EK: Vähäinen alan työkokemus yleisin syy rekrytoinnin vaikeuksille

Vierailija kirjoitti:

Ek jaksaa vinkua. Oppilaitoksissa saa perustiedot ja työpaikoista työkokemusta. Työpaikkakohtainen erityisosaaminen taas on aivan mahdoton vaatimus, jos työntekijää haetaan firman ulkopuolelta. Työnantajan täytyy perehdyttää uudet työntekijät ja tarjota toimipaikkakohtaista lisäkoulutusta tarpeen mukaan. Vai onko tässä taas joku kuningasidea kehitteillä siitä, että uuden työntekijän täytyy tehdä uuden työsuhteen alussa palkaton harjoittelujakso?

Niin saa kyllä itse työkokemusta koulun kautta mutta firmat todella harvoin katsovat

sitä työkokemukseksi. Pitäisi olla palkkatyössä saatua kokemusta.

Kaiken takana on tämä nykypäivän perseestä revitty kapitalismi, jossa yksityiset riistäjät haluavat heti tulosta tekevän työntekijän, jotta saavat tienattua tässä ja nyt periaatteella tahaa yksiin ja samoihin taskuihin.

Liian suuret vaatimukset, moni lähtee ulkomaille ja kas, siellä koulutusta arvostetaan ja pätevä työntekijä etenee haluamiinsa hommiin. Miksi jäädä tunkkaiseen Suomeen kärvistelemään jos ei työntekijä kelpaa työnantajalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samalla kun työkokemusta pitäisi olla vähintään 10 vuotta, niin ikää saisi olla max 25v ja palkkatoiveet sen mukaiset.

Töihin halutaan aloittelija vähintään 5v työkokemuksella seuraavista erikoisosaamisalueista:

....123 riviä leikattu....

Juniorin palkalla, seniorin osaamisella ja vastuulla, ja ylitöitä meillä ei lasketa kunhan sitä on vähintään 10h päivässä, sairaslomia tai muitakaan lomiahan meillä ei sitten pidellä, hehe... t. nykytyönantaja

Ja sitten on meitä, jotka halveksitusti opiskelimme ahkerasti, teimme siinä sivussa töitä ja valmistuttuamme menimme samantien vakipaikkaan vähän yli 4700 e/kk palkalla. Seuraavana vuonna pankkitilille ropsahti jo bonuksetkin ja palkka oli noussut 5300 euroon. Töitä toki on paljon, mutta ylitöistä saa kivan korvauksen ja sairaslomalta palkan. Palkallista lomaakin oli jo ekana vuonna 5 vko verran.

Joten valitse alasi äläkä valita!

Mikä on alasi?

Jos työnantaja panostaisi riittävän hyvään perehdytykseen, ei saman alan työkokemuksella välttämättä tarvitsisi olla niin suurta painoarvoa.

Koeajalla molemmat osapuolet näkevät, luonnistuuko homma vai ei.

Melkein väittäisin, että parempi työntekijä voi muovautua siitä keltanokasta, jolla ei ole ennakkoon jo tiettyä asennetta ja joustamatonta mallia siitä, miten asiat kuuluu hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo työkokemuksen vaatiminen on mennyt aivan saatanalliseksi, kun sitä vaaditaan jopa ihan ensimmäisiksi työpaikoiksi tarkoitettuihin kesätyöpaikkoihin ja jopa harjoittelijan paikkoihin.

Juu, tämä CV:n kartuttaminen alkaa nykyään jo päiväkoti-ikäisillä. Harrastukset mietitään, verkostoidutaan huolellisesti, Oikean alan TET-harjoittelupaikat ja kesätyöt aloitetaan jo 13-vuotiaina.

Minusta tuntui pahalta äskettäin lukea eräskin kesätyöpaikkailmoitus, joka oli osoitettu 14-17 -vuotiaille, jossa haettiin toimistotyöhön tekijää k o k o kesän ajaksi, kesäkuusta elokuuhun koulun alkuun. Eipä olisi kiinnostanut menettää koko kesälomaa kesätyölle tuon ikäisenä.

Eikö ainakin 14-15-vuotiaita koske jokin laki, että kesätöitä saa olla maksimissaan puolet koko loma-ajasta?

Mitä työtä noin nuoret laitetaan tekemään? Itsekin haen toimistotyötä (esim.assistentti) ja olen 30v ja koulutusta löytyy.

Ei noin nuorta voi laittaa laskuttamaan tai vastaamaan puhelimeen kovin vaativissa asioissa. Keittääkö ne kahvia ja lajittelee papereita?

Olen töissä isännöintitoimistossa, jossa on joka vuosi nuoria työharjoitteluissa. Mitä olen sivusta katsonut, niin he esimerkiksi siivoavat arkistoa, vievät arkistoon uutta tavaraa, postittavat ja järjestelevät papereita. Vaativin työ, jota olen nähnyt heidän tekevän, on ostolaskujen skannaus järjestelmään. Ei ne nuoret todellakaan mitään asiakaspalvelutöitä pääse tekemään.

EK-firmoille olen jo useamman vuoden voinut sanoa: teillä ei ole varaa palveluksiini.

Mutta "hiekkamaasta" kotoisin olevalla firmalla on. Loistavan kassavirran myötä omaan suuntaani +60h viikossa ei ole ongelma jos on tarvis ja se vie firmaa eteenpäin.

onko ek huomannut kuinka osaamaton organisaatio ns.sössii rekrytointiaan kun ei edes tiedä mitä on hakemassa?

ek näyttää myös olevan sellainen organisaatio. laatuprosesseista ei tietoakaan, vain huutoa metsään. työvoimakulut alas on ainoa motto joka taas ei toimi.

Suomalaisia ei rekrytoida koska ei ole riittävästi kokemusta tai kaulutusta tai yrityskohtaista osaamista.

Sitten rynnätään paikkaamaan "työvoimapulaa" hakemalla muualta työvoimaa, jolla ei ole kokemusta, koulutusta, yrityskohtaista osaamista eikä kielitaitoa. Ja palkkaa maksetaan jos jaksetaan.

Ihastuttavat yhteiskunta meillä.

Ongelma jo valmistumaan "erehtyneelle" on, että harjoittelijaksi halutaan mieluiten opiskelija. Osittain siksi, että tälle voi maksaa perustellusti matalampaa palkkaa - jos niin kivasti käy, että jotain palkkaa harjoittelusta edes saa.

Siksi olisi todella tärkeää jo opiskellessa onnistua saamaan OMAN ALAN työkokemusta. Jossain kaupan kassalla istumisesta on vain teoreettisesti hyötyä myöhemmälle työllistymiselle, koska relevanttia työkokemusta omaava kiilaa käytännössä aina ohi - kuten EK:n tutkimuksestakin voimme päätellä.

Harjoittelijaa ei perehdytetä, koska hän on muutenkin halpa ellei ilmainen, joten häneen ei haluta/voida sitoa resursseja. Harjoittelujakson jälkeen harjoittelijan itsensäkin voi olla vaikea kertoa selkeästi, mitä hän on oppinut tai ylipäätään tehnyt. Sen jälkeen kysytäänkin runebergin taitoja, että saa tuon epämääräisen klöntin muotoiltua CV:hen niin, että sen avulla saisi joskus niitä oikeita töitä. Puhumattakaan että se yksi 6 kk:n harjoittelupätkä ei riitä mihinkään, kun hakijoita on kymmeniä.

Jos työntekijöiden palkkaaminen on niiden Hr-osaston nuorien bimbojen varassa, niin ei ihmekään ettei moni vanhempi tule valituksi hommaan. Monella nuorella on kummallinen käsitys siitä, että 50 v. osaa suunnilleen kaskea vain tikulla eikä ymmärrä tietotekniikasta mitään.

Maailman pieni viulu.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma jo valmistumaan "erehtyneelle" on, että harjoittelijaksi halutaan mieluiten opiskelija. Osittain siksi, että tälle voi maksaa perustellusti matalampaa palkkaa - jos niin kivasti käy, että jotain palkkaa harjoittelusta edes saa.

Siksi olisi todella tärkeää jo opiskellessa onnistua saamaan OMAN ALAN työkokemusta. Jossain kaupan kassalla istumisesta on vain teoreettisesti hyötyä myöhemmälle työllistymiselle, koska relevanttia työkokemusta omaava kiilaa käytännössä aina ohi - kuten EK:n tutkimuksestakin voimme päätellä.

Harjoittelijaa ei perehdytetä, koska hän on muutenkin halpa ellei ilmainen, joten häneen ei haluta/voida sitoa resursseja. Harjoittelujakson jälkeen harjoittelijan itsensäkin voi olla vaikea kertoa selkeästi, mitä hän on oppinut tai ylipäätään tehnyt. Sen jälkeen kysytäänkin runebergin taitoja, että saa tuon epämääräisen klöntin muotoiltua CV:hen niin, että sen avulla saisi joskus niitä oikeita töitä. Puhumattakaan että se yksi 6 kk:n harjoittelupätkä ei riitä mihinkään, kun hakijoita on kymmeniä.

Ei auta harjoittelukaan työpaikan saamisessa. Itse jouduin vaihtamaan alaa ajokorttivaateen takia. Ei minulla opiskelijana ollut mitään mahdollisuutta saada palkallista harjoittelua tai kesätyötä, koska jo niihin vaadittiin ajokortti. En saanut muiden alojen palkallista paikkaa, koska ei ollut koulutusta. Hommasin sitten sen alan koulutuksen, jota kysyttiin. En ole nykyään "omalla alallani" ja korkeakoulutus meni yhteiskunnan kannalta täysin hukkaan. Mieluummin itsekin noita alkuperäisen oman alan hommia tekisin, mutta minkäs mahtaa. Heitetään vaan osaamista kankkulan kaivoon.

Vierailija kirjoitti:

Toki on poikkeuksiakin (varsinkin isot yritykset), mutta omasta kokemuksesta (enimmäkseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä) voin sanoa, että usein on vain se yksi henkilö tekemässä tiettyä tehtävää. Sitten kun se osaaja on lähdössä tai lähtenyt, niin ei ole jäljellä ketään, joka voisi opettaa sitä uutta tulokasta. Yrityksen kannalta tietysti riskialtista ja typerääkin, mutta tämä selittää kuitenkin sitä, miksei junior-tason osaajia aina voi palkata.

Isoissa sitä kokemusta yleensä vaaditaan, paitsi jos tulee palkatta harjoitteluun. Minä en tee pienessä yhtä tehtävää, vaan aika monipuolista hommaa. Olen kirjoitellut paljon kaikenlaisia ohjeita, miten pitää toimia, jos vaikka sairastun. Kyllä joku ne hommat oppii. Moni pitää mun hommia vaikeina, saa ne kuulostamaan siltä, mutta ei ne oikeasti ole.  Alussa on paljon muistettavaa, mutta ei se vaikeaa ole, alan koulutus on kyllä oltava, mutta sillä pärjää alkuun. 

No tulihan se sieltä. Yllättyneitä olivat? Tässä sitä EK:n "työvoimapulaa" eli oikeasti ei haluta antaa edes mahdollisuutta. Työn hintaa vain polkea alas.

Vierailija kirjoitti:

Onko ihmiset jo ihan vieraantuneet puhumastaan kielestä? Koulutusvaatimuksen ymmärrän, sillä varmistetaan että henkilöllä on alasta edes jonkin tasoiset perustiedot ja -taidot. Työkokemuksen vaatiminen on eri asia. Työkokemus tarkoittaa, että henkilöllä on jo laajempaa osaamista. Sitä ei ole, eikä tule niin kauan kun sen vaatimus säilyy yhtenä vahvana hakukriteerinä. Sitä ei saada koulunpenkiltä tai työkkäristä, se saadaan työtä tekemällä.

Ja tämähän tarkoittaisi myös sitä, että silloin tekijälle pitäisi myös maksaa sen kokemuksen tuomaa palkkaa. Yleensä juuri siinä tämä tokikaan ei näy, vaan työtä pitäisi olla valmis tekemään aloittelijan minimipalkalla asiantuntijana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisivatko nämä työnantajat vastata, että mistä työkokemusta haetaan, jos yritykset eivät halua palkata? Miksi jonkun muun pitäisi opettaa heille valmiit tekijät? 

Ennen sitä haettiin ammattikoulun harjoittelujaksoilla. Sitten ministeriö päätti, että niitä ei varsinaisesti tarvita ja samaan aikaan ammattikoulut keskitettiin alueen suurimpiin kaupunkeihin mahdollisimman kauas entisistä harjoittelupaikoista. Nyt sitten ihmetellään, että hakijalla on etäopetuksessa hankitut autoasentajan paperit, mutta ei mitään varsinaista osaamista, ihan kaikki pitää opettaa kädestä pitäen ja silti pitää maksaa sama palkka kuin osaajalle.

Hommahan on kylläkin luisunut enemmän ja enemmän siihen, että koulu on etäkirjekurssi ja sitten on pitkät harjoittelut. Ongelma noissa harjoittelussa vaan on se, että siellä teetetään opiskelijoilla mielellään ne tylsimmät ja monotonisimmat ylimääräiset hanttihommat, johon ei mitään taitoja varsinaisesti edes tarvita. Ei välttämättä päästä kunnolla opettelemaan niitä tärkeimpiä ja taitoa vaativampia työkuvioita ollenkaan. Ja sitten kun tämä osuus etäilyn takia uupuu koulustakin jää osaaminen todellakin vajaavaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisivatko nämä työnantajat vastata, että mistä työkokemusta haetaan, jos yritykset eivät halua palkata? Miksi jonkun muun pitäisi opettaa heille valmiit tekijät? 

Ennen sitä haettiin ammattikoulun harjoittelujaksoilla. Sitten ministeriö päätti, että niitä ei varsinaisesti tarvita ja samaan aikaan ammattikoulut keskitettiin alueen suurimpiin kaupunkeihin mahdollisimman kauas entisistä harjoittelupaikoista. Nyt sitten ihmetellään, että hakijalla on etäopetuksessa hankitut autoasentajan paperit, mutta ei mitään varsinaista osaamista, ihan kaikki pitää opettaa kädestä pitäen ja silti pitää maksaa sama palkka kuin osaajalle.

Hommahan on kylläkin luisunut enemmän ja enemmän siihen, että koulu on etäkirjekurssi ja sitten on pitkät harjoittelut. Ongelma noissa harjoittelussa vaan on se, että siellä teetetään opiskelijoilla mielellään ne tylsimmät ja monotonisimmat ylimääräiset hanttihommat, johon ei mitään taitoja varsinaisesti edes tarvita. Ei välttämättä päästä kunnolla opettelemaan niitä tärkeimpiä ja taitoa vaativampia työkuvioita ollenkaan. Ja sitten kun tämä osuus etäilyn takia uupuu koulustakin jää osaaminen todellakin vajaavaiseksi. 

Oikeasti tähänkin ratkaisu olisi, että sille harjoittelijallekin on maksettava jonkunlaista palkkaa. Silloin työnantajan on sitouduttava opiskelijaan ja täten varmistettava perehdytyksellä, että tekijä myös osaa jotain ja näin on palkkansa ansainnut. Ilmaistyöntekijään taas ei ole mitään järkeä panostaa ja tuhlata resursseja, joten hänellä on hyödyllisintä teettää hanttihommat. Jossain varmaan EK:n aivopierupainostuksessa vain päätettiin, että harjoittelusta ei enää makseta palkkaa, jotta opiskelijoita niihin otettaisiin. Silloin vaan syntyy tämä osaamattomien harjoittelijoiden joukko. Ei siitä harjoittelusta vaan yhtään sen enempää hyötyä ole, jos se on kuvatun laista.