Nyt menee jo liian pitkälle. Itkuinen lapseni soitti koulusta, saako tulla kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei koulun henkilökunta hoida hommiaan.

Yksinkertaisesti näin. Valitusta eteenpäin, ota yhteyttä rehtorin esihenkilöön.

Sen jälkeen kannattaa varautua, että tulee kylmää kohtelua myös koulun puolelta.

Aivan se ja sama. Eivät hoida hommiaan, heitä ei tarvitse mielistellä eli eteenpäin vaan asiaa.

Mutta onko se lapselle se ja sama? Voi ihan hyvin joutua silmätikuksi.

Siinähän koulu sitten vasta mokaisikin.

Tiedän naisen joka on mennyt ihan kaupunginhallituksen kokoukseen asti poikansa kiusaamisen vuoksi ja opettaja sai potkut sen jälkeen, että kyllä sitä voi vaikka mitä tapahtua kun vaan tarpeeksi sinnillä ajaa lapsensa asiaa.

Onhan niitä joka alalla työntekijöitä, jotka eivät hoida työtään kunnolla ja saavat siitä seurauksia. Ei opettajat ole sen kummemmassa asemassa eikä opettajan virka saa olla mikään suojatyöpaikka jossa voi laiminlyödä työnsä miten vaan saamatta mitään seurauksia.

Oppilaiden turvallisuus on aika merkittävä tekijä kouluympäristössä, ja keinoja kyllä olisi jos henkilökuntaa kiinnostaisi.

Ei näitä asioita joka koulussa hoideta noin huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Pitäisikö tuossa tilanteessa kuraattorin tms keskustella koko luokan kanssa yksittäin ensin ja sitten ryhminä ja yhdessä? Meillä alakouluvuosina vastaava poika oli vaarassa joutua hampaisiin, mutta opettajat ja avustajat olivat tiukkoina huolehtimassa, että jannut ymmärtävät ettei tilanne parane millään lailla härnäämisestä ja provosoimisesta vaan muuttuu entistä rasittavammaksi heille. Pitää ymmärtää, ettei kaikista kiusaajista ole pelkästään hauskaa ärsyttää erityistä vaan siihen ajaa myös turhautuminen. Meidän pojan puheiden mukaan tilanne vaikutti rassaavan poikia kovasti kun erityislapsi kävi käsiksi ja lyömään milloin mistäkin syystä, joihin heillä ei ollut osaa. Alakoulun edetessä tilanne on asettunut, molemmat osapuolet ovat alkaneet tottua toisiinsa, sikäli kun tiedän. Me taas vanhempina emme osanneet kauheasti auttaa kun emme tienneet mitä tehdä. Yritettiin kompata opettajan viestiä, että provosoiminen ei ole järkevä linja, ja kyseltiin välillä miten tämän kanssa menee ja onko tilanne ennallaan. Ei ole enää tullut valituksia pojilta meille päin asiasta ja erityisen tietoviisautta esim. maantiedossa ihaillaan. Pojat tuntuvat antavan arvoa sille, että toinen on vaikeuksistaan huolimatta pärjännyt kohtuullisesti, koska he ovat itse nähneet niin selvästi, minkälaisia hankaluuksia vastaan tämä joutuu kamppailemaan ihan itsensä kanssa. Ääniherkkyyttä, vaikeus ymmärtää asiat muuten kuin kirjaimellisesti jne. 

Tämänkin olen kuullut noiden poikien vanhempien suusta moneen kertaan. Ymmärrän tämän jollain tavalla, että pojilla voi olla välillä vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja heille tulee väärinymmärryksiä, mutta en usko, että tässä on se syy. Ovat kuitenkin jo yläasteella ja tunteneet koko ala-asteen eikä silloin ollut ongelmia. Toiseen perheen poika sanoi yhdessä tapaamisessa suoraan, että mun pojan kanssa on kiva tapella. Hän kertoi pitävänsä sitä leikkinä. Ainoa vain, että toisen turpaan vetäminen ei ole leikkiä. Tämä kun koulussa ymmärrettäisiin. Tuossakin tapaamisessa tuli olo, että nuo lapset saivat koulun henkilökunnan ja vanhempiensa siunauksen tuolle toiminnalleen; ei pojat ole ymmärtäneet ajatella asiaa noin, tuohan on ollut vain leikkiä. Seuraavalla viikolla mun poika kertoi, että yksi näistä pojista oli tunkenut hänen takin sisään niskaan lunta. Erikoinen käsitys leikistä. Kyllä tuo vahvistaa minussa ainakin sitä käsitystä, että tuota tehdään vaan ärsyttääkseen mun lasta.

Mitä ihmettä? Kyllä meidän lapset saisivat kuulla jos tuollaista tekisivät. Ei tosiaan ole mitään leikkiä. Onkohan nuo vanhemmatkin olleet koulussa kiusaajia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Oletko tehnyt lapsestasi lasun? Jos epäilet, että voisi hakata jonkun ihan kunnolla niin onko tuo nyt ihan täysillä käyvä kaveri?

Täysillä käyvä ei ole, jos antaa itseään jatkuvasti hakata eikä puolustaudu.

Omana koukuaikana turpiin veto oli ainoa tapa lopettaa kiusaaminen.

Aikansa kun kärsiin, niin siitä vaan, sanoi Zaikowski.

Ja tääkin on vähän kaksipiippuinen juttu mun pojan kohdalla. En mä äitinä halua joka viikko kuulla, kun poikaa on tönitty, härnätty, lyöty tai vedetty turpaan "leikillään" ja turhauttaa, että mitään ei tapahdu, vaikka olen omasta mielestäni kaiken tehnyt, mitä osaan ja voin. Lapsi oireilee kotona illalla kun pelkää, vaikka koulussa sitä ei näytä. Voitte itse miettiä, miltä tuntuu kun kolme tai neljä poikaa piirittää sut ja alkaa "vitsillä" tönimään sua. En yhtään ihmettele, että häntä pelottaa, mutta ei siitä tappelustakaan ole mitään hyötyä. Silloin kun hän tuli verta valuen koulusta niin mun oli melkein mahdotonta saada mun lapseen kontaktia kun hän oli niin turhautunut. Silloin oikeasti mietin, että miten kukaan uskaltaa alkaa härnäämään ja ärsyttämään mun poikaa. Mä ainakin pelkään, että hän voi satuttaa toista pahastikin kun on jo sen verran voimakas eikä pysty yhtään hillitsemään itseään. Pelkään myös oman lapseni puolesta. Kyllä nämä tilanteet pitää aikuisten avulla saada ilman väkivaltaa hoidettua.

Pelkäätkö että se satuttaa sua?

Voisitko yrittää opetella laittaa ap merkinnän tuonne loppuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla vikaa pojassakin, jos lähtee tappelemaan. Ettei vaan käy itse ensin päälle ja saa sitten turpiinsa?

Mun poika on sanonut, että häntä pelottaa. Viimeksi eilen. Aamulla oli nähnyt nämä pojat ja ne olivat sanoneet, että koulun jälkeen painitaan ja olivat uhanneet hakata hänet kunnolla. Kai se sitten on niin hauskaa? Painisivat keskenään, jos se on niin kivaa, mutta jättäisivät mun lapsen rauhaan.

Miksi hän ei sitten lähde pois tilanteesta?

Vierailija kirjoitti:

Oletko ollut aina itse henkilökohtaisesti tehnyt valitukset? Laita ensi kerralla isä asialle, jos mahdollista ja mahdollisimman ponnekkaasti. Meillä ei otettu asiaa kovin vakavasti ennen kuin mies laittoi sähköpostia. Kirjoitus oli myös sellainen, ettei jäänyt epäselväksi mikään. Kas kummaa koulu hoiti asian, tosin ei ollut mistään näin vakavasta kyse.

Pojan isä on kuollut.

Soita koulun rehtorille ja vaadi, että uhkailijoita valvotaan. Kuka on pahin? Vai kaikki yhtä pahoja? He jäävät koulun jälkeen opettajan tai ohjaajan valvontaan, jotta poikasi voi rauhassa kävellä kotiin. Ja jäävät niin kauan, että vaaraa ei enää ole ja poika ei enää pelkää.

Vaadi rehtorilta toimia. Uhkaa tehdä asiasta julkinen. Eikö teillä ole koulupoliisia? Nuorisotyöntekijöitä? Ankkuri-toimintaa? Tilanne saadaan haltuun sillä, että yksi aikuinen viitsii ja jaksaa puuttua, näyttää kiusaajille, että jokaisesta uhkailusta on seurauksia ja käsiksi käymisestä sitten esim. koulun vaihto. Kiusaajat siis erityistarkkailuun ja uhkana tosiaan koulun vaihto, jos kiusaaminen jatkuu vielä kerrankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei koulun henkilökunta hoida hommiaan.

Yksinkertaisesti näin. Valitusta eteenpäin, ota yhteyttä rehtorin esihenkilöön.

Sen jälkeen kannattaa varautua, että tulee kylmää kohtelua myös koulun puolelta.

Aivan se ja sama. Eivät hoida hommiaan, heitä ei tarvitse mielistellä eli eteenpäin vaan asiaa.

Mutta onko se lapselle se ja sama? Voi ihan hyvin joutua silmätikuksi.

Siinähän koulu sitten vasta mokaisikin.

Tiedän naisen joka on mennyt ihan kaupunginhallituksen kokoukseen asti poikansa kiusaamisen vuoksi ja opettaja sai potkut sen jälkeen, että kyllä sitä voi vaikka mitä tapahtua kun vaan tarpeeksi sinnillä ajaa lapsensa asiaa.

Onhan niitä joka alalla työntekijöitä, jotka eivät hoida työtään kunnolla ja saavat siitä seurauksia. Ei opettajat ole sen kummemmassa asemassa eikä opettajan virka saa olla mikään suojatyöpaikka jossa voi laiminlyödä työnsä miten vaan saamatta mitään seurauksia.

Oppilaiden turvallisuus on aika merkittävä tekijä kouluympäristössä, ja keinoja kyllä olisi jos henkilökuntaa kiinnostaisi.

Ei näitä asioita joka koulussa hoideta noin huonosti.

Voi hyvänen aika näitä juttuja. Ketään opettajaa ei irtisanota ellei ole itse ollut kiusaavana osapuolena. Mitä se edes auttaisi? Kiusaajat lopettavat kiusaamisen, kun opettaja vaihtuu?

Vierailija kirjoitti:

Ja kun joku kauhisteli tuon itkuisen puhelun soittamista koulusta, niin vessasta kai se oli sen soittanut. En kyllä ymmärrä miksi itkemistä pitäisi hävetä. Kyllä minäkin tämän asian takia eilen itkin. Tuntuu pahalta kun en osaa auttaa, vaikka mun lapsella on paha olla.

Voi ei .. sitä oikeasti pelottaa :( oliko tänään sujunut päivä hyvin? Onko teillä kohta loma, että saa vähän etäisyyttä näistä pojista? Halaus lapsellesi! Sano hänelle, että hänen puolellaan on PALJON enemmän ihmisiä kuin noilla kiusaajilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei koulun henkilökunta hoida hommiaan.

Yksinkertaisesti näin. Valitusta eteenpäin, ota yhteyttä rehtorin esihenkilöön.

Sen jälkeen kannattaa varautua, että tulee kylmää kohtelua myös koulun puolelta.

Joo ei kannata suututtaa reksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä ei koulun henkilökunta hoida hommiaan.

Yksinkertaisesti näin. Valitusta eteenpäin, ota yhteyttä rehtorin esihenkilöön.

Sen jälkeen kannattaa varautua, että tulee kylmää kohtelua myös koulun puolelta.

Aivan se ja sama. Eivät hoida hommiaan, heitä ei tarvitse mielistellä eli eteenpäin vaan asiaa.

Mutta onko se lapselle se ja sama? Voi ihan hyvin joutua silmätikuksi.

Siinähän koulu sitten vasta mokaisikin.

Tiedän naisen joka on mennyt ihan kaupunginhallituksen kokoukseen asti poikansa kiusaamisen vuoksi ja opettaja sai potkut sen jälkeen, että kyllä sitä voi vaikka mitä tapahtua kun vaan tarpeeksi sinnillä ajaa lapsensa asiaa.

Onhan niitä joka alalla työntekijöitä, jotka eivät hoida työtään kunnolla ja saavat siitä seurauksia. Ei opettajat ole sen kummemmassa asemassa eikä opettajan virka saa olla mikään suojatyöpaikka jossa voi laiminlyödä työnsä miten vaan saamatta mitään seurauksia.

Oppilaiden turvallisuus on aika merkittävä tekijä kouluympäristössä, ja keinoja kyllä olisi jos henkilökuntaa kiinnostaisi.

Ei näitä asioita joka koulussa hoideta noin huonosti.

Voi hyvänen aika näitä juttuja. Ketään opettajaa ei irtisanota ellei ole itse ollut kiusaavana osapuolena. Mitä se edes auttaisi? Kiusaajat lopettavat kiusaamisen, kun opettaja vaihtuu?

Jos opettaja hoitaa työnsä huonosti, niin tietysti voidaan irtisanoa.

Ja mainitsemasi silmätikuksi ottaminen on myös kiusaamista. Jos opettaja vaihtuu parempaan, niin tietysti se auttaa; uusi, parempi opettaja voi saada kiusaamisen aisoihin.

Etenkin jos on jo valmiiksi tietoinen, mikä tilanne luokassa on ja päättänyt ratkaista sen.

Edelleenkin keinoja on, kaikissa kouluissa kiusaajaa ei edes päästetä välkälle, porukoita voidaan hajottaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Oletko tehnyt lapsestasi lasun? Jos epäilet, että voisi hakata jonkun ihan kunnolla niin onko tuo nyt ihan täysillä käyvä kaveri?

Täysillä käyvä ei ole, jos antaa itseään jatkuvasti hakata eikä puolustaudu.

Omana koukuaikana turpiin veto oli ainoa tapa lopettaa kiusaaminen.

Aikansa kun kärsiin, niin siitä vaan, sanoi Zaikowski.

Ja tääkin on vähän kaksipiippuinen juttu mun pojan kohdalla. En mä äitinä halua joka viikko kuulla, kun poikaa on tönitty, härnätty, lyöty tai vedetty turpaan "leikillään" ja turhauttaa, että mitään ei tapahdu, vaikka olen omasta mielestäni kaiken tehnyt, mitä osaan ja voin. Lapsi oireilee kotona illalla kun pelkää, vaikka koulussa sitä ei näytä. Voitte itse miettiä, miltä tuntuu kun kolme tai neljä poikaa piirittää sut ja alkaa "vitsillä" tönimään sua. En yhtään ihmettele, että häntä pelottaa, mutta ei siitä tappelustakaan ole mitään hyötyä. Silloin kun hän tuli verta valuen koulusta niin mun oli melkein mahdotonta saada mun lapseen kontaktia kun hän oli niin turhautunut. Silloin oikeasti mietin, että miten kukaan uskaltaa alkaa härnäämään ja ärsyttämään mun poikaa. Mä ainakin pelkään, että hän voi satuttaa toista pahastikin kun on jo sen verran voimakas eikä pysty yhtään hillitsemään itseään. Pelkään myös oman lapseni puolesta. Kyllä nämä tilanteet pitää aikuisten avulla saada ilman väkivaltaa hoidettua.

Pelkäätkö että se satuttaa sua?

En pelkää. Joskus pienenä on mua purrut ja potkinut, kun on menettänyt kokonaan hermonsa, mutta tuosta on tosiaan jo kauan. Nykyään purkaa vihaansa muilla keinoin, potkii maata/ovea, huutaa, karjuu, itkee... Välillä saattaa alkaa lyömään päätään seinään ja se on tosi hurjaa. Silloin yritän mennä jotenkin väliin ettei satuta itseään, mutta tästä yritetään päästä pois ja paljon nuo kohtaukset jo väheni ala-asteen aikana. Nyt en on taas lisääntyneet... mutta ei poika muihin kohdista väkivaltaa suuttuessaan ellei häntä siihen provosoida.

No voi voi. Nyt ei voi poika sitten käydä koulua kun kiusattu on. Mitähän tästä nyt sitten ajatella?🤔. Voihan hyvin olla että poika keksii omasta päästään kun ei tykkää käydä koulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla vikaa pojassakin, jos lähtee tappelemaan. Ettei vaan käy itse ensin päälle ja saa sitten turpiinsa?

Mun poika on sanonut, että häntä pelottaa. Viimeksi eilen. Aamulla oli nähnyt nämä pojat ja ne olivat sanoneet, että koulun jälkeen painitaan ja olivat uhanneet hakata hänet kunnolla. Kai se sitten on niin hauskaa? Painisivat keskenään, jos se on niin kivaa, mutta jättäisivät mun lapsen rauhaan.

Miksi hän ei sitten lähde pois tilanteesta?

Ei hän osaa sitten enää, kun se tilanne on päällä.. mutta esimerkiksi eilen, kun tiesi, että sellainen saattaa tulla, niin halusi lähteä kotiin eikä jäädä tappelemaan. Ei hän niistä nauti tai niihin haluaisi osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun joku kauhisteli tuon itkuisen puhelun soittamista koulusta, niin vessasta kai se oli sen soittanut. En kyllä ymmärrä miksi itkemistä pitäisi hävetä. Kyllä minäkin tämän asian takia eilen itkin. Tuntuu pahalta kun en osaa auttaa, vaikka mun lapsella on paha olla.

Voi ei .. sitä oikeasti pelottaa :( oliko tänään sujunut päivä hyvin? Onko teillä kohta loma, että saa vähän etäisyyttä näistä pojista? Halaus lapsellesi! Sano hänelle, että hänen puolellaan on PALJON enemmän ihmisiä kuin noilla kiusaajilla!

Kiitos, olipas kivasti sanottu ❤️ Oli sujunut ihan hyvin ei ainakaan sanonut mitään ja hymyili kun kävin hakemassa. Ensi viikolla on onneksi loma!

Lopeta jo tuo valittaminen. Ketään ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtikö ukko lätkimään, kun lapsi osoittautui hankalaksi?

Ps. Kuka yläkoululainen POIKA soittaa itkuisen puhelun äidilleen koulusta. Kohta sitä kiusataan vieläkin enemmän.

Aito ihminen, joka ei peittele sitä kuka on ja mitä tuntee. On minunkin soittanut. Pojalla oli paukahtanut nilkasta liikkatunnilla nivelsiteet. Oli halunnut soittaa mulle ja itki kun sattui niin paljon. Ei häntä siitä kiusattu vaan hyvin ottivat pojan vastaan kun palasi kouluun. Ei normaali ihminen koe tarvetta kiusata ketään sen takia, että toinen itkee, vain luuseri tekee sellaista.

Tuo on ihan eri asia. Kaverit varmasti ymmärtää, että kaveria sattuu ja silloin itkeminen on ok. Sun lapsesi on ollut sankari noiden kavereiden silmissä, kun se on tullut takaisin kouluun. Sen sijaan, jos itkee jostain pahasta mielestä äidille, niin kyllä teinit kiusaa. Anteeksi vain.

Ja sinun mielestäsi fyysisen kivun takia itkeminen on sallitumpaa kuin psyykkisen kivun, koska....?

Niin se meidän miesten maailmassa vain on eikä läheskään kaikki itke edes kivusta. Kerran eräs kaveri taittoi keskisormen niin että se sojotti ihan luonnottomaan suuntaan ja hän karjui ja meinasi pyörtyä. Myöhemmin sanoi että silloin meinasi päästä parku kuin kakaralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Pitäisikö tuossa tilanteessa kuraattorin tms keskustella koko luokan kanssa yksittäin ensin ja sitten ryhminä ja yhdessä? Meillä alakouluvuosina vastaava poika oli vaarassa joutua hampaisiin, mutta opettajat ja avustajat olivat tiukkoina huolehtimassa, että jannut ymmärtävät ettei tilanne parane millään lailla härnäämisestä ja provosoimisesta vaan muuttuu entistä rasittavammaksi heille. Pitää ymmärtää, ettei kaikista kiusaajista ole pelkästään hauskaa ärsyttää erityistä vaan siihen ajaa myös turhautuminen. Meidän pojan puheiden mukaan tilanne vaikutti rassaavan poikia kovasti kun erityislapsi kävi käsiksi ja lyömään milloin mistäkin syystä, joihin heillä ei ollut osaa. Alakoulun edetessä tilanne on asettunut, molemmat osapuolet ovat alkaneet tottua toisiinsa, sikäli kun tiedän. Me taas vanhempina emme osanneet kauheasti auttaa kun emme tienneet mitä tehdä. Yritettiin kompata opettajan viestiä, että provosoiminen ei ole järkevä linja, ja kyseltiin välillä miten tämän kanssa menee ja onko tilanne ennallaan. Ei ole enää tullut valituksia pojilta meille päin asiasta ja erityisen tietoviisautta esim. maantiedossa ihaillaan. Pojat tuntuvat antavan arvoa sille, että toinen on vaikeuksistaan huolimatta pärjännyt kohtuullisesti, koska he ovat itse nähneet niin selvästi, minkälaisia hankaluuksia vastaan tämä joutuu kamppailemaan ihan itsensä kanssa. Ääniherkkyyttä, vaikeus ymmärtää asiat muuten kuin kirjaimellisesti jne. 

Tämänkin olen kuullut noiden poikien vanhempien suusta moneen kertaan. Ymmärrän tämän jollain tavalla, että pojilla voi olla välillä vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja heille tulee väärinymmärryksiä, mutta en usko, että tässä on se syy. Ovat kuitenkin jo yläasteella ja tunteneet koko ala-asteen eikä silloin ollut ongelmia. Toiseen perheen poika sanoi yhdessä tapaamisessa suoraan, että mun pojan kanssa on kiva tapella. Hän kertoi pitävänsä sitä leikkinä. Ainoa vain, että toisen turpaan vetäminen ei ole leikkiä. Tämä kun koulussa ymmärrettäisiin. Tuossakin tapaamisessa tuli olo, että nuo lapset saivat koulun henkilökunnan ja vanhempiensa siunauksen tuolle toiminnalleen; ei pojat ole ymmärtäneet ajatella asiaa noin, tuohan on ollut vain leikkiä. Seuraavalla viikolla mun poika kertoi, että yksi näistä pojista oli tunkenut hänen takin sisään niskaan lunta. Erikoinen käsitys leikistä. Kyllä tuo vahvistaa minussa ainakin sitä käsitystä, että tuota tehdään vaan ärsyttääkseen mun lasta.

Mitä ihmettä? Kyllä meidän lapset saisivat kuulla jos tuollaista tekisivät. Ei tosiaan ole mitään leikkiä. Onkohan nuo vanhemmatkin olleet koulussa kiusaajia?

Siltähän tuo kuulostaa, ei kukaan järkevä pidä tuota leikkimisenä.

Vierailija kirjoitti:

Aistin aloituspostauksessa etnistä värinää. Ah, mikä rikkaus.

Mulle tuli taas ihan suomijunttipojat mieleen

Vierailija kirjoitti:

Oletko ollut aina itse henkilökohtaisesti tehnyt valitukset? Laita ensi kerralla isä asialle, jos mahdollista ja mahdollisimman ponnekkaasti. Meillä ei otettu asiaa kovin vakavasti ennen kuin mies laittoi sähköpostia. Kirjoitus oli myös sellainen, ettei jäänyt epäselväksi mikään. Kas kummaa koulu hoiti asian, tosin ei ollut mistään näin vakavasta kyse.

Ompa hyvä idea kun toinen on just kertonut, että mies on kuollut. Sitä järkeä voi ja on ihan suotavaa käyttää.