Minne Suomesta kannattaisi paeta sotaa jos Venäjä hyökkäisi tänne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menisin Britteihin, koska se ei ole EU maa, eikä muutenkaan halukas tekemään yhteistyötä EU:n viranomaisten kanssa. Toinen on sitten Sveitsi samasta syystä.

Sä olet varmaan aika varakas, jos pystyt noin vain noihin maihin lähtemään ja siellä itsesi elättämään?

Muutin perheineni Englantiin vuosia sitten ja voin vakuuttaa ettei se ole helppoa, eikä halpaa.

Meidän kohdallamme se kuitenkin on ollut kannattava peliliike.

 

Eri

Muutitteko siis ennen kuin Suomi liittyi EU:hun vai miksi se oli vaikeaa ja kallista?

Itse muutin 90-luvun puolivälissä ja oli helppoa, sen kun saavuin maahan ja etsin työpaikan ja asunnon..

Vierailija kirjoitti:

Velvollisuuteni on puolustaa maatamme.

M34

Samaa mieltä periaatteessa, mutta kun todellinen rytinä alkaa, niin monen mieli voi muuttua. Sodan keskelle, kun joutuu, niin se on ihan paljon pahempaa kuin uskoisi.

Sodan kokemut mummuni sanoi aina, että lähtekää äkkiä pois, jos sota vielä tulee. Kannattaa jatkaa elämää jossain muualla kuin kuolla.

Ei mulla olisi varaa lähteä mihinkään. Rikkaat lähtee, köyhät jää. Niinhän se aina menee.

Jokaisella suomalaisella on perustuslaillinen maanpuolustusvelvollisuus. Lähtekää vaan mutta sillä voi olla seurauksia mikäli joskus ajattelitte tulla takaisin.

Oletteko perehtynyt Suomen perustuslakiin?

Maanpuolustusvelvollisuus koskee KAIKKIA myös naisia.

Eikö noi ole sotilaita jotka junillakin tulee ja osa arabeista toki niiden maissa on armeijat ja sodat myös Venäjän kansalaiset käy armeijan. Ei ne nyt pelkkiä narkomaaneja noissa venäjän junissa kuljeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velvollisuuteni on puolustaa maatamme.

M34

Samaa mieltä periaatteessa, mutta kun todellinen rytinä alkaa, niin monen mieli voi muuttua. Sodan keskelle, kun joutuu, niin se on ihan paljon pahempaa kuin uskoisi.

Sodan kokemut mummuni sanoi aina, että lähtekää äkkiä pois, jos sota vielä tulee. Kannattaa jatkaa elämää jossain muualla kuin kuolla.

Aika moni suomalainen mies kuoli jotta saat siellä sohvallasi näpyttää kännykkääsi, vapaana ihmisenä. Mummusi taisi olla vähän jo dementoitunut, ne miehet ja naiset jotka lähtivät rintamalle turvasivat sinunkin mummusi rauhaisan loppuelämän.

Olen asunut poissa Suomesta 26 vuotta joten jäisin nykyiseen asuinmaahani. Mutta olisihan se massiivinen muutos. Minulla on Helsingissä asunto jonka arvo on noin 600 000 euroa, se varmaan menisi jollekin venäläiselle kiholle pakkolunastettuna enkä saisi senttiäkään. Tarkoitus oli jäädä eläkkeelle noin 5 vuoden kuluttua ja palata Suomeen eläkepäiviksi. Pitäisi siis jatkaa työntekoa paljon pitempään (koska suuri osa varallisuudestani on kiinni tuossa asunnossa) ja kaihoisasti muistella Suomen lomia. Kai minusta sitten tulisi vähän sellainen kuin Karjalan evakot (joita muuten molemmat vanhempani olivat).

Norjaan ehkä mutta kyllä Suomessa on täysin holtiton puolustus jos ajatellaan pelkästään tyhmyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko perehtynyt Suomen perustuslakiin?

Maanpuolustusvelvollisuus koskee KAIKKIA myös naisia.

Siksi kannattaakin lähteä jo ennen kuin rytisee.

Lähtisin varmaan mökille kalastelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei täältä paeta, vaan soditaan.

Aijaa, minä en ainakaan ajatellut sotia. Etkä sinäkään kauaa sodi. Olet sankarihaudassa todella nopeasti.

Mielummin sankarihaudassa kuin polvillaan odottamassa niskalaukausta tai Siperiassa kuokkimassa uraania tai katselemassa kun urhea puna-armeija raiskaa ja murhaa naisia ja lapsia. Täällä jokainen tietää mistä tämän maan puolustamisessa on kysymys ja se, että epäonnistuminen ei ole vaihtoehto vaan tänne tullessaan venäläinen kohtaa vain kuolemaa.

Tämän takia minun naisena on parempi joko paeta, tai kuolla tapellen. Vangiksi ei ole jäämistä. Mieluummin itsemurhapommi, kuin venäläisten sotilaiden armoilla.

Vierailija kirjoitti:

Se joka pakenee, pakenee ikuisesti.

Parempi kohdata paha silmästä silmään, kuin vältellä sitä ja odottaa että asiat vain pahenevat.

ootko koskaan lukenut ho lokaustista?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko perehtynyt Suomen perustuslakiin?

Maanpuolustusvelvollisuus koskee KAIKKIA myös naisia.

niin? entä sitten? myös perustuslaissa on oikeus poistua maasta. sotatilanteessa taas tilanne voi olla toinen. silti voi kieltäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velvollisuuteni on puolustaa maatamme.

M34

Samaa mieltä periaatteessa, mutta kun todellinen rytinä alkaa, niin monen mieli voi muuttua. Sodan keskelle, kun joutuu, niin se on ihan paljon pahempaa kuin uskoisi.

Sodan kokemut mummuni sanoi aina, että lähtekää äkkiä pois, jos sota vielä tulee. Kannattaa jatkaa elämää jossain muualla kuin kuolla.

Aika moni suomalainen mies kuoli jotta saat siellä sohvallasi näpyttää kännykkääsi, vapaana ihmisenä. Mummusi taisi olla vähän jo dementoitunut, ne miehet ja naiset jotka lähtivät rintamalle turvasivat sinunkin mummusi rauhaisan loppuelämän.

Mummuni kaksi veljeä kaatui sodassa ja miehensä traumatisoitui rintamalta palattuaan henkisesti loppuiäksi. Itse hän yritti pitää kotipuolta pystyssä ja kirjoitti veljilleen kirjeitä ennen heidän kaatumistaan. Mietipä sitä sitten miksi on aika kovat ajatukset sodasta ja toivoo lapsenlapsilleen parempaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut poissa Suomesta 26 vuotta joten jäisin nykyiseen asuinmaahani. Mutta olisihan se massiivinen muutos. Minulla on Helsingissä asunto jonka arvo on noin 600 000 euroa, se varmaan menisi jollekin venäläiselle kiholle pakkolunastettuna enkä saisi senttiäkään. Tarkoitus oli jäädä eläkkeelle noin 5 vuoden kuluttua ja palata Suomeen eläkepäiviksi. Pitäisi siis jatkaa työntekoa paljon pitempään (koska suuri osa varallisuudestani on kiinni tuossa asunnossa) ja kaihoisasti muistella Suomen lomia. Kai minusta sitten tulisi vähän sellainen kuin Karjalan evakot (joita muuten molemmat vanhempani olivat).

olen palvelusiässä, mies, aseistakieltäytyjä ilman mitään omaisuutta. vaihdetaanko?

No mitäpä luulisitte millä kielellä tässä palstailtaisiin jos meidän ukit olisi lähteneet livohkaan kun kutsu rintamalle kävi??? HÄH???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velvollisuuteni on puolustaa maatamme.

M34

Samaa mieltä periaatteessa, mutta kun todellinen rytinä alkaa, niin monen mieli voi muuttua. Sodan keskelle, kun joutuu, niin se on ihan paljon pahempaa kuin uskoisi.

Sodan kokemut mummuni sanoi aina, että lähtekää äkkiä pois, jos sota vielä tulee. Kannattaa jatkaa elämää jossain muualla kuin kuolla.

Aika moni suomalainen mies kuoli jotta saat siellä sohvallasi näpyttää kännykkääsi, vapaana ihmisenä. Mummusi taisi olla vähän jo dementoitunut, ne miehet ja naiset jotka lähtivät rintamalle turvasivat sinunkin mummusi rauhaisan loppuelämän.

Kirjoituksestasi paistaa naiivi kiiltokuva sodasta ja miten se vaikutti kaikkien se ajan kokeneiden elämään. Oletko keskustellut kuinka paljon sota-ajan kokeneiden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

No mitäpä luulisitte millä kielellä tässä palstailtaisiin jos meidän ukit olisi lähteneet livohkaan kun kutsu rintamalle kävi??? HÄH???

No kyllä virolaiset ainakin kirjoittavat viroksi. Että suomeksi varmaaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velvollisuuteni on puolustaa maatamme.

M34

Samaa mieltä periaatteessa, mutta kun todellinen rytinä alkaa, niin monen mieli voi muuttua. Sodan keskelle, kun joutuu, niin se on ihan paljon pahempaa kuin uskoisi.

Sodan kokemut mummuni sanoi aina, että lähtekää äkkiä pois, jos sota vielä tulee. Kannattaa jatkaa elämää jossain muualla kuin kuolla.

Aika moni suomalainen mies kuoli jotta saat siellä sohvallasi näpyttää kännykkääsi, vapaana ihmisenä. Mummusi taisi olla vähän jo dementoitunut, ne miehet ja naiset jotka lähtivät rintamalle turvasivat sinunkin mummusi rauhaisan loppuelämän.

Mummuni kaksi veljeä kaatui sodassa ja miehensä traumatisoitui rintamalta palattuaan henkisesti loppuiäksi. Itse hän yritti pitää kotipuolta pystyssä ja kirjoitti veljilleen kirjeitä ennen heidän kaatumistaan. Mietipä sitä sitten miksi on aika kovat ajatukset sodasta ja toivoo lapsenlapsilleen parempaa elämää.

kukaan ei tullut samana ihmisenä takasin joka rintamalle lähti. pullamössö sukupolvi johon itse kuulun niin on vaikea sitä ymmärtää jos ei ole kuullut sota sukupolvelta tapahtumia tai lukenut historiaa.