Jos vainajalla omaisuus on vain asunto mutta ei rahaa tilillä
Niin maksaako kunta hautajaiset halvimmalla mahdollisella kustannuksella? Jos vainaja huolehtii että nostaa ennen kuolemaansa tilin tyhjäksi antaakseen ne läheisilleen, omaisuudeksi jää vain velaton asunto. Pitääkö aviopuolison myydä asunto hautajaiskulujen vuoksi?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Eloonjäänyt puoliso saa lainaa asuntoa vastaan niin että voi hoitaa hautauksen.
Eloonjäänyt puoliso ei välttämättä peri vainajaa. Leskellä on kuitenkin oikeus jäädä asuntoon asumaan, jos hänellä ei ole omaa asuntoa.
Jos hän ei omista asuntoa, ei hän myöskään voi ottaa lainaa sitä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meneekö perintöverö huostaanotetulle alaikäiselle lapselle koska asunnon perii hän mutta vainajan leskelle jää asumisoikeus loppuelämäksi mikäli perillinen eli ainoa lapsi ei sotke raha-asioitaan elämänsä aikana, jälkeläisen ulosottohan menee sitten vainajan asumisoikeuden yli? ap
Et kai aio jättää alaikäistä lasta suremaan tahallisesti? Pysy hengissä lapsesi tähden. Vanhemman itsemurha on ikuinen trauma. Apua on saatavilla, oli syy itsetuhoisuuteen mikä tahansa.
En edes tunne lastani eikä hän minua. Hän ei jää minua kaipaamaan. Hänen vanhemmat on sijaisvanhemmat, en minä. ap
Miten pienenä lapsesi otettiin huostaan ja miksi? Kyllä pienelläkin lapsella voi olla muistoja ja sinä hänelle tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eloonjäänyt puoliso saa lainaa asuntoa vastaan niin että voi hoitaa hautauksen.
Eloonjäänyt puoliso ei välttämättä peri vainajaa. Leskellä on kuitenkin oikeus jäädä asuntoon asumaan, jos hänellä ei ole omaa asuntoa.
Jos hän ei omista asuntoa, ei hän myöskään voi ottaa lainaa sitä vastaan.
Puoliso ei peri, koska on rintaperillinenkin, kun testamenttia ilmeisesti ei ole. Avioliitossa omaisuus tasataan ennen perinnönjakoa ja sitten tehdään perinnönjako vainajan tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahne leski saa kyllä puolisonsa hautaan alle tonnilla, ei tarvita sossua eikä lainoja, sen kun googlaa hautajaiset halvimmalla tms..... Jos on siis aviopuoliso niin hänelle jää asumisoikeus yhteiseen asuntoon, periminen onkin sitten ihan eri juttu ja siihen on omat pykälänsä. Ihmisen ahneus on kyllä rajatonta 🤮
Kukaan tässä ei ole ahne vaan minä järjestän pikkuhiljaa asiat niin että puolisoni mahdollisimman helppo jatkaa elämää minun jälkeeni. ap
Vaikka aloituksen lähtöasetelma on se, että mietit saadaanko sun hautajaiskulut laitettua kunnan (eli teidän kunnan veronmaksajien, eli niiden teidän kunnassa asuvien ihmisten) piikkiin, vaikka sulla on kyllä omaa omaisuutta ja teidän kunta varmasti saisi ne rahat käytettyä johonkin muuhun paljon hyödyllisempään (nuorisotyö, vanhusten hoito, harrastusten tukeminen jne...). Haluat vain maksimoida perinnön lähipiirillesi. Mitenkä tuo ei ole mielestäsi ahnetta?
Unohda jo nuo hautajaiskulut. Olen jo useampaan kertaan sanonut että maksan ne itse etukäteen halvimman mahdollisen mukaan, hautajaiset ovat ihan turha menoerä ja niihin ei minun kohdalla ainakaan tarvitse tuhlata enempää kuin pakko. ap
Mitään ei voi etukäteen maksaa, saata nan pöljä.
Tuo viimeinen ilkeä kommentti hieman ihmetyttää. Tottakai voi maksaa etukäteen! Lahjakortti hautaustoimistoon tai hautajaisrahat kirjekuoreen omaisille. Ei ole sen vaikeampaa.
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo pelkästään seurakunta, johon isäni oli kulunut 90 vuotta veloitti useamman satasen. "Ruumiin säilytysmaksu" oli yksi korneimmista, siellä jääkaapissa maattiin parinsadan euron edestä.
Isäni sai vaatimattoman tyylikkäät hautajaiset ja paikalla oli oikeastaan vain hänen lähimmät omaisensa, mutta ennenkuin hän oli haudassa ja kivi paikoillaan niin kymppitonni tais mennä.Seurakunnat on vähän pulassa kun niiden maailmankuva ei oikein nuoria kiinnosta ja keski-ikäisetkin eroaa säästääkseen sen muutaman satasen.
Seremoniat - satuhäät, kastajaiset, joulukirkko, hautaukset - taas kansalle kelpaa, niistä otetaan sitten kunnolla rahaaa.
Onko sulla mitään käsitystä paljonko maksaa rakentaa se jääkaappi ja kuinka paljon sen viilentäminen syö sähköä? Se ei ole ihan sama kuin sun tarjousjääkaappisi, jossa on pari litraa maitoa ja kilo jauhelihaa.
Niin ja pitää siellä olla muutama työntekijäkin että ruumis sinne saadaan ja huolehditaan papin siunattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meneekö perintöverö huostaanotetulle alaikäiselle lapselle koska asunnon perii hän mutta vainajan leskelle jää asumisoikeus loppuelämäksi mikäli perillinen eli ainoa lapsi ei sotke raha-asioitaan elämänsä aikana, jälkeläisen ulosottohan menee sitten vainajan asumisoikeuden yli? ap
Asumisoikeus on vain jos olette naimisissa. Perintövero tulee maksettavaksi heti, eli kyllä vaan, lapsi päätyy tilanteeseen, että maksaa pitäisi, vaikka perintöä ei voi realisoida.
Alaikäinen lapsi ei maksa perintöveroa saman kaavan mukaan kuin aikuinen. Muistini mukaan vasta yli 80000 euron ylittävältä osalta maksaa veroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautaaminen hoidetaan vainajan varoista, jos sellaisia on. Vainjahan ei ole varato, jos käteistet puuttuu, mutta on muuta omaisuutta.
Yleensä perilliset kaivelee taskujaan ja maksaa hautajaiset, jos rahaa ei ole. En kyllä tiedä miten käytännössä hoidetaan, jos käteisvaroja ei ole, eikä perillisiä kiinnosta hautaamisen kulut tai järjestelyt. Kai pesänhoitaja ottaisi lainaa kuolinpesälle.
Sosiaalitoimi maksaa halvimman arkun ja hautapaikan. Kiveä ei tule eikä mitään ilmoituksia, kahvituksia jne. ole.
Siitäpä lukemaan
https://www.suomi.fi/palvelut/varattoman-vainajan-hautausavustus-rauman…
Niin niin, mutta jos kyseessä ei ole varaton, vaan ainoastaan rahaton henkilö.
Varttoman henkilön hautaa kunta, se on selvä, mutta ei sellaista, jolla on varallisuutta, patisi jos perilliset kieltäytyy perinnöstä, silloin kunta hautaa ja valtio saa perinnön, jonka oletattavasti luovuttaa kunnalle, jos se on asunto kyseisen kunnan alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita se mörskä myyntiin. Olet liian kiintynyt siihen taloon ja se estää sua pääsemästä elämässä eteenpäin. Se että puolisosi tykkää asua siinä ei ole syy pilata omaa elämää roikkumalla kiinni jossain mikä ei kannata.
Talosta eroon pääseminen parantaa elämääsi ja luo toivoa.Mistä sinä tiedät, kumpi talon omistaa?
Minä omistana. ap
No alapa sitten miettiä mitkä hyvät mahikset sulla ois tehdä vaikka mitä jos sen talon kustannukset ei rasittais sun elämää?
Talon kustannusten takia ei kannata ainutkertaista elämäänsä hukata. Mee terveyskeskukseen ja hae mielenterveyden asiantuntijalta apua. Sä olet vähintään keskivaikeaa masennusta poteva ja tällä hetkellä katselet maailmaa ns. kaivon pohjalta joten näet vain pienen vilauksen niistä mahdollisuuksista joita elämällä ois sulle tarjota.Tämä ei johdu huonosta taloudellisesta tilanteesta, itseasiassa taloudellinen tilanteeni on paras ikinä. Kyllä, sairasn keskivaikeaa masennusta, persoonallisuushäiriötä sekä ahdistuneisuushäiriötä. Olen ollut hoidon piirissä jo parikymmentä vuotta, tuloksetta. Mitä muuta enää voisin tehdä, olen yrittänyt ihan tarpeeksi. Joitakin ei ole tarkoitettu vaan parantumaan ja elämä on sietämätöntä. Silloin pois lähtö lopullisesti on vaihtoehto, eikä se ole mielestänu huono. Silloinhan tuska loppuu. ap
Tuska siirtyy puolisolle ja lapselle.
Kuten jo aiemmin sanoin, lapsi ei edes tunne minua enkä minä häntä, ollaan ihan vieraita toisillemme. Lapsi ei kärsi, hänellä on tasapainoiset sijaisvanhemmat. Mieheni ehkä mutta hän on selviytyjä. Todennäköisesti hänenkin elämä helpottuu kun ei tarvitse enää kantaa huolta mieleltään sairaasta puolisosta. ap
Miten voit olla varma, ettei lapsi sinua muista ja tunne? Vaikka sinä et tuntisikaan häntä, niin hänen päähän et voi mennä tuntemaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
Miten voit olla täysin varma, että kuolet ennen puolisoa?
Sivusta: Sairaus....?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä hautajaiset sitten maksaa halvimmillaan, siis ihan minimaaliset. ap
Googlaa suoratuhkaus, mutta sellaisen 500 euroa, riippuen kuljetusmatkasta.
Kuluja tulee arkuttamisesta, matkasta krematorioon ja polttamisesta arkun ja uurnan lisäksi. Arkku on pakollinen, uurna ei, saa lainauurnan tai jonkinlaisen pussin, jossa voi tulla sirotelluksi muistolehtoon tai luontoon (jälkimmäiseen tarvitaan maanomistajan lupa).
Innostuin tuosta suoratuhkauksesta, mutta onkin ensisijaisesti niille jotka ei kirkon jäseniä. Itselleni siunaus tärkeä, mutta en tahdo muistotilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa kannattaisi kuitenkin miettiä testamentilla asioiden järjestämistä niin, että puoliso perii laillisesti. Testamentilla voi rajoittaa lapsen saaman perinnön puoleen lakiosuudesta. Jos kuolema todetaan tapahtuneen oman käden kautta, niin esimerkiksi henkivakuutuksesta yleensä jää saamatta rahat. Tosin ap:lla tuskin on henkivakuutusta sairaushistoriansa vuoksi.
Eli järkevintä olisi nyt tehdä niin, että marssisi asiansa osaavaan lakitoimistoon, jossa tekisi pätevän testamentin, vahvistaisi sen käräjäoikeudessa (tarvitaanko tätä nykyään?) ja tallettaisi alkuperäisen pankkiin ja ottaisi pari kopiota itselleen säilytettäväksi.
Seuraava kohde olisi asuinpaikkakuntasi seurakunta, jossa selvität mahdollisen sukuhaudan tilanteen, toisaalta jos otat uurnapaikan, siihen mahtuu sitten 9 uurnaa myöhemmin, eli puolisosi tuhkat voidaan haudata siihen myös. En tiedä nykytilannetta, mutta joku aika sitten vielä tämän hautapaikan pystyi lunastamaan itselleen etukäteen.
Sen jälkeen marssisi hautaustoimistoon ja hoitaisi siellä itselleen mieluisat hautausjärjestelyt (eli ilmeisesti se halvin arkku, halvin uurna, arkkuvaatteet jne) ja maksaisi ne etukäteen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen, mutta kannattaa ottaa huomioon, että jälkeen jääneet ihmiset saattavat haluta sellaisen pitää joka tapauksessa. Et voi määrätä ihmisten surua. Appiukko oli halunnut, että hänen tuhkansa ripotellaan tiettyyn paikkaan. Anoppi päätti appiukon kuoleman jälkeen, että tuhkat haudataan uurnapaikalle, koska hän haluaa sitten siihen samaan kuoppaan omat tuhkansa. Ei appiukko voinut sitä estää, kun kerta kuollut oli.
Mutta voit siis maksaa kaiken etukäteen tai varata rahat etukäteen vaikka "Hautaustili"-tilille.
Rahat kannattaa tuhlata/hukata siten, että niistä ei jää perittävää ja huomioiden sen, että sitä ei voi katsoa ennakkoperinnöksi. Jos vaikka teet lahjakirjan, jossa on määrätty, että kyseistä lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi, niin se voidaan silti katsoa ennakkoperinnöksi.
*Lakiosuuteen, eli puoleen perinnöstä.
Ei toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita se mörskä myyntiin. Olet liian kiintynyt siihen taloon ja se estää sua pääsemästä elämässä eteenpäin. Se että puolisosi tykkää asua siinä ei ole syy pilata omaa elämää roikkumalla kiinni jossain mikä ei kannata.
Talosta eroon pääseminen parantaa elämääsi ja luo toivoa.Mistä sinä tiedät, kumpi talon omistaa?
Minä omistana. ap
No alapa sitten miettiä mitkä hyvät mahikset sulla ois tehdä vaikka mitä jos sen talon kustannukset ei rasittais sun elämää?
Talon kustannusten takia ei kannata ainutkertaista elämäänsä hukata. Mee terveyskeskukseen ja hae mielenterveyden asiantuntijalta apua. Sä olet vähintään keskivaikeaa masennusta poteva ja tällä hetkellä katselet maailmaa ns. kaivon pohjalta joten näet vain pienen vilauksen niistä mahdollisuuksista joita elämällä ois sulle tarjota.Tämä ei johdu huonosta taloudellisesta tilanteesta, itseasiassa taloudellinen tilanteeni on paras ikinä. Kyllä, sairasn keskivaikeaa masennusta, persoonallisuushäiriötä sekä ahdistuneisuushäiriötä. Olen ollut hoidon piirissä jo parikymmentä vuotta, tuloksetta. Mitä muuta enää voisin tehdä, olen yrittänyt ihan tarpeeksi. Joitakin ei ole tarkoitettu vaan parantumaan ja elämä on sietämätöntä. Silloin pois lähtö lopullisesti on vaihtoehto, eikä se ole mielestänu huono. Silloinhan tuska loppuu. ap
Oletko varma ettet saa ikinä lasta itsellesi? Minkä ikäinen hän on?
Valitettavasti minulla päässä niin pahasti vikaa että en edes halua häntä. Olisin halunnut silloin vauvana pitää hänet mutta en enää, en tunne häntä. Olen nähnyt hänet viimeksi 15v sitten. ap
Traumatisoiduitko kun lapsesi otettiin huostaan? Mitkä ne syyt oli ja oliko ne aiheelliset? Ehkä masennuksesi pohja löytyy sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja meneekö perintöverö huostaanotetulle alaikäiselle lapselle koska asunnon perii hän mutta vainajan leskelle jää asumisoikeus loppuelämäksi mikäli perillinen eli ainoa lapsi ei sotke raha-asioitaan elämänsä aikana, jälkeläisen ulosottohan menee sitten vainajan asumisoikeuden yli? ap
Asumisoikeus on vain jos olette naimisissa. Perintövero tulee maksettavaksi heti, eli kyllä vaan, lapsi päätyy tilanteeseen, että maksaa pitäisi, vaikka perintöä ei voi realisoida.
Alaikäinen lapsi ei maksa perintöveroa saman kaavan mukaan kuin aikuinen. Muistini mukaan vasta yli 80000 euron ylittävältä osalta maksaa veroa.
Alaikäisvähennys on 60 tonnia. Puolisovähyennys 90 tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä hautajaiset sitten maksaa halvimmillaan, siis ihan minimaaliset. ap
Googlaa suoratuhkaus, mutta sellaisen 500 euroa, riippuen kuljetusmatkasta.
Kuluja tulee arkuttamisesta, matkasta krematorioon ja polttamisesta arkun ja uurnan lisäksi. Arkku on pakollinen, uurna ei, saa lainauurnan tai jonkinlaisen pussin, jossa voi tulla sirotelluksi muistolehtoon tai luontoon (jälkimmäiseen tarvitaan maanomistajan lupa).
Innostuin tuosta suoratuhkauksesta, mutta onkin ensisijaisesti niille jotka ei kirkon jäseniä. Itselleni siunaus tärkeä, mutta en tahdo muistotilaisuutta.
No ei kai mikään tuhkaustapa voi sulkea siunaamista pois. Sinatahan voi vaikka etänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahne leski saa kyllä puolisonsa hautaan alle tonnilla, ei tarvita sossua eikä lainoja, sen kun googlaa hautajaiset halvimmalla tms..... Jos on siis aviopuoliso niin hänelle jää asumisoikeus yhteiseen asuntoon, periminen onkin sitten ihan eri juttu ja siihen on omat pykälänsä. Ihmisen ahneus on kyllä rajatonta 🤮
Kukaan tässä ei ole ahne vaan minä järjestän pikkuhiljaa asiat niin että puolisoni mahdollisimman helppo jatkaa elämää minun jälkeeni. ap
Vaikka aloituksen lähtöasetelma on se, että mietit saadaanko sun hautajaiskulut laitettua kunnan (eli teidän kunnan veronmaksajien, eli niiden teidän kunnassa asuvien ihmisten) piikkiin, vaikka sulla on kyllä omaa omaisuutta ja teidän kunta varmasti saisi ne rahat käytettyä johonkin muuhun paljon hyödyllisempään (nuorisotyö, vanhusten hoito, harrastusten tukeminen jne...). Haluat vain maksimoida perinnön lähipiirillesi. Mitenkä tuo ei ole mielestäsi ahnetta?
Unohda jo nuo hautajaiskulut. Olen jo useampaan kertaan sanonut että maksan ne itse etukäteen halvimman mahdollisen mukaan, hautajaiset ovat ihan turha menoerä ja niihin ei minun kohdalla ainakaan tarvitse tuhlata enempää kuin pakko. ap
Mitään ei voi etukäteen maksaa, saata nan pöljä.
Tietenkin voi maksaa etukäteen. Voit ostaa jo nyt arkun itsellesi, suunnitella hautajaiset ja laittaa vaikka kirjekuoreen rahat kaikkeen. Näin minun mummoni on tehnyt. Virretkin on jo valmiiksi valittu ja pappi nimetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunta ei maksa hautajaisia jos on velaton asunto.
Ok, eli järkevin siirtää jo eläessä koti puolison nimiin? ap
Ehkä, varainsiirtovero ja lahjavero!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä hautajaiset sitten maksaa halvimmillaan, siis ihan minimaaliset. ap
Googlaa suoratuhkaus, mutta sellaisen 500 euroa, riippuen kuljetusmatkasta.
Kuluja tulee arkuttamisesta, matkasta krematorioon ja polttamisesta arkun ja uurnan lisäksi. Arkku on pakollinen, uurna ei, saa lainauurnan tai jonkinlaisen pussin, jossa voi tulla sirotelluksi muistolehtoon tai luontoon (jälkimmäiseen tarvitaan maanomistajan lupa).
Innostuin tuosta suoratuhkauksesta, mutta onkin ensisijaisesti niille jotka ei kirkon jäseniä. Itselleni siunaus tärkeä, mutta en tahdo muistotilaisuutta.
Järjestelykysymys ja mahdollisesti yksi kuljetusmatka lisää. Pitää hoitaa se siunaus siihen väliin, mutta se voi onnistua suoraan krematorion kappelissa, jolloin kuljetusmatkoja ei tule enempää. Jos haluat sinne omaisia, he yleensä tahtovat myös pitää jonkinlaisen muistotilaisuuden, mutta eihän ne nykyaikana enää isoja ole, etenkään nuorempien vainajien kohdalla. Kakkukahvit lähisuvulle, ei se nyt kauheasti maksa. Et voi kieltää ketään pitämästä muistotilaisuutta, kun et ole itse enää sitä estämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voit olla täysin varma, että kuolet ennen puolisoa?
Sivusta: Sairaus....?
Ei kukaan voi tietää milloin joku muu kuolee.
Ei ole kuin 5 vuotta enää kun voi julistaa kuolleeksi. Jättää kirjeen ja laivalla menee sisään mutta ei tule kummastakaan päästä enää ulos, niin ei siinä paljoa epäselvyyksiä jää kohtalon suhteen.