Lue keskustelun säännöt.
EK: Vähäinen alan työkokemus yleisin syy rekrytoinnin vaikeuksille
20.02.2022 |
Lainaus YLE:n sivulta:
"EK: Vähäinen alan työkokemus yleisin syy rekrytoinnin vaikeuksille
Yleisin syy suomalaisten yritysten rekrytointivaikeuksiin on hakijoiden liian vähäinen alan työkokemus, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Asia ilmenee EK:n Osaamispaneeli-yrityskyselystä, johon vastasi yli 900 yritystä viime marraskuussa.
Kyselyssä hieman yli puolet kaikista yrityksistä kertoi rekrytointivaikeuksien johtuvan hakijoiden liian vähäisestä työkokemuksesta. Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat hakijoiden puutteet työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa ja riittämätön koulutus.
Kyselyyn vastasi toimitusjohtajia ja henkilöstöasioista vastaavia ihmisiä yhteensä 949 yrityksestä. EK:n mukaan kyselyn tulokset painotettiin vastaamaan liiton jäsenkenttää".
STT
Miksi EK ei kanna huolta jos on "liikaa" työkokemusta, koskaan en ole nähnyt kirjoituksia tai kommentteja EK:n suunnalta ikärasismista tms. On ollut vain naakumista kun työntekijät eivät ole sitä tai tätä. Miksi EK ei kanna huolta ikäsyrjinnästä?
Kommentit (78)
Voisivatko nämä työnantajat vastata, että mistä työkokemusta haetaan, jos yritykset eivät halua palkata? Miksi jonkun muun pitäisi opettaa heille valmiit tekijät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halleluja! Kaksikymmentäviisi vuotta oman alan työkokemusta, viimeisin tutkinto vuoden vanha, viisi työpaikkahaastattelua vuosina 2016-2018, sen jälkeen ei yhtään.
Mistä sitä oman alan työkokemusta sitten saa, kun ei ikinä palkata?
Pelkkiä lyhyitä sijaisuuksia ja keikkoja aina vaan. Tällainen työhistoria minulla on 20 vuoden ajalta eikä tosiaan ole kiinni siitä, ettenkö olisi aktiivisesti hakenut.
Sama kokemus minulla. Kaksi maisterintutkintoa ei riittänyt. Työkokemuksen puutteeseen tökkäsi aina. Palkkatöihin pääsin lopulta vasta muutaman (!) palkattoman harjoittelun (lue: normaalin työnteon mutta ilman palkkaa) avulla. Ei naurattanut.
Samalla kun työkokemusta pitäisi olla vähintään 10 vuotta, niin ikää saisi olla max 25v ja palkkatoiveet sen mukaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yllätä. Paljon hr:t puhuu, että "asenne" ja "hyvätyyppiys" on tärkeintä mutta paskan marjat.
Tuo työkokemuksen vaatiminen on mennyt aivan saatanalliseksi, kun sitä vaaditaan jopa ihan ensimmäisiksi työpaikoiksi tarkoitettuihin kesätyöpaikkoihin ja jopa harjoittelijan paikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisivatko nämä työnantajat vastata, että mistä työkokemusta haetaan, jos yritykset eivät halua palkata? Miksi jonkun muun pitäisi opettaa heille valmiit tekijät?
Niinpä, työllisyys asioissa katsonta kanta on aivan liian yksipuolinen. Koulutettua väkeä olisi töihin tulossa, mutta kun se kokemus puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Halleluja! Kaksikymmentäviisi vuotta oman alan työkokemusta, viimeisin tutkinto vuoden vanha, viisi työpaikkahaastattelua vuosina 2016-2018, sen jälkeen ei yhtään.
Sama täällä työkokemusta ja kouluja on käyty, mutta ikää pian 50v...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki on poikkeuksiakin (varsinkin isot yritykset), mutta omasta kokemuksesta (enimmäkseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä) voin sanoa, että usein on vain se yksi henkilö tekemässä tiettyä tehtävää. Sitten kun se osaaja on lähdössä tai lähtenyt, niin ei ole jäljellä ketään, joka voisi opettaa sitä uutta tulokasta. Yrityksen kannalta tietysti riskialtista ja typerääkin, mutta tämä selittää kuitenkin sitä, miksei junior-tason osaajia aina voi palkata.
EK on pari vuotta sitten teettänyt kyselytutkimuksen, jossa tuli selvästi ilmi yritysten ikärsyrjintä, joka kohdistuu alasta riippunen jopa jo 45-vuotiaisiin (ICT) ja sitä vanhempiin.
Tutkimuksen EK kuittasi toteamalla, että ikäsyrjintää ei pidä hyvksyä:)
Siitäpä onkin paljon apua.
Ruotsissa irtisanomislakiin on kirjattu ns. firs in - last out - periaate, minkä on pitänyt ikääntyneiden työllisyyden Ruotsissa korkeana. Sivistysvaltio hyödyntää ikääntyneitä vahvasti nuorempien mentoreina, mikä takaa myös erittäin tärkeän,ns. hijaisen tiedon siirtymisen seuraville sukupolville.
Suomessa , kuten myös Yhdysvalloissa se heitetään hukkaan, eli yritykset eivä tymmärrä omaa parastaan.
Samanlainen laki Suomeen, niiin johan tilanne paranee.
Suomalaiset yritykset eivät enää käytännössä lainkaan kouluta itse henkilöstöään (poikkeuksia toki on) , vaan odotetaan saatavan täysin valmista. Koulutus on kokonaan ulkoistettu yhteiskunnalle.
Samoin kuvitellaan, että uusi työntekijä ei tarvitse perehdytystä, jos hän on tehnyt aiemmin hieman vastaavanlaista työtä.
Yrityksemme ampuvat itseään oman nilkkaan näin menetellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkokemuksen puute ei ole pätevä syy valittaa työvoimapulaa, jos työnhakijalla muuten on koulutus ja pätevyys kunnossa.
Menin alani vakitöihin jo yliopisto-opiskeluaikana. Sen jälkeen minua on pyydetty aina uuteen työpaikkaan ja tehtäviin. CVssäni on nyt kuusi sivua työkokemusta 30 vuoden ajalta. Osa ulkomailta. Viimeksi sain valita kolmesta tarjoajasta eikä palkkapyyntöni ollut mikään ongelma. Tosin verot on Suomessa niin kovat ettei palkkapyyntöä enää hyödytä kasvattaa vaan valitsen työni muiden asioiden perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantajat edellyttävät nykyään työnhakijalta asiantuntijuutta joka ammatissa.
Asiantuntijuus syntyy työkkokemuksen myötä.
Ainakin hoitoalalla esimerkiksi kesätöihin valitaan mieluumin sairaanhoitajaopiskelijoita kuin sellaisia päteviä sairaanhoitajia, joilla on vuosien työkokemus.
Koska kotimaassa ei nuorilla löydy työkokemusta ja vanhemmilla duunareilla sitä on liikaa, halutaan joustavia ja vähään tyytyviä duunareita köyhistä maista.
Rikkaammistakin otettaisiin huippuosaajia, mutta ne tahtoo valitettavasti kunnon palkkaa eikä suostu tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuo työkokemuksen vaatiminen on mennyt aivan saatanalliseksi, kun sitä vaaditaan jopa ihan ensimmäisiksi työpaikoiksi tarkoitettuihin kesätyöpaikkoihin ja jopa harjoittelijan paikkoihin.
Juu, tämä CV:n kartuttaminen alkaa nykyään jo päiväkoti-ikäisillä. Harrastukset mietitään, verkostoidutaan huolellisesti, Oikean alan TET-harjoittelupaikat ja kesätyöt aloitetaan jo 13-vuotiaina.
Minusta tuntui pahalta äskettäin lukea eräskin kesätyöpaikkailmoitus, joka oli osoitettu 14-17 -vuotiaille, jossa haettiin toimistotyöhön tekijää k o k o kesän ajaksi, kesäkuusta elokuuhun koulun alkuun. Eipä olisi kiinnostanut menettää koko kesälomaa kesätyölle tuon ikäisenä.
Työntekijöistä otetaan kaikki epäinhimillisesti irti. En yhtään ihmettele, että kohta ketään ei kiinnosta mikään ja kaikki irtisanoutuu tai on burn out-lomalla. Mitä elämää tuo on, että teet täysillä juosten joka hetki työtä, kehdosta hautaan - ja työnantaja ei sitoudu yhtään, ainoastaan työntekijän pitää antaa kaikkensa ja olla ”oikealla asenteella” liikkeellä.
”Oikea asenne” = olet valmis tekemään pätkissä työtä ilmaiseksi vuosikausia, olet joustava, olet valmis matkustamaan eri toimipisteiden välillä, et pidä lakisääteisiä taukoja, olet valmis tulemaan 24/7 paikalle tarvittaessa, olet multitaskaaja, olet hyvä tyyppi, olet huikea organisoija ja osaat uusimmat ohjelmistot ja koodauksen, olet 3 tutkinnon akateeminen, otat vastuuta aivan kaikesta ja puhut sujuvasti kaikkia maailman kieliä. Lisäksi olet valmis tekemään paikallisesti sovittavan työsopimuksen, jossa työehtosopimuksesta ei ole kuultukaan. Tarvittaessa vietät illat ja viikonloputkin työpaikalla.
Taitaa kuitenkin olla niin, että siellä yrityksessä on rekrytoijilla liian vähäinen kokemus kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Toki on poikkeuksiakin (varsinkin isot yritykset), mutta omasta kokemuksesta (enimmäkseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä) voin sanoa, että usein on vain se yksi henkilö tekemässä tiettyä tehtävää. Sitten kun se osaaja on lähdössä tai lähtenyt, niin ei ole jäljellä ketään, joka voisi opettaa sitä uutta tulokasta. Yrityksen kannalta tietysti riskialtista ja typerääkin, mutta tämä selittää kuitenkin sitä, miksei junior-tason osaajia aina voi palkata.
No, kokemus ei aina tarkoita näkemystä tai edes osaamista. Juniori"harjoittelijana" osasin työni jopa paremmin kuin se leipiintynyy seniori, joka kyllä otti kunnian mielellään itselleen, vaikka ei laittanut tikkua ristiin. Hän sai palkkaa, minä en.
Aina on joku syy olla palkkaamatta työntekijä.