Lue keskustelun säännöt.
Miksi perheellisillä pitäisi olla etuoikeus loma-aikoihin?
Idea ketjuun lähti tuosta Ikea-ketjusta, jossa tuli esille ihmisten kokemuksia siitä, että perheelliset jostain syystä kokevat, että heillä on etuoikeus ilta- ja viikonloppuvapaisiin kaupan alalla, koska on kurjaa olla perheen luota pois.
Sama kokemus loma-aikoina, perheelliset vaativat aina ensimmäisenä kaikki koulujen lomat vapaaksi.
Joulu on pahin, lapsettomat pitäisi muka jättää yksin pyörittämään kauppoja jotta lapselliset pääsevät lomalle hamstraamaan lahjoja pikkupilteilleen.
Mikä homma? Eikö nää oman navan tuijottajat tajua, että lapset eivät ole koko maailma? Että lapsettomillakin on perheitä, joiden kanssa haluavat lomailla ja viettää esimerkiksi joulua? Mitäs sitten kun koko tiimillä onkin lapsia? Kenellä silloin on etuoikeus? Se jolla on pienin lapsi? Se joka on pusertanut ulos niitä eniten? Se joka on lähimpänä burnoutia ruuhkavuosien takia? Se jonka mies jätti kun ei jaksanut marmattavaa mammaansa?
Kommentit (1267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska lapsilla on oikeus lomaan vanhempiensa kanssa. Muuten niistä tulee ahdistuneita sossupummeja eikä kukaan tosiaankaan maksa eläkettäsi eikä hoida sinua sairaalassa sitten kun olet vanha ja yksinäinen.
Eivät ne sinun tyhjästä ahdistuvat kersasi mihinkään järkevään duuniin tulevaisuudessa pysty vaikka lomailisivat nyt kuinka.
Mutta voidaan tehdä diili: suostun antamaan sinulle heinäkuun lomani, jos käydään juristin toimistolla allekirjoittamssa soppari että kakarasi hoitaa minut sitten vanhana. Varaanko ajan?
😅 vai tyhjästä ahdistuvat kersat. Sinähän se tässä tyhjästä ahdistut, kun valitat työpaikkasi lomajaosta. On varmasti kurja ajatus, että sun täytyy huolehtia siitä, että kuka sua vanhana hoitaa, mutta älä sitä muiden syyksi laita, oma valintasi. Tyypillistä ulinaa, muiden pitää ottaa vastuu omista valinnoista, sun ei. Pidä lomasi heinäkuussa, jos se sulle annetaan, mitä sä valitat? Jos sulla on oikeus valittaa siitä, että oerheellisillä on omat intressinsä haluta heinäkuu, on heilläkin oikeus valittaa siitä, että sulla on omasi. Kasva aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti omaa lapsuuttasi. Olisitko ottanut kotona olevat vanhemmat vai töissä olevat vanhemmat?
Vinkki, kotona olevat vanhemmat suuremmalla todennäköisyydellä kasvattavat empaattisempia lapsia joille toisten etu ei ole itseltä pois.
Kotona olevat jättävät työt muille, sekö on empaattista? Salli nauraa. Kyllä kuka vaan tuommoista empatia haluaa harrastaa.
lomani olen aina saanut haluamaani aikaan, koko työhistoriani ajan, 'perheetö' siinä mielessä, ettei lapsia. Mies ja kissa löytyy. Vapaata saan aina jos kissaa pitää lääkäriin viedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt ihan suoraan vaikka tämä saa sata alapeukkua. Lapsuus on hyvin lyhyt aika ihmisen elämästä ja siksi perheaika koko perheen kesken on tärkeää lapsen kasvulle ja koko perheelle. Lapsena koetaan joulut, kivat lomat ja huolettomat kesäpäivät, joita sitten vanhanakin muistellaan. Nämä ajat vanhempien tulisi viettää lasten kanssa.
Perheettömillä on KAIKKI aika käsissään mennä lomille, viinidinnereille ja joogaretriiteille. Teidän tehtävänne on joustaa, koska te elätte käytännössä vain itseänne varten. Vanhat vanhemmat vielä ymmärrän, mutta ne eivät ole sama asia kuin lapsiperheen aika yhdessä.
Olen lapseton siitä syystä että haluan elää KOKO elämäni itseäni varten ja kuten itse haluan. Miksi minä uhraisin omaa aikaani, omaa elämääni jota elän omalla tyylilläni, jonkun työkaverin perheen ehdoilla?
Siksi, koska olet valinnut palkkatyön, etkä yrittäjyyttä.
Luuletko tosiaan eläväsi omaa elämääsi jonkun toisen palveluksessa? Joo, sinulla ei ole lapsia, mutta olet itse lapsellinen.
Tässä oli kyse lomasuunnittelusta.
Elän elämääni ja teen juuri sitä työtä mitä haluan tehdä, juuri siellä missä haluan tehdä. Huomattavasti vapaammin ja varmemmalla tulotasolla kuin yrittäjänä.
Myönnän auliisti olevani itsekäs enkä peruuta tai siirrä omia menojani muiden perheiden takia. Voin kyllä joustaa jos itselläni ei ole mitään sovittua juuri silloin
Sittenhän sinä ymmärrät, että muut toimivat samoin.
Ymmärrän kyllä. Täällä vaan tuntuu kovin monelle olevan ylivoimaista ymmärtää, että ihan joka ikiselle ihmiselle on se oma loma, omat reissut ja omat harrastukset huomattavasti tärkeämpiä kuin työkavereitten lasten vastaavat.
Syy on kuitenkin työnantajasi.
Mitä sä nyt hourailet? Mikä syy?
No se syy, jos ei koskaan saa lomia siihen aikaan kun haluaa. Työantajan vika se on, jos ei ole kiertäviä lomalistoja tai joillekin annettaa aina ne viikot, jotka lapsettomat haluaisivat itselleen. Jos Mirkkumarkku saa itkemällä itselleen aina heinäkuun lomaa, niin lopullinen syy ei ole hänen vaan vaatimuksiin suostuvan työnantajan. Siksi on ihan turha valittaa työkaverista.
Jos viitsit osoittaa kohdan jossa sanon että vaadin itselleni jotain tiettyjä loma-aikoja? Tai että valitan työkaverista joka sen lomaviikon saa?
” Miksi minä uhraisin omaa aikaani, omaa elämääni jota elän omalla tyylilläni, jonkun työkaverin perheen ehdoilla?”
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti omaa lapsuuttasi. Olisitko ottanut kotona olevat vanhemmat vai töissä olevat vanhemmat?
Vinkki, kotona olevat vanhemmat suuremmalla todennäköisyydellä kasvattavat empaattisempia lapsia joille toisten etu ei ole itseltä pois.
Kotona olevat jättävät työt muille, sekö on empaattista? Salli nauraa. Kyllä kuka vaan tuommoista empatia haluaa harrastaa.
No ei jätä. Jos työnantajasi ei palkkaa sijaista niitä töitä tekemään, on se silloin hän, joka ne työt muille jättää. Yhdenkään kotona lastaan hoitavan vika se ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein aikoinaan ravintola-alan hommia. Ulin ollut pitkään työttömänä ja tämä oli ainoa työni. Onneksi oli ravintolapäällikkö joka jakoi työvuorot tasaisesti ja oikeanmukaisesti, mutta eräs työkaveri alkoi vaatia rajuja muutoksia. Hän vaati että perheellisenä, jolla oli kustannuksina omakotitalo, kesämökki, vene ka kaksi autoa, että hänen tulisi saada suurin osa rahakkaammista vuoroista, vaikkakin kyseessä oli hänelle vain kakkostyö. Hänellä oli myös hyvin palkattu päivätyö.
Tämän työkaverin mukaan minä en kuulemma tarvinnut rahaa samoin kuin hän, koska asuin yksin, eikä minulla ollut edes autoa. Hän taas kuulemma tarvitsi, koska rahaa tarvitsi enemmän elintasonsa pitoon! Hänellä tosin oli kaksi työtä ja hänen vaimonsa oli myös hyvin palkatussa työssä.
Niin minulla ei ollut autoa, koska olin ollut pitkään työttömänä eikä mitään rahan arvoista omaisuutta. Minulla ei myöskään ollut omistuasuntoa saati mökkiä, kuten työkaverilla. Tämä ravintolatyö oli ainoa tulonlähde minulle, ja suostuin tekemään mitä tahansa vuoroja, kun taas tämä työkaveri oli erittäin valikoiva mitä suostui tekemään.
En tosiaan tajunnut miksi hänelle olisi kuulunut vain ja ainoastaan ne parhaimmat vuorot, eikä lainkaan muita, vain sen takia että oli perheellinen!
Olisit sanonut että mökki ja vene myyntiin vaan ellei meinaa dinerot riittää. Johan siinä säästää vakuutuksissakin huimasti.
Kaikenlaisia leipä elättääkin.
Ihan jokainen saa pyytää tarvitsemiaan vuoroja eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista. Työnantaja ei todellakaan katso, että kuka niitä enemmän tarvitsisi vaan tekee työvuorot sen mukaan kuka niitä oyytää ja onko henkilö sopiva siihen vuoroon mitä pyytää. Jos kokee tarvitsevansa jotain vuoroja ihan väkisin, niin sinne vaan hattu kourassa niitä pyytämään eikä valita avlla asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsia. Kun töissä on alettu keskustelemaan lomista , olen sanonut mielipiteeni ääneen: vaikka olen ”lapsellinen”, minun ei tarvitse lomailla silloin kun lapset ovat koulusta lomilla. Joka kerran olen saanut lasten kanssa kuitenkin lomailla, mistä olen kiitollinen kollegoille.
Ehkä kannattaa keskustella aiheesta työpaikalla avoimesti.
Perheellisistä usein tykätään ja lomissa joustetaan heidän hyväkseen, jos perheellinen itse osaa ottaa kollegat huomioon ja joustaa tarvittaessa. Sen sijaan nämä "määmääjamunkersa" -määkijät ei kuuluisi työpaikoille ollenkaan.
Mieluummin kuuntelen sitä määintää, että mun lapset, kuin sitä, että mun festarit ja mun poikakaverin sänky jne. Itsekkyys ei kaunista ketään, mutta arvojärjestys vaikuttaa paljonkin siihen mitä jaksaa kuunnella. Kaikkien pitää osata olla työyhteisössä joustava ja reilu, tottakai. Jos lomat eivät sitä ole, turha on laittaa vastakkain ihmisiä, kun pitäisi laittaa asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mitä kaksinasettelun ja vihan lietsomista taas!
Ei teistä kovinkaan moni näytä pysähtyvän tajuamaan että se on ammatinvalintakysymys jos lähtee alalle joka perustuu vuorotyöhön ja saneltuihin loma-aikoihin. Kukaan ei ole pakottanut sinua sille alalle.
Toisekseen, se on myös työpaikan/työnantajan valintakysymys, kukaan ei pakota sinua juuri ko. työnantajan leipiin töihin jos työantaja ei osaa hoitaa lomien määräytymistä paremmin ja sinä tunnet siitä noin suurta tuskaa että olet valmis vuodesta toiseen varjonyrkkeilemään niiden lähityökavereidesi kanssa siitä ketä teillä sorretaan lomajärjestelyissä eniten.
Ovelaa, että loma-ajoista saadaan aina, joka vuosi, joka kerta lomakaudella tällainen suuri kansannousu keskustelupalstoille vaikka juurisyy olet sinä itse, omat valintasi ja omat asenteesi.
Aivan sama se on heilläkin jotka valittavat että kaveri saa enemmän palkkaa vaikka minä teen hänenkin työt -> jos on ongelma niin vaihda työnantajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt ihan suoraan vaikka tämä saa sata alapeukkua. Lapsuus on hyvin lyhyt aika ihmisen elämästä ja siksi perheaika koko perheen kesken on tärkeää lapsen kasvulle ja koko perheelle. Lapsena koetaan joulut, kivat lomat ja huolettomat kesäpäivät, joita sitten vanhanakin muistellaan. Nämä ajat vanhempien tulisi viettää lasten kanssa.
Perheettömillä on KAIKKI aika käsissään mennä lomille, viinidinnereille ja joogaretriiteille. Teidän tehtävänne on joustaa, koska te elätte käytännössä vain itseänne varten. Vanhat vanhemmat vielä ymmärrän, mutta ne eivät ole sama asia kuin lapsiperheen aika yhdessä.
Olen lapseton siitä syystä että haluan elää KOKO elämäni itseäni varten ja kuten itse haluan. Miksi minä uhraisin omaa aikaani, omaa elämääni jota elän omalla tyylilläni, jonkun työkaverin perheen ehdoilla?
Siksi, koska olet valinnut palkkatyön, etkä yrittäjyyttä.
Luuletko tosiaan eläväsi omaa elämääsi jonkun toisen palveluksessa? Joo, sinulla ei ole lapsia, mutta olet itse lapsellinen.
Tässä oli kyse lomasuunnittelusta.
Elän elämääni ja teen juuri sitä työtä mitä haluan tehdä, juuri siellä missä haluan tehdä. Huomattavasti vapaammin ja varmemmalla tulotasolla kuin yrittäjänä.
Myönnän auliisti olevani itsekäs enkä peruuta tai siirrä omia menojani muiden perheiden takia. Voin kyllä joustaa jos itselläni ei ole mitään sovittua juuri silloin
Sittenhän sinä ymmärrät, että muut toimivat samoin.
Ymmärrän kyllä. Täällä vaan tuntuu kovin monelle olevan ylivoimaista ymmärtää, että ihan joka ikiselle ihmiselle on se oma loma, omat reissut ja omat harrastukset huomattavasti tärkeämpiä kuin työkavereitten lasten vastaavat.
Syy on kuitenkin työnantajasi.
Mitä sä nyt hourailet? Mikä syy?
No se syy, jos ei koskaan saa lomia siihen aikaan kun haluaa. Työantajan vika se on, jos ei ole kiertäviä lomalistoja tai joillekin annettaa aina ne viikot, jotka lapsettomat haluaisivat itselleen. Jos Mirkkumarkku saa itkemällä itselleen aina heinäkuun lomaa, niin lopullinen syy ei ole hänen vaan vaatimuksiin suostuvan työnantajan. Siksi on ihan turha valittaa työkaverista.
Jos viitsit osoittaa kohdan jossa sanon että vaadin itselleni jotain tiettyjä loma-aikoja? Tai että valitan työkaverista joka sen lomaviikon saa?
” Miksi minä uhraisin omaa aikaani, omaa elämääni jota elän omalla tyylilläni, jonkun työkaverin perheen ehdoilla?”
-eri
Ei tarvitse uhrata. On omien korviesi välissä tuo uhraantuminen. Vaihda asennetta tai työnantajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti omaa lapsuuttasi. Olisitko ottanut kotona olevat vanhemmat vai töissä olevat vanhemmat?
Vinkki, kotona olevat vanhemmat suuremmalla todennäköisyydellä kasvattavat empaattisempia lapsia joille toisten etu ei ole itseltä pois.
Mun vanhemmat olivat sellaisissa töissä, että jouluaattoa alettiin viettää iltaseitsemältä ja jouluaamuna aikaisin töihin. Myös viikonloppuisin aina töissä, äiti itse asiassa ollessan pieni tekikin pelkkiä viikonlopputöitä ja sitten hän alkoi tehdä töitä - iltapainotteisia ja työtä oli joka ilta. En koe olevani empatiakyvytön, vaan päinvastoin ymmärrän, että lapsetonkin joskus haluaa viettää joulua perheensä kanssa ja lomilla oli minä se, joka jousti, oli lapsia tai ei. Nykyään saan itse määrätä loma-aikani, koska työlleni ei ole tuuraajaa, ne vain ovat paussilla silloin ja suunnittelualalla voi vain ilmoittaa olevansa lomalla - meillä on firma kesällä vähän aikaa kokonaankin kiinni.
Mutta mulla ei ole ikäviä muistoja jäänyt vanhempien töistä. Päinvastoin, minusta tuli ahkera ja joustava työntekijä. Me oltiin veljien kanssa keskenään tai naapuruston lasten kanssa leikittiin - ei tietenkään joululaattona. Minusta tuli myös hyvin itsenäinen ja minä olin jo aika pienestä päävastuussa joulu- ja viikonloppusiivouksissa. En inhonnut sitä, en edes ymmärtänyt vaan se tuntui itsestään selvältä.
Minusta lapsettomankin pitää päästä joskus viettämään joulua läheistensä kanssa, ainakin jossain vaiheessa. Ammatinvalintaa on hyvä ajatella sitä silmällä pitäen. Monessa paikassa on kiertävä lomalista ja sen mukaan on kaikkien tilanteesta riippumatta mentävä. Se on reiluin systeemi aloilla, joissa paikkaa ei voi pistää kiinni lomakaudella.
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä kaksinasettelun ja vihan lietsomista taas!
Ei teistä kovinkaan moni näytä pysähtyvän tajuamaan että se on ammatinvalintakysymys jos lähtee alalle joka perustuu vuorotyöhön ja saneltuihin loma-aikoihin. Kukaan ei ole pakottanut sinua sille alalle.
Toisekseen, se on myös työpaikan/työnantajan valintakysymys, kukaan ei pakota sinua juuri ko. työnantajan leipiin töihin jos työantaja ei osaa hoitaa lomien määräytymistä paremmin ja sinä tunnet siitä noin suurta tuskaa että olet valmis vuodesta toiseen varjonyrkkeilemään niiden lähityökavereidesi kanssa siitä ketä teillä sorretaan lomajärjestelyissä eniten.Ovelaa, että loma-ajoista saadaan aina, joka vuosi, joka kerta lomakaudella tällainen suuri kansannousu keskustelupalstoille vaikka juurisyy olet sinä itse, omat valintasi ja omat asenteesi.
Aivan sama se on heilläkin jotka valittavat että kaveri saa enemmän palkkaa vaikka minä teen hänenkin työt -> jos on ongelma niin vaihda työnantajaa.
Juu se on tänä päivänä niin helppoa vaihtaa työtä kun uusi ja parempi työpaikka on ihan nurkan takana.
Ei tarvi keskustella epäreilusta työnjaosta sen kun kävelee vaan uuteen työpaikkaan.
Minkä ikäinen on näin urpo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti omaa lapsuuttasi. Olisitko ottanut kotona olevat vanhemmat vai töissä olevat vanhemmat?
Vinkki, kotona olevat vanhemmat suuremmalla todennäköisyydellä kasvattavat empaattisempia lapsia joille toisten etu ei ole itseltä pois.
Mun vanhemmat olivat sellaisissa töissä, että jouluaattoa alettiin viettää iltaseitsemältä ja jouluaamuna aikaisin töihin. Myös viikonloppuisin aina töissä, äiti itse asiassa ollessan pieni tekikin pelkkiä viikonlopputöitä ja sitten hän alkoi tehdä töitä - iltapainotteisia ja työtä oli joka ilta. En koe olevani empatiakyvytön, vaan päinvastoin ymmärrän, että lapsetonkin joskus haluaa viettää joulua perheensä kanssa ja lomilla oli minä se, joka jousti, oli lapsia tai ei. Nykyään saan itse määrätä loma-aikani, koska työlleni ei ole tuuraajaa, ne vain ovat paussilla silloin ja suunnittelualalla voi vain ilmoittaa olevansa lomalla - meillä on firma kesällä vähän aikaa kokonaankin kiinni.
Mutta mulla ei ole ikäviä muistoja jäänyt vanhempien töistä. Päinvastoin, minusta tuli ahkera ja joustava työntekijä. Me oltiin veljien kanssa keskenään tai naapuruston lasten kanssa leikittiin - ei tietenkään joululaattona. Minusta tuli myös hyvin itsenäinen ja minä olin jo aika pienestä päävastuussa joulu- ja viikonloppusiivouksissa. En inhonnut sitä, en edes ymmärtänyt vaan se tuntui itsestään selvältä.
Minusta lapsettomankin pitää päästä joskus viettämään joulua läheistensä kanssa, ainakin jossain vaiheessa. Ammatinvalintaa on hyvä ajatella sitä silmällä pitäen. Monessa paikassa on kiertävä lomalista ja sen mukaan on kaikkien tilanteesta riippumatta mentävä. Se on reiluin systeemi aloilla, joissa paikkaa ei voi pistää kiinni lomakaudella.
Siis jouluaattona ei oltu kavereiden kanssa, eikä muuten joulupäivänäkään.
Meillä ollut aina kiertävä loma-aikajärjestely.
Se on sitova ellei henkilöt keskenään sovi muuta.
Ei voi riidellä mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, muuten hyvä mutta miksi et tuo näitä kehitysideoitasi esille nykyiselle työnantajallesi jos kerta koet että teillä on työyhteisössä ja lomien määräytymisessä kehitettävää?
Asennemuutoksen läpiajaminen vauva-palstalla on ajanhukkaa, ensi vuonna lomasi määräytyvät kuten tähänkin asti, ei tämä keskustelu niitä muuta ja helpota sinun arkeasi. Et varmaankaan odota että esimiehesi hengaa täällä ja tajuaa että Aa se on se Martta-Liisa pääkaupunkiseudun hoivapalveluista joka nyt haluaakin tasa-arvoa työpaikallensa ja kun Kyllikki vaatii aina ne lomansa hiihtolomaviikolle. Täytyypä ottaa Kyllikki kanssa puheeksi että on joustavampi.
Ota ap (ja muut yhtä närkästyneet) puheeksi omalla työpaikallasi ja sano Kyllikille suoraan mitä mieltä olet ja esimiehellesi myös että syistä x,y,z asian on muututtava.
Ap täällä hei, kyse ei ole suoranaisesti omasta tilanteestani enää, kuten aiemmassa kommentissa mainitsin. Meillä on työyhteisössä uusi esimies tänä vuonna ja ensimmäistä kertaa lähtee kiertävät lomalistat käyttöön. Ehkä siitäkin sisuuntuneena tätä kirjoittelin, sillä ongelma on enemmänkin joidenkin perheellisten asennevamma kun konkreettinen ongelma työpaikalla. Onneksi monessa paikassa esimiehet ovat reiluja (tai he ovat sen verran huonoja muissakin johtajuusasioissa jos eivät ole, etteivät he kauan siinä positiossa pysy), että konkreettisesti ongelma näkyy enemmänkin juuri äitien henkisenä väkivaltana työpaikalla. Painostetaan työkavereita vaihtoihin, käyttäydytään huonosti jos kaikkiin toiveisiin ei vastata jne.
Lainsäädännöllinen ongelmahan tämä ei ole, willä lain mukaan esimies päättää. Ongelma siitä tulee silloin, kun esimies käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti siksi, että joku työntekijöistä näin vaatii.
Ideaalitilanteessa kaikilla olisi samanlainen oikeus ja mahdollisuus olla lomalla koska haluaa ja tehdä samoja vuoroja (sekä aamu, ilta että viikonloppuvuoroja) ILMAN että joku työntekijä tekee näistä suuren numeron. Ymmärrän, että lasten takia olisi usein hyvä lomailla koululomien aikana, joten ideaalitilanteessa tämäkin järjestyisi ilman riitoja ja kyräilyjä. Lapsettomana joustan itse mahdollisimman paljon aina tarvittaessa, mutta asenneongelmaksi tämä muuttuu silloin kun, kuten aloituksessa mainitsin, vanhempi olettaa hänen lomatoiveiden olevan lapsettoman toiveita tärkeämpi ja että hänellä on suurempi oikeus saada lomaa kuten itse haluaa. Tämä ei ole totta eikä voi olla totta, sillä se ei olisi yhdenvertaista.
Jos taas lapsellinen käyttäytyisi asian suhteen kunnioittavasti, pyytäisi ja keskustelisi esimerkiksi lomavaihdoista tai vuorovaihdoista asiallisesti ja joustaisi itse myös välillä, niin lapseton varmasti paljon helpommin joustaisi taas enemmän. Koska tosiaan harva lapseton haluaa olla esimerkiksi hiihtoloman tai syysloman vapaaksi (ainakaan joka vuosi), mutta jos he sitä välillä haluavat, heillä on siihen oikeus, oli syy sitten joogaretriitti tai kummilasten mökkireissu.
Älkää aliarvoiko työkavereitanne, vaan kohdellaa heitä samanvertaisina, ihan sama montako lasta he ovat puskeneet tai olleet puskematta tähän maailmaan.
En mä ainakaan oo saanu lasten perusteella lomia aina koulujen lomaviikoiksi. Silloin kun olivat päiväkodissa niin saatoin saada yhden päivän vapaaksi. Heinäkuussa olen ehkä kerran ollut lomalla tän 10v aikana.
Lasten isä ei saa edes näille lyhyille viikon lomille omaa lomaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, muuten hyvä mutta miksi et tuo näitä kehitysideoitasi esille nykyiselle työnantajallesi jos kerta koet että teillä on työyhteisössä ja lomien määräytymisessä kehitettävää?
Asennemuutoksen läpiajaminen vauva-palstalla on ajanhukkaa, ensi vuonna lomasi määräytyvät kuten tähänkin asti, ei tämä keskustelu niitä muuta ja helpota sinun arkeasi. Et varmaankaan odota että esimiehesi hengaa täällä ja tajuaa että Aa se on se Martta-Liisa pääkaupunkiseudun hoivapalveluista joka nyt haluaakin tasa-arvoa työpaikallensa ja kun Kyllikki vaatii aina ne lomansa hiihtolomaviikolle. Täytyypä ottaa Kyllikki kanssa puheeksi että on joustavampi.
Ota ap (ja muut yhtä närkästyneet) puheeksi omalla työpaikallasi ja sano Kyllikille suoraan mitä mieltä olet ja esimiehellesi myös että syistä x,y,z asian on muututtava.Ap täällä hei, kyse ei ole suoranaisesti omasta tilanteestani enää, kuten aiemmassa kommentissa mainitsin. Meillä on työyhteisössä uusi esimies tänä vuonna ja ensimmäistä kertaa lähtee kiertävät lomalistat käyttöön. Ehkä siitäkin sisuuntuneena tätä kirjoittelin, sillä ongelma on enemmänkin joidenkin perheellisten asennevamma kun konkreettinen ongelma työpaikalla. Onneksi monessa paikassa esimiehet ovat reiluja (tai he ovat sen verran huonoja muissakin johtajuusasioissa jos eivät ole, etteivät he kauan siinä positiossa pysy), että konkreettisesti ongelma näkyy enemmänkin juuri äitien henkisenä väkivaltana työpaikalla. Painostetaan työkavereita vaihtoihin, käyttäydytään huonosti jos kaikkiin toiveisiin ei vastata jne.
Lainsäädännöllinen ongelmahan tämä ei ole, willä lain mukaan esimies päättää. Ongelma siitä tulee silloin, kun esimies käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti siksi, että joku työntekijöistä näin vaatii.
Ideaalitilanteessa kaikilla olisi samanlainen oikeus ja mahdollisuus olla lomalla koska haluaa ja tehdä samoja vuoroja (sekä aamu, ilta että viikonloppuvuoroja) ILMAN että joku työntekijä tekee näistä suuren numeron. Ymmärrän, että lasten takia olisi usein hyvä lomailla koululomien aikana, joten ideaalitilanteessa tämäkin järjestyisi ilman riitoja ja kyräilyjä. Lapsettomana joustan itse mahdollisimman paljon aina tarvittaessa, mutta asenneongelmaksi tämä muuttuu silloin kun, kuten aloituksessa mainitsin, vanhempi olettaa hänen lomatoiveiden olevan lapsettoman toiveita tärkeämpi ja että hänellä on suurempi oikeus saada lomaa kuten itse haluaa. Tämä ei ole totta eikä voi olla totta, sillä se ei olisi yhdenvertaista.
Jos taas lapsellinen käyttäytyisi asian suhteen kunnioittavasti, pyytäisi ja keskustelisi esimerkiksi lomavaihdoista tai vuorovaihdoista asiallisesti ja joustaisi itse myös välillä, niin lapseton varmasti paljon helpommin joustaisi taas enemmän. Koska tosiaan harva lapseton haluaa olla esimerkiksi hiihtoloman tai syysloman vapaaksi (ainakaan joka vuosi), mutta jos he sitä välillä haluavat, heillä on siihen oikeus, oli syy sitten joogaretriitti tai kummilasten mökkireissu.
Älkää aliarvoiko työkavereitanne, vaan kohdellaa heitä samanvertaisina, ihan sama montako lasta he ovat puskeneet tai olleet puskematta tähän maailmaan.
Kohtele lähimmäistä kuten haluat että itseäsi kohdellaan. Saisit kunnioitusta paremmin, jos lopettaisit nuo vaginasta/tussusta puskemissössötyksesi.
Lomasta päättää työnantaja, enkå usko että työnantaja arvottaa työntekijänsä omat lapset samalle tasolle kuin randomit vieraat mukulat.
Ennen kuin mulla oli kouluikäisiä lapsia en ikinä halunnut pitää lomaa koulujen loma-aikoihin, paljon mukavampaa ja edullisempaa esim reissata kun ei ole ryysistä missään.
Nykyään olen tiimini ainoa jolla on lapsia, ei mulla ole mitään etuoikeutta lomiin, mutta onneksi meillä on mukava porukka jonka kanssa asioista voi keskustella ja sopia ja olen oikeastaan aina saanut ne lomaviikot jotka olen halunnut, toki joustan itsekin ja pidän esim kesäloman pätkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska lapsilla on oikeus lomaan vanhempiensa kanssa. Muuten niistä tulee ahdistuneita sossupummeja eikä kukaan tosiaankaan maksa eläkettäsi eikä hoida sinua sairaalassa sitten kun olet vanha ja yksinäinen.
Eivät ne sinun tyhjästä ahdistuvat kersasi mihinkään järkevään duuniin tulevaisuudessa pysty vaikka lomailisivat nyt kuinka.
Mutta voidaan tehdä diili: suostun antamaan sinulle heinäkuun lomani, jos käydään juristin toimistolla allekirjoittamssa soppari että kakarasi hoitaa minut sitten vanhana. Varaanko ajan?
😅 vai tyhjästä ahdistuvat kersat. Sinähän se tässä tyhjästä ahdistut, kun valitat työpaikkasi lomajaosta. On varmasti kurja ajatus, että sun täytyy huolehtia siitä, että kuka sua vanhana hoitaa, mutta älä sitä muiden syyksi laita, oma valintasi. Tyypillistä ulinaa, muiden pitää ottaa vastuu omista valinnoista, sun ei. Pidä lomasi heinäkuussa, jos se sulle annetaan, mitä sä valitat? Jos sulla on oikeus valittaa siitä, että oerheellisillä on omat intressinsä haluta heinäkuu, on heilläkin oikeus valittaa siitä, että sulla on omasi. Kasva aikuiseksi.
Kyllä ne ovat tyhjästä ahdistuvia, jos päätyvät sossupummeiksi kun sinä et saa lomaa heinäkuussa.
Ja ei, en valita lomajaosta kun lomat kiertävät.
Ja samalla tavalla sinun täytyy huolehtia omasta hoidostasi vanhuudessa. Vai ajattelitko orjuuttaa jälikasvusi siihen hommaan? Taitaa olla laitonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein aikoinaan ravintola-alan hommia. Ulin ollut pitkään työttömänä ja tämä oli ainoa työni. Onneksi oli ravintolapäällikkö joka jakoi työvuorot tasaisesti ja oikeanmukaisesti, mutta eräs työkaveri alkoi vaatia rajuja muutoksia. Hän vaati että perheellisenä, jolla oli kustannuksina omakotitalo, kesämökki, vene ka kaksi autoa, että hänen tulisi saada suurin osa rahakkaammista vuoroista, vaikkakin kyseessä oli hänelle vain kakkostyö. Hänellä oli myös hyvin palkattu päivätyö.
Tämän työkaverin mukaan minä en kuulemma tarvinnut rahaa samoin kuin hän, koska asuin yksin, eikä minulla ollut edes autoa. Hän taas kuulemma tarvitsi, koska rahaa tarvitsi enemmän elintasonsa pitoon! Hänellä tosin oli kaksi työtä ja hänen vaimonsa oli myös hyvin palkatussa työssä.
Niin minulla ei ollut autoa, koska olin ollut pitkään työttömänä eikä mitään rahan arvoista omaisuutta. Minulla ei myöskään ollut omistuasuntoa saati mökkiä, kuten työkaverilla. Tämä ravintolatyö oli ainoa tulonlähde minulle, ja suostuin tekemään mitä tahansa vuoroja, kun taas tämä työkaveri oli erittäin valikoiva mitä suostui tekemään.
En tosiaan tajunnut miksi hänelle olisi kuulunut vain ja ainoastaan ne parhaimmat vuorot, eikä lainkaan muita, vain sen takia että oli perheellinen!
Olisit sanonut että mökki ja vene myyntiin vaan ellei meinaa dinerot riittää. Johan siinä säästää vakuutuksissakin huimasti.
Kaikenlaisia leipä elättääkin.
Ihan jokainen saa pyytää tarvitsemiaan vuoroja eikä siinä ole kenelläkään nokan koputtamista. Työnantaja ei todellakaan katso, että kuka niitä enemmän tarvitsisi vaan tekee työvuorot sen mukaan kuka niitä oyytää ja onko henkilö sopiva siihen vuoroon mitä pyytää. Jos kokee tarvitsevansa jotain vuoroja ihan väkisin, niin sinne vaan hattu kourassa niitä pyytämään eikä valita avlla asiasta.
Lopeta tuo vinkuminen ettei mistään saa puhua muuta kuin sille joka asiaan voi vaikuttaa. Ihmiset keskustelevat kaikenlaisista asioista, ja tämä on keskustelupalsta senkin autistihömelö.
Hei ap, muuten hyvä mutta miksi et tuo näitä kehitysideoitasi esille nykyiselle työnantajallesi jos kerta koet että teillä on työyhteisössä ja lomien määräytymisessä kehitettävää?
Asennemuutoksen läpiajaminen vauva-palstalla on ajanhukkaa, ensi vuonna lomasi määräytyvät kuten tähänkin asti, ei tämä keskustelu niitä muuta ja helpota sinun arkeasi. Et varmaankaan odota että esimiehesi hengaa täällä ja tajuaa että Aa se on se Martta-Liisa pääkaupunkiseudun hoivapalveluista joka nyt haluaakin tasa-arvoa työpaikallensa ja kun Kyllikki vaatii aina ne lomansa hiihtolomaviikolle. Täytyypä ottaa Kyllikki kanssa puheeksi että on joustavampi.
Ota ap (ja muut yhtä närkästyneet) puheeksi omalla työpaikallasi ja sano Kyllikille suoraan mitä mieltä olet ja esimiehellesi myös että syistä x,y,z asian on muututtava.