Sinä nainen, josta miehet eivät pidä: millainen olet?
Kysymys otsikossa.
Minä aloitan: Olen vähän ujo ja jännitän sosiaalisia tilanteita. Tästä minua on arvosteltu paljon. En ole mikään työpaikan ilopilleri ja ilmapiirin ylläpitäjä vaan hitaasti lämpiävä tarkkailija. Tutuilta olen kuullut olevani hauska ja hyvää seuraa, mutta antamani ensivaikutelman vuoksi miehet eivät kiinnostu minusta. He eivät edes pidä minusta. Kun joskus yritin seurustella, mies vertaili minua "räiskyviin" naispuolisiin tuttaviinsa. Kuulemma minun pitäisi olla vähän räväkämpi.
Lisäksi olen ulkonäöltäni rumanpuoleinen harmaahiiri.
Kommentit (207)
Ujo, ahdistunut, neuroottinen, punasteleva, sulkeutunut, hiljainen. Lukutoukka myös. Ulkoisesti ok, mutta kun tutustuvat, huomaavat ujouteni ja herkkyyteni.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäinen,liikunnallinen enkä hypi miehen tahdon mukaan.
Kerron kokemuksesta että miehet haluaa naisen joka on kiltti hiirulainen ja antaa miehen juoksennella missä haluaa -lue myös muissa naisissa.Toteuttaa miehen haluja eikä vaadi mitään itse.
Niin ja naisella pitää olla suuret rinnat,meikata räikeästi joka päivä ja pukeutua hieman oudosti-siis minihameisiin ,korkokenkiin ym ym.
En todellakaan haluaisi, että nainen olisi suuririntainen, räikeästi meikattu ja pukeutuisi minihameisiin ja korkokenkiin. Liikun melko luokattomien miesten kanssa, jos tuo on heidän ihanteensa.
Nykymiesten ihanteena on mieluummin sporttinen, luonnollisemmin meikattu nainen, joka pukeutuu naisellisesti, muttei mauttoman paljastavasti. Nainen smart casual -pukeissa on miljoonakertaa seksikkäämpi kuin joku tuubitoppiterassityrkky. Makkari on paljon kivempi paikka leikkiä sensuelleilla vaatteilla kuin työpaikka, kaverien illanistujaiset tai ostoskeskus. Elegantit sukkanauhat muuten hillityn tyylikkäästi pukeutuneen naisen vaatteiden alla on ehkä seksikkäintä mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäinen,liikunnallinen enkä hypi miehen tahdon mukaan.
Kerron kokemuksesta että miehet haluaa naisen joka on kiltti hiirulainen ja antaa miehen juoksennella missä haluaa -lue myös muissa naisissa.Toteuttaa miehen haluja eikä vaadi mitään itse.
Niin ja naisella pitää olla suuret rinnat,meikata räikeästi joka päivä ja pukeutua hieman oudosti-siis minihameisiin ,korkokenkiin ym ym.
Sä olet aivan pihalla.
-Mies
Seuraavat asiat ainakin häiritsevät miehiä: 1. ylipaino, 2. passiivinen, hiljainen ja tavalla tai toisella perässävedettävä luonne ”flegmaattinen perässähiihtäjä”, 3. negatiivinen, valittava luonne, 4. aivosumu tai mielenterveysongelmat, 5. kovin erilaiset elämänarvot tai elämäntyyli, 5. pienet lapset toiselle miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisesti kömpelö. Joko olen tuppisuuna ja siitä valitetaan, tai sitten puhun ja muiden mielestä juttuni ovat tyhmiä. Siksi en viitsi kauheasti olla ihmisten seurassa, joten en tutustu usein uusiin miehiin.
Joskus saan huomiota sellaisilta miehiltä, jotka alkavat heti ensi tapaamisella käyttäytyä töykeästi, tiuskia vihaisesti oletetuista vioistani yms. (siis esim. tulee juttelemaan vaikka junassa, alkaa heti vttuilla ja sitten vielä kuvittelee, että suostun treffeille hänen kanssaan ja annan puhelinnumeron). Ilmeisesti nämä miehet luulevat, että hiljainen, vaatimattoman näköinen rillipää = lapanen, ja heille kelpaa millainen nainen tahansa, kunhan on alistuva. Tällaisten miesten seuraa en kaipaa ja poistan itseni siitä välittömästi. Muunlaiset eivät kiinnostu minusta.
Tuo on tosiaan hyvä tiedostaa: on miehiä joilla ainut kriteeri on että nainen on alistuva. Varoitusmerkkejä kannattaa tarkkailla.
Amerikassa tällaista hiljaista kodinhengetärtä voitaisiin osata arvostaa. En uskalla lähteä :(
Mistä tiiän? Kaveri oli käymässä Suomessa ja miehensä sanoi ujojen olevan heillä päin kovassa huudossa. Olenkin aina miettinyt miksen kelpaa. Kun suomalaiset miehetki on samalla tavoin hiljaisia. Kaipa haluavat jotain muuta...
Viihdyn kotona, tykkään välillä meikata, kokata jne.
Vierailija kirjoitti:
Ujo autisti, jolla on outo huumorintaju. Ujoudestani huolimatta en anna kenenkään hyppiä nenille. Verbaalisesti lahjakas, äo jotain 120-130 välillä. Mutta ruma naama on todennäköisesti se kaikkein tärkein, miksi olen ilmaa miehille. Omaisuutta on onneksi sen verran, että plastiikkakirurgialla voidaan korjata se, mitä ei ole geeneissä. Kun siihen saisi vaan rohkeutta kerättyä.. Jos en senkään jälkeen kelpaa, niin sitten lyön hanskat tiskiin.
Miehenä voin sanoa sen, että ruma naama ei ole mitään verrattuna "verbaalisesti lahjakkaana" itseään pitävään naiseen, monesti teistä "älykkö"-naisista saa tosi kuivan ja itseään täynnä olevan kuvan, ette oikein osaa ottaa rennosti, se on suurin ongelmanne. Oudolla huumorintajulla varustettuja miehiäkin on, eikä itseäni haittaa minkä näköinen on naamasta, kunhan kroppa on hoikanpuoleinen, ja toisinpäin; ei ylipaino häiritse, jos naama on kaunis. Luonne on ainakin itselleni kaikkein tärkeintä. Kauneusleikkaus ei tule ratkaisemaan pariutumisongelmaasi, älä tee sitä vain miehen takia, kyllä sinulle löytyy mies joka hyväksyy sinut omana itsenäsi, mutta myös sinun on oltava avoimin mielin.
Kuvailempa itsenikin, vaikka naisista kysyttiin; olen urheilullinen ja perustavisnaamarilla varustettu maalaisjärjen jättiläinen, sekä tiedonjanoinen rotta. Naisrintamalla on hiljaista, muttei kuollutta. Syy miksei naiset ole kiinnostuneita on työttömyyteni, ja sen toki ymmärrän, vaikka sillekin on syynsä.
Tyypillisen, haluttavan naisen vastakohta.
Sekä aidosti älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavat asiat ainakin häiritsevät miehiä: 1. ylipaino, 2. passiivinen, hiljainen ja tavalla tai toisella perässävedettävä luonne ”flegmaattinen perässähiihtäjä”, 3. negatiivinen, valittava luonne, 4. aivosumu tai mielenterveysongelmat, 5. kovin erilaiset elämänarvot tai elämäntyyli, 5. pienet lapset toiselle miehelle.
Ja sieltä jyrähti pihi mies 👏☝️
Rillipäinen, pikkupoikamainen luonne, ittepäinen, en ole myöskään alistuvaa luonne, lasken kuulemma liian tiukkaan, tiukkapipo muun muassa... jne. Niin ja liian lihava.
En ole koskaan jaksanut panostaa ulkoiseen olemukseen niin, että erottuisin.
Olen ihan perus, hoikka, lyhyt, varmaan aika tavallisen näköinen. Huulipunaa inhoan, ripsiväri menettelee.
Korut eivät näytä hyvältä. En ole kurvikas, joten tuoltakin osin pukeutumiseni on aina ollut neutraalia. Silmälaseja olen käyttänyt lähes aina.
En ole myöskään oppinut naisellista kikattelua tai muuta naisellista elehdintää. Olen kyllä ystävällinen mutta liian pidättyvä mihinkään flirttailuihin. Ei tuijottele uhmakkaasti ketään silmiin enkä varsinkaan kivanoloisten miesten silmiin. Esitän niinkuin olisin näkymätön. Aika hyvin olen siinä onnistunutkin.
Mutta kun yksinoloon tottuu niin ei elämä hassumpaa ole. Kuitenkin olen sujut itseni kanssa. Nuorena en ollut. Kehitystä on siis tapahtunut eikä perheen perustaminen ollut koskaan haaveeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen etäinen ja vaikeasti lähestyttävä, joidenkin mielestä pelottava. Hymyilen harvoin.
Ihan sama mulle kun en kenenkään huomiota edes kaipaa.Samaa on sanottu minullekin mitä en koskaan ole käsittänyt. No joo, en hymyile paljon mutta esim töissä minua kuvaillaan empaattiseksi. Olen pienikokoinen. Ei rautaa eikä tatuointeja naamassa. En tiedä mikä minussa nyt niin pelottaa.
Sama täällä! En kuulemma hymyile tarpeeksi. Naisten oletetaan edelleen olevan koko ajan hymyssä suin. Heti jos et ole niin on joku vikana tai näytät todella väsyneeltä muiden mielestä. Toivon että muutumme tässä yhteiskunnan tasolla ja pian!
Tämä just, että nimenomaan naisten odotetaan hymyilevän miehille. Tuntuu olevan miehelle jopa loukkaus kun nainen ei hymyilekään heti miehen nähdessään. Minulta useasti miehet tivanneet miksi en hymyile, miksi olen niin vakava, osaanko edes hymyillä, jne.
Osaan kyllä ja hymyilen silloin kun hymyilyttää mutta etenkin työelämässä tämä hymyttömyys koetaan jopa hankaluutena ja asiakeskeisyys liiallisena vakavuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen turvonnut pitkäaikaissairauden vaatiman jatkuvan kortisonin takia kasvoista ja vatsasta huomattavasti. En pidä enää itsekään itseäni kauniina niin eipä muutkaan voi pitää. En ole lihava mutta näytän kummalliselta ja sairaalta.
Joo, minua on miespuolinen otus ihan kiusannut kortisoniturvotuksesta. Tiesi sairaudesta, mutta ehkä sitten oli vieläkin mukavampi kiusata kun tiesi että sattuu kovasti. Ihmiset ovat niin - no - ihmisiä 🤷🏻♀️
Ihan hirveää kuulla, olen niin pahoillani! Kiitos silti tosi paljon kun jaoit tämän kokemuksen, tulee tunne ettei paini yksin kortisonin haittojen kanssa <3
Etäinen ja varautunut ja pelottava. Näin mulle on kerrottu. Oikeasti olen aika ujo ja mulla on huono itsetunto miesten suhteen juurikin siitä syystä, että paljoa ei ole positiivisia kokemuksia. Mulla on lisäksi aika rujo huumorintaju, jolla yritän peitellä arkuuttani. Lisäksi tässä vuosien yksinäisyyden vuoksi olen lihonnut huomattavan ylipainoiseksi, vaikka eipä se flaksi silloin nuorena ja hoikkanakaan kauheesti käynyt. Mussa ei myöskään ole mitään luonnonkaunista, että ulkonäössä joudun kaiken vääntämään väkisin eli osaan kyllä laitautua, mutta kyllähän sitä isoine rintoineen aika tätimäiseltä nykyään näyttää.
Olen itsenäinen enkä välttämättä koe tarvitsevani ketään, olen hiljainen enkä meikkaa/laita hiuksia tms "naismaista". En pidä kotitöistä enkä osaa laittaa ruokaa. Minua ei kiinnosta kohottaa kenenkään miehistä itsetuntoa. En ikinä suostuisi seksiin ellei itseäni kiinnosta tarpeeksi. Enkä ole kauniskaan.
Olen kapeaharteinen ja kapeauumainen, mutta leveäperseinen tohtorisnainen. Rintavarustustakin löytyy ja naamaltani olen pornomallitasoa. Silti ei vaan miehiä tunnu löytyvän. Mikä avuksi?
Miehetkö ovat yksi iso massa? Kollektiivinen kul-li? Jotkut pitävät kovasti, toiset eivät lainkaan. Näin usein käy jos on luonnetta ja persoonaa.
Olen tällainen silmälasipäinen nörttikirjastonainen, jolla on välillä oudot jutut. Pidän pelaamisesta, scifistä ja sarjakuvista. Olen ihan kai perusnätti kasvoiltani, vartalo on hoikka ja treenattu ja vähän muotojakin oikeassa paikassa, mutta pukeudun aina peittävästi. Hiukset on pitkät, mutta pidän niitä aina kiinni. En juurikaan meikkaa. Resting bitchface ei myöskään auta asiaa. :D itseasiassa voisin alkaa sosialisoimaan enemmän pelimaailmassa, niin ehkä löytyisi joku miespuolinen hengenheimolainen.
Tiedä sitten mikä on syy ja mikä seuraus, mutta pitkällisen koulukiusaamisen seurauksena(?) olen sosiaalisesti todella kömpelö ja osaamaton. Suututan ihmisiä todella helposti enkä tiedä miksi.
Jos teen alotteita miehille, saan oven nenilleni eli tuonkin teen jotenkin väärin. Kun minulla ei ole aavistustakaan mitä virheitä teen, en pysty niitä korjaamaan.
Seksuaalisesti olen hyvin estynyt joten en kykene intiimiin kanssakäymiseen.
Myös ulkoisesti olen vastenmielinen, varsinkin kasvoista (maskiaika on ollut mulle siunaus).
Naisten sosiopatia on kovassa nosteessa kun pehmeä naisellisuus mielletään hyväksikäytettävänä heikkoutena. Että älkää sitten yllättykö seksibarbienne kanssa tästä puolesta. Sukupuoli ei itessään aseta mitään rajoja luonnepatologialle ja nyt naisten ei sovi olla heikkoja. Siis tunteellisia, herkkiä, sellaisia mitä naiset ovat perinteisesti olleet.
Nauravat paskaisesti kaikelle tälle. Mutta kaipa se sitten on sitä mitä miehet haluatte. Että otetaan sitten se hu ora jos kahdesta pitää valita. Mitä niillä tyttiksillä oikeastaan tekee?