Jos vainajalla omaisuus on vain asunto mutta ei rahaa tilillä
Niin maksaako kunta hautajaiset halvimmalla mahdollisella kustannuksella? Jos vainaja huolehtii että nostaa ennen kuolemaansa tilin tyhjäksi antaakseen ne läheisilleen, omaisuudeksi jää vain velaton asunto. Pitääkö aviopuolison myydä asunto hautajaiskulujen vuoksi?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahne leski saa kyllä puolisonsa hautaan alle tonnilla, ei tarvita sossua eikä lainoja, sen kun googlaa hautajaiset halvimmalla tms..... Jos on siis aviopuoliso niin hänelle jää asumisoikeus yhteiseen asuntoon, periminen onkin sitten ihan eri juttu ja siihen on omat pykälänsä. Ihmisen ahneus on kyllä rajatonta 🤮
Kukaan tässä ei ole ahne vaan minä järjestän pikkuhiljaa asiat niin että puolisoni mahdollisimman helppo jatkaa elämää minun jälkeeni. ap
Vaikka aloituksen lähtöasetelma on se, että mietit saadaanko sun hautajaiskulut laitettua kunnan (eli teidän kunnan veronmaksajien, eli niiden teidän kunnassa asuvien ihmisten) piikkiin, vaikka sulla on kyllä omaa omaisuutta ja teidän kunta varmasti saisi ne rahat käytettyä johonkin muuhun paljon hyödyllisempään (nuorisotyö, vanhusten hoito, harrastusten tukeminen jne...). Haluat vain maksimoida perinnön lähipiirillesi. Mitenkä tuo ei ole mielestäsi ahnetta?
Unohda jo nuo hautajaiskulut. Olen jo useampaan kertaan sanonut että maksan ne itse etukäteen halvimman mahdollisen mukaan, hautajaiset ovat ihan turha menoerä ja niihin ei minun kohdalla ainakaan tarvitse tuhlata enempää kuin pakko. ap
Mitään ei voi etukäteen maksaa, saata nan pöljä.
Tietenkin voi maksaa etukäteen. Voit ostaa jo nyt arkun itsellesi, suunnitella hautajaiset ja laittaa vaikka kirjekuoreen rahat kaikkeen. Näin minun mummoni on tehnyt. Virretkin on jo valmiiksi valittu ja pappi nimetty.
Mummo aina uhosi miten maksaa omat hautajaiset ja hänen hautaamisen vuoksi ei tarvi kenenkään käyttää rahaa. Ei sataa euroa ollut rahaa kun kuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meneekö perintöverö huostaanotetulle alaikäiselle lapselle koska asunnon perii hän mutta vainajan leskelle jää asumisoikeus loppuelämäksi mikäli perillinen eli ainoa lapsi ei sotke raha-asioitaan elämänsä aikana, jälkeläisen ulosottohan menee sitten vainajan asumisoikeuden yli? ap
Asumisoikeus on vain jos olette naimisissa. Perintövero tulee maksettavaksi heti, eli kyllä vaan, lapsi päätyy tilanteeseen, että maksaa pitäisi, vaikka perintöä ei voi realisoida.
Alaikäinen lapsi ei maksa perintöveroa saman kaavan mukaan kuin aikuinen. Muistini mukaan vasta yli 80000 euron ylittävältä osalta maksaa veroa.
Perintöverolaskuri, tadaa:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perint%C3%B6verol…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Tällaista ei pidä missään tapauksessa omin päin tehdä! Saa vain pätemättömän testamentin aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eloonjäänyt puoliso saa lainaa asuntoa vastaan niin että voi hoitaa hautauksen.
Eloonjäänyt puoliso ei välttämättä peri vainajaa. Leskellä on kuitenkin oikeus jäädä asuntoon asumaan, jos hänellä ei ole omaa asuntoa.
Jos hän ei omista asuntoa, ei hän myöskään voi ottaa lainaa sitä vastaan.
Eikä ylipäätäään normaalisti mitään omaisuutta ole jaettu vielä silloin kun on hautajaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meneekö perintöverö huostaanotetulle alaikäiselle lapselle koska asunnon perii hän mutta vainajan leskelle jää asumisoikeus loppuelämäksi mikäli perillinen eli ainoa lapsi ei sotke raha-asioitaan elämänsä aikana, jälkeläisen ulosottohan menee sitten vainajan asumisoikeuden yli? ap
Asumisoikeus on vain jos olette naimisissa. Perintövero tulee maksettavaksi heti, eli kyllä vaan, lapsi päätyy tilanteeseen, että maksaa pitäisi, vaikka perintöä ei voi realisoida.
Alaikäinen lapsi ei maksa perintöveroa saman kaavan mukaan kuin aikuinen. Muistini mukaan vasta yli 80000 euron ylittävältä osalta maksaa veroa.
Perintöverolaskuri, tadaa:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perint%C3%B6verol…
Tadaa... Alaikäisellä, rintaperillisellä on 60 000 alaikäisyysvähennys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Tällaista ei pidä missään tapauksessa omin päin tehdä! Saa vain pätemättömän testamentin aikaiseksi.
Ei se tuota käytäntöä ja lakiosaa miksikään muuta että miten se testamentti on laadittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahne leski saa kyllä puolisonsa hautaan alle tonnilla, ei tarvita sossua eikä lainoja, sen kun googlaa hautajaiset halvimmalla tms..... Jos on siis aviopuoliso niin hänelle jää asumisoikeus yhteiseen asuntoon, periminen onkin sitten ihan eri juttu ja siihen on omat pykälänsä. Ihmisen ahneus on kyllä rajatonta 🤮
Kukaan tässä ei ole ahne vaan minä järjestän pikkuhiljaa asiat niin että puolisoni mahdollisimman helppo jatkaa elämää minun jälkeeni. ap
Vaikka aloituksen lähtöasetelma on se, että mietit saadaanko sun hautajaiskulut laitettua kunnan (eli teidän kunnan veronmaksajien, eli niiden teidän kunnassa asuvien ihmisten) piikkiin, vaikka sulla on kyllä omaa omaisuutta ja teidän kunta varmasti saisi ne rahat käytettyä johonkin muuhun paljon hyödyllisempään (nuorisotyö, vanhusten hoito, harrastusten tukeminen jne...). Haluat vain maksimoida perinnön lähipiirillesi. Mitenkä tuo ei ole mielestäsi ahnetta?
Unohda jo nuo hautajaiskulut. Olen jo useampaan kertaan sanonut että maksan ne itse etukäteen halvimman mahdollisen mukaan, hautajaiset ovat ihan turha menoerä ja niihin ei minun kohdalla ainakaan tarvitse tuhlata enempää kuin pakko. ap
Mitään ei voi etukäteen maksaa, saata nan pöljä.
Tietenkin voi maksaa etukäteen. Voit ostaa jo nyt arkun itsellesi, suunnitella hautajaiset ja laittaa vaikka kirjekuoreen rahat kaikkeen. Näin minun mummoni on tehnyt. Virretkin on jo valmiiksi valittu ja pappi nimetty.
Mummo aina uhosi miten maksaa omat hautajaiset ja hänen hautaamisen vuoksi ei tarvi kenenkään käyttää rahaa. Ei sataa euroa ollut rahaa kun kuoli.
No minun mummo ei ole pelkästään uhonnut, ihan on jo kaikki hoitanut. Pitopalvelullekkin on maksanut etukäteen. Arkku odottaa hautaustoimistossa. Saattaa kuitenkin olla, että odottaa vielä muutaman vuoden. Mieluusti mummon täällä pitäisin, mutta itse hän haluaa ja pois ja ymmärrän sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Tällaista ei pidä missään tapauksessa omin päin tehdä! Saa vain pätemättömän testamentin aikaiseksi.
No kuka pöljä testamenttia alkais itse väsäämään. Omaisuuden voi tosiaan testamentata puolisolle ja lapsi voi vaatia lakiosaa.
Mutta miksi lasta ei ole virallisesti adoptoitu sijaisperheeseen? Sitten katkeaisi perintöyhteys ja perisi rikkaat sijaivanhemmat ilkeän ap:n sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Jos lapsi on slaikäinen, DVV (ent. maistraatti pitää kyllä huolen siitä, että edunvalvoja vaatii lapsen lakiosaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Jos lapsi on slaikäinen, DVV (ent. maistraatti pitää kyllä huolen siitä, että edunvalvoja vaatii lapsen lakiosaa.
Jep, todellakin.
Eli ap sotkee nyt kaikkien elämän tosi pahasti kuolemalla. Sepä ei häntä kiinnosta.
Minusta on ihan hyvä ajatus, että jos elämä on pelkkää kärsimystä, niin sen voisi lopettaa. Turhaa sitä täällä on kärvistellä ja kitua.
näin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meneekö perintöverö huostaanotetulle alaikäiselle lapselle koska asunnon perii hän mutta vainajan leskelle jää asumisoikeus loppuelämäksi mikäli perillinen eli ainoa lapsi ei sotke raha-asioitaan elämänsä aikana, jälkeläisen ulosottohan menee sitten vainajan asumisoikeuden yli? ap
Asumisoikeus on vain jos olette naimisissa. Perintövero tulee maksettavaksi heti, eli kyllä vaan, lapsi päätyy tilanteeseen, että maksaa pitäisi, vaikka perintöä ei voi realisoida.
Alaikäinen lapsi ei maksa perintöveroa saman kaavan mukaan kuin aikuinen. Muistini mukaan vasta yli 80000 euron ylittävältä osalta maksaa veroa.
Perintöverolaskuri, tadaa:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perint%C3%B6verol…
Tadaa... Alaikäisellä, rintaperillisellä on 60 000 alaikäisyysvähennys.
Ja tadaa... linkki laskuriin oli sen vuoksi, että sieltä voi jokainen käydä vapaasti laskeskelemassa, että paljonko tulisi maksettavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Tällaista ei pidä missään tapauksessa omin päin tehdä! Saa vain pätemättömän testamentin aikaiseksi.
No kuka pöljä testamenttia alkais itse väsäämään. Omaisuuden voi tosiaan testamentata puolisolle ja lapsi voi vaatia lakiosaa.
Mutta miksi lasta ei ole virallisesti adoptoitu sijaisperheeseen? Sitten katkeaisi perintöyhteys ja perisi rikkaat sijaivanhemmat ilkeän ap:n sijaan.
Kyllä sitä on ehdotettu mutta ei käy heille. Rahavirta olisi loppunut. ap
Onko aviopuolisosi lapsesi isä? Etkö haluaisi tavata lastasi edes kerran, hyvästiksi?
Olen itse sijaisäiti, ja lapseni kipeä kohta on, kun se oikea vanhempi ei edes yhtä kertaa ole halunnut tavata. Yhdeksääntoista vuoteen. Olen hänelle kertonut, miten traumaattinen asia lapsen menetys voi olla, ja kuinka se voi viedä vanhemmalta kyvyn ja voimat kohdata lastaan. Mutta edes kerran.... että lapsi tietäisi juurensa.
Älä hyvä ihminen siirrä sitä asuntoa eläessäsi puolison nimiin. Saattaa nimittäin tulla pikainen lähtö, ehkä hieman avustettukin. Vähän epäilyttää, miksi puoliso on valmiiksi nihkeä maksamaan edes hautajaiskuluja. Nehän saa kuitteja vastaan takaisin perunkirjoituksen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.
Voihan testamentillä määrätä koko omaisuudenkin puolisolle. Jos tämä on lapselle ok, niin näin tapahtuu. Lapsenhan pitää vaatia lakiosansa, jos haluaa sen.
Lapsella kuitenkin on tässä tapauksessa virkaholhooja, joka tulee joka tapauksessa vaatimaan sen lakiosan, niin helpompi tehdä paperit jo valmiiksi sen mukaan.
Eikö puolisolla ole omaa rahaa sitten?
Tässä näemme esimerkin miten tyhmä on puolisoiden yhteine ja ainoa pankkitili. Se jäädytetään kunnes perunkirjoitus on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Eikö puolisolla ole omaa rahaa sitten?
Tässä näemme esimerkin miten tyhmä on puolisoiden yhteine ja ainoa pankkitili. Se jäädytetään kunnes perunkirjoitus on tehty.
Kun isäni kuoli, oli äidilläni ja isälläni yhteinen "tai" tili ja kyllä äitini sitä ihan normisti pystyi käyttämään. (Ja -tili, mikä edellyttää molempien 'kuittausta' meneekin varmaan kiinni)
Joo, sori. Mutta idea oli siis se, että testamentilla voi määrätä osan puolisolle, vaikka on lapsiakin. Tai yksi lapsi, kuten nyt tässä.