy ääntä. Ei, meidän lapset ei vaan ole täydellisiä. Siispä levähdyspaikalle harjoittelemaan [/quote] Oletteko aivan tampioita?! Ihan peruskasvatus ja käytöstavat hukassa! Ruokapöydässä EI piirrellä, eikä pelata! Aivan uskomatonta... [/quote] Itseasiassa tuossa on myös oma etunsa. Normaalisti ravintolassa menee ruokailussa ainakin se tunti niin kyllä saa olla aika erikoinen 3 vuotias jos sen ajan jaksaa pelkän ruoan avulla siinä istua. Käsittääkseni ei ole myöskään lapsen kehitykselle mitenkään hyvä pakottaa olemaan paikallaan ja rauhoittumaan pitkiä aikoja. Lapsesta aika tuntuu pidemmältä kuin aikuisesta. Istuppa itse syömässä koko päivä :D [/quote] No me ollaan pakotettu 3-vuotias useinkin istumaan tunti aloillaan ravintolassa ilman virikkeitä. Ohjelmana ainoastaan syöminen ja juttelu vanhempien kanssa. Voitko kertoa mitä haittaa tästä on lapsen kehitykselle?!
[/quote]
Kerro ihmeessä miten saat 3-vuotiaan istumaan hiljaa tunnin verran? Jos itse yrittäisin, niin lapsi saisi ihan varmasti kehittäisi jonkin raivarin jostain mitättömästä asiasta pelkästä tylsyydestä.
[/quote]
On kiinnostunut kaikesta. Jutellaan sen kanssa! Muutamat raivarit on tullu, sillon on kannettu lapsi ulos. Nykyään niitä ei tuu koskaan ja tykkää käydä ravintolassa, saa sillon yleensä paljon huomiota vanhemmilta, ehkä siksi viihtyy?
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:58"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:51"] [quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:19"] [quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 14:17"] Kolmevuotiaalta putoaa värikynä kädestä, hän nousee poimimaan sen lattialta, hetken kuluttua putoaa toinen ja taas lapsi hyppää tömähtäen tuolilta alas ja ryntää kynän perään. Sitten kurkotellaan työtä pöydän yli isälle näytettäväksi, isä ei heti huomaa, joten hänelle pitää asiasta kertoa innoissaan, syntyy ääntä. Piirustusta kurotellessa kaatuu äidin juomalasi... 7-vuotias pelaa pelikonetta niin innoissaan, että kyynärpäät heiluu mukana ja hups, taas syntyy liikettä. Pelistä pitää myös kertoa vanhemmille, joten tästä syntyy ääntä. Ei, meidän lapset ei vaan ole täydellisiä. Siispä levähdyspaikalle harjoittelemaan [/quote] Oletteko aivan tampioita?! Ihan peruskasvatus ja käytöstavat hukassa! Ruokapöydässä EI piirrellä, eikä pelata! Aivan uskomatonta... [/quote] Itseasiassa tuossa on myös oma etunsa. Normaalisti ravintolassa menee ruokailussa ainakin se tunti niin kyllä saa olla aika erikoinen 3 vuotias jos sen ajan jaksaa pelkän ruoan avulla siinä istua. Käsittääkseni ei ole myöskään lapsen kehitykselle mitenkään hyvä pakottaa olemaan paikallaan ja rauhoittumaan pitkiä aikoja. Lapsesta aika tuntuu pidemmältä kuin aikuisesta. Istuppa itse syömässä koko päivä :D [/quote] No me ollaan pakotettu 3-vuotias useinkin istumaan tunti aloillaan ravintolassa ilman virikkeitä. Ohjelmana ainoastaan syöminen ja juttelu vanhempien kanssa. Voitko kertoa mitä haittaa tästä on lapsen kehitykselle?! [/quote] Kerro ihmeessä miten saat 3-vuotiaan istumaan hiljaa tunnin verran? Jos itse yrittäisin, niin lapsi saisi ihan varmasti kehittäisi jonkin raivarin jostain mitättömästä asiasta pelkästä tylsyydestä. [/quote] On kiinnostunut kaikesta. Jutellaan sen kanssa! Muutamat raivarit on tullu, sillon on kannettu lapsi ulos. Nykyään niitä ei tuu koskaan ja tykkää käydä ravintolassa, saa sillon yleensä paljon huomiota vanhemmilta, ehkä siksi viihtyy?
[/quote]
Höpöhöpö. Mitkään keskustelun ei auta jos lapsia on sellainen, että uhmakohtaukseen riittää jos radiossa soi vääränlainen laulu. Ehkä sulla on vain vähemmän kiivas ja tempperamenttinen lapsi eikä niinkään se, että olisitte kasvattajina niin hyviä, että lapsi jaksaa istua tunnin aloillaan.
Ihmiset ovat erilaisia. Ei jokainen voi olla kopio siitä jonkun teidän täydellisestä prinsessaneidistänne joka sivistyneesti istuu kolme tuntia paikallaan pitämättä ääntä ja täysin paikoillaan. Jokaisella on omat heikkoudet ja vahvuudet.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 21:45"][quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 13:41"] 66 sinäpä hienosti olet kasvatettu. Kysyin yksinkertaisen kysymyksen. En heittäytynyt marttyyriksi, en ole kommentoinut ketjuun muuten. Lapseni ovat kasvatettu muiden makuun liiankin kovalla kurilla. Voi myös olla, että se on ongelmani. En silti onnistu aina saamaan heitä olemaan täysin hiljaa kokonaista tuntia ravintolassa, mutta miten minun pitäisi toimia, jos en mistään kurinpitotoimista huolimatta saa heitä olemaan liikkumatta ja hiljaa paikallaan. Luetko kysymykseni vielä ja vastaatko sitten asiallisesti uudelleen. Noista en saanut mitään todellista vinkkiä tilanteeseen. - 47 [/quote] Eihän se nyt mitään rakettitiedettä ole! Jos et mistään kurinpitotoimista huolimatta saa lastasi lopettamaan turhaan kiljumista tai penkillä kiipeilyä, niin sitten poistutte ravintolasta ja selität lapsillesi, miksi näin piti tehdä. [/quote] Entäs jos sen lapsen mielestä ravintolassa on tyhmää ja se haluaa sieltä pois ja riehuu siksi. Jos vanhemmat jättää ruokailun kesken ja poistuu ravintolasta, niin eikös se uhmaikäinen kiukutteleva ja riehuva lapsi saa silloin tahtonsa läpi.
[/quote]
Mutta kun tämä maailma ei pyöri sen teidän uhmaikäisen lapsenne ympärillä, vaan siellä ravintolassa on muitakin ihmisiä, joilla on oikeus ruokarauhaan. Välillä täytyy osata ajatella myös muiden ihmisten etua, eikä perheen sisäisiä valtataisteluja.