Lue keskustelun säännöt.
Sinä nainen, josta miehet eivät pidä: millainen olet?
13.02.2022 |
Kysymys otsikossa.
Minä aloitan: Olen vähän ujo ja jännitän sosiaalisia tilanteita. Tästä minua on arvosteltu paljon. En ole mikään työpaikan ilopilleri ja ilmapiirin ylläpitäjä vaan hitaasti lämpiävä tarkkailija. Tutuilta olen kuullut olevani hauska ja hyvää seuraa, mutta antamani ensivaikutelman vuoksi miehet eivät kiinnostu minusta. He eivät edes pidä minusta. Kun joskus yritin seurustella, mies vertaili minua "räiskyviin" naispuolisiin tuttaviinsa. Kuulemma minun pitäisi olla vähän räväkämpi.
Lisäksi olen ulkonäöltäni rumanpuoleinen harmaahiiri.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rillipäille tiedoksi, että osalla meistä miehistä on silmälasifetissi, joten itsesäälissä rypemisen voisi lopettaa. :) M27
Sä et voi olla 27, tai sitten elät tynnyrissä. Jokaisella, siis ihan jokaisella on nykyisin mahdollisuus sekä piilolinsseihin että leikkaukseen. ”Rillipää” on 50-60-70-luvulla syntyneiden amisäijien termejä 😳
Minä en pysty käyttämään piilareita herkkien silmien vuoksi. Ja leikkaus tuppaa maksamaan ihan jumalattomasti, ei sitä rahaa ihan tuosta noin saa. 🙄 ota se kultalusikka pois suustasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehetkö ovat yksi iso massa? Kollektiivinen kul-li? Jotkut pitävät kovasti, toiset eivät lainkaan. Näin usein käy jos on luonnetta ja persoonaa.
Ei tietenkään ole mikään yksittäinen massa. Mutta minä olen ihan jokaisen heidän edessä ihan samanlainen. Harmaa, mitätön, sosiaalivammainen, vastenmielinen ja outo. Eikä kukaan heistä ole tehnyt alotteita kohtaani milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rillipäille tiedoksi, että osalla meistä miehistä on silmälasifetissi, joten itsesäälissä rypemisen voisi lopettaa. :) M27
Ei täällä mitään itsesäälissä ryvetä. Jos ei saa huomiota, ei saa huomiota. Se nyt vaan on kokemuksen kautta huomattu fakta, ei sen sanominen ole itsesääliä. Sinäkään tuskin fantasioit kenestäkään niistä naisisista rilleineen, jotka tänne kirjoittavat.
Minä taas tiedän, etteivät rillini kiihota ketään. Ehkä jopa sellaiset tarkoituksella valkkasin, tai oli kaksi yhden hinnalla-tarjous ja ne ekat käytin jo, jotka olivat (ehkä) vähän coolimmat. Mutten jaksa välittää.
Tämä onkin ehkä se ongelma: nuorenakaan en oikein tosissaan jaksanut panostaa ulkonäköön. Veljenikin huomautti kerran: jos meikkaisit ja käyttäisit piilareita ja käyttäisit sitä ja tätä, niin...
Kaipa tuosta jo päättelin että tämä on jutun juoni, niin enpä taida olla sopiva näyttelijä tähän rooliin.
Vaikka samalla kyllä tajuan että joillain tyyliseikoilla voi olla merkitystä vaikutelmaan, en oikein edes tiedä, mitä haluan ulkonäölläni viestiä. Saati sitten että kokisin tarvetta houkutella katseita/miehiä ulkonäölläni puoleeni. Epämukava ajatus, jokin meni varmasti pieleen sosiaalistumisessani naiseksi.
Olen jotenkin vähän lapsellisen näköinen kasvoiltani. Olen aina ajatellut että jos minulla olisi täyteläinen suu ja isommat silmät, suora nenä, ottaisin noista kaiken irti. Varmaan rakastaisin meikata naamaani päivät pitkät.
Nyt ei tee mieli kuin joskus harvoin. Tietenkin meikillä kasvot näyttävät kivemmilta.
Kadehdin vähän niitä naisia, jotka kasvavat olemaan naisellisia ilman että hirveästi miettivät asiaa. Tai pikemminkin osaavat laittautua vaikka unissaan.
Vierailija kirjoitti:
Silmälasit ja pienet rinnat. Luonteeltani ehkä vähän liian itsevarma ja itsenäinen. En jaksa kompromisseja tai mielistellä ketään.
Mikä silmälaseissa vikana? Tai onhan niitä joka lähtöön, mutta noin yleisesti ei haittaa todellakaan ainakaan minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujo autisti, jolla on outo huumorintaju. Ujoudestani huolimatta en anna kenenkään hyppiä nenille. Verbaalisesti lahjakas, äo jotain 120-130 välillä. Mutta ruma naama on todennäköisesti se kaikkein tärkein, miksi olen ilmaa miehille. Omaisuutta on onneksi sen verran, että plastiikkakirurgialla voidaan korjata se, mitä ei ole geeneissä. Kun siihen saisi vaan rohkeutta kerättyä.. Jos en senkään jälkeen kelpaa, niin sitten lyön hanskat tiskiin.
Miehenä voin sanoa sen, että ruma naama ei ole mitään verrattuna "verbaalisesti lahjakkaana" itseään pitävään naiseen, monesti teistä "älykkö"-naisista saa tosi kuivan ja itseään täynnä olevan kuvan, ette oikein osaa ottaa rennosti, se on suurin ongelmanne. Oudolla huumorintajulla varustettuja miehiäkin on, eikä itseäni haittaa minkä näköinen on naamasta, kunhan kroppa on hoikanpuoleinen, ja toisinpäin; ei ylipaino häiritse, jos naama on kaunis. Luonne on ainakin itselleni kaikkein tärkeintä. Kauneusleikkaus ei tule ratkaisemaan pariutumisongelmaasi, älä tee sitä vain miehen takia, kyllä sinulle löytyy mies joka hyväksyy sinut omana itsenäsi, mutta myös sinun on oltava avoimin mielin.
Kuvailempa itsenikin, vaikka naisista kysyttiin; olen urheilullinen ja perustavisnaamarilla varustettu maalaisjärjen jättiläinen, sekä tiedonjanoinen rotta. Naisrintamalla on hiljaista, muttei kuollutta. Syy miksei naiset ole kiinnostuneita on työttömyyteni, ja sen toki ymmärrän, vaikka sillekin on syynsä.
Voi kuule, kun on yritetty olla avoimin ja vaikka minkä mielin, mutta ei. Johonkin aiempaan ketjuun kirjoitin, että vanhojen tanssit jäivät minulta väliin, kun kukaan ei halunnut kaltaiseni ruman friikin kanssa tanssia. 1. kerran pääsin ns. hitaita tanssimaan parikymppisenä ja sitäkin suuresti ihmettelen. Suudeltu pari kertaa ja siinä se. Ai niin, yritetty r@iskata nuorempana. Olisi varmaan pitänyt olla tappelematta vastaan, niin olisi edes neitsyydestä päässyt. Ja tosiaan sitä tasoa on aika vaikea enää laskea, kun nekrofilia ei todellakaan nappaa. Jollainhan näitä puutteita on kompensoitava, niin mikä jottei verbaliikalla ja rujolla huumorilla. Kaltaisesi mies kuullostaa ihan ok:lta, mutta ettehän te minua edes naiseksi rekisteröi. Joten ei kai tässä muukaan auta, kun ruveta ryyppäämään ja jonkun nistiporukan patjaksi. Tai töihin patologian laitokselle 😆 Katsos kun ei pidä tasoaan ylemmäs kurotella! Että hyvää loppuelämää vaan sinullekin.
Olen ruma, lihava ja ujo.
Laihanakaan en saanut miehiä, eli varmaan enemmän toi rumuus on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha eli 54 v ja yleisellä mittapuulla jokseenkin ruma. Ikä näkyy naamasta. Hoikka olen kyllä mut sekään ei ole hyvä kun miehet haukkuvat nylkyksi lattaperseeksi. Pukeutumiseen ei ole varaa paljon panostaa, pienipalkkainen kun olen. Tukka on tumma ja puolipitkä. Olen introvertti, ikävä kyllä.
En lukenut ketjua, mutta otsikosta hiipi mieleen kysymys, miksi miesten, monikossa pitäisi pitää. Eikö yksi riitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oon huomannut että miehet ei pidä jos en flirttaile yhtään vaan oon tosi suorapuheinen. :D Ja sitten jos on miellytä just yhtään. :DD mut hyvvä vaan koska arjessa en kaipaakkaan mitään flirttiä ainakaan just nyt.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua, mutta otsikosta hiipi mieleen kysymys, miksi miesten, monikossa pitäisi pitää. Eikö yksi riitä?
Niin kai se on, toisaalta (täällä) tolkutetaan jatkuvasti, että *miehet* tykkää siitä siitä ja siitä asiasta naisella.
Mutta ei sitä vaan tuolla loskassa kontatessa ja työn uuvuttamana jaksa kovin houkuttavalta näyttää. Iän puolesta minun pitäisi olla jo näkymätön muutenkin monen mielestä. Vanha kaakki, parhaat päivänsä nähnyt ja mitäs vielä keski-ikäinen akka onkaan jo lähtökohtaisesti.
Ehkäpä tää sit oli tosiaan tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua, mutta otsikosta hiipi mieleen kysymys, miksi miesten, monikossa pitäisi pitää. Eikö yksi riitä?
Kun ei löydy yhtäkään, joka arvostaisi ja tykkäisi.
Oon kaunis ja hauska mut ennen pitkää paljastuu aina orastava misandriani (yleistän miehistä tosi paljon ja kutsun niitä runkkareiks) ja kiinnostus lopahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole "naisellinen". Urheilen kamppailulajien parissa, retkeilen ja vaellan, en oo kiinnostunut ulkonäöstä tai vaatteista. Asun omassa mökissäni, lämmitän puilla ja haaveilen omasta omenapuusta.
Vierailija kirjoitti:
Olen kapeaharteinen ja kapeauumainen, mutta leveäperseinen tohtorisnainen. Rintavarustustakin löytyy ja naamaltani olen pornomallitasoa. Silti ei vaan miehiä tunnu löytyvän. Mikä avuksi?
Olin nuorempana vähän samanlainen, paitsi ei ole ollut pornomallin naamaa. Sain miehistä kyllä juttuseuraa, mutta kukaan ei tehnyt aloitteita, tai en huomannut niitä. Sitten yksi vähän oudompi teki tuttavuutta baarissa. Oli sosiaalisesti kömpelö dippainssi, jonka matemaattisen lahjakkuuden huomasin lähes heti. Meistä tuli pari, saimme kolme lastakin ja hänkin väitteli. Olimme kuitenkin liian erilaiset pystyäksemme asumaan yhdessä. Ero tuli, mutta olemme edelleen todella hyvissä väleissä ja tapaamme yhdessä jälkikasvuamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehetkö ovat yksi iso massa? Kollektiivinen kul-li? Jotkut pitävät kovasti, toiset eivät lainkaan. Näin usein käy jos on luonnetta ja persoonaa.
Ei tietenkään ole mikään yksittäinen massa. Mutta minä olen ihan jokaisen heidän edessä ihan samanlainen. Harmaa, mitätön, sosiaalivammainen, vastenmielinen ja outo. Eikä kukaan heistä ole tehnyt alotteita kohtaani milloinkaan.
Aivan, tässä puhuttiin romanttisesta kiinnostuksesta. Olen ehkä vähän hidas. Harmaudelle ja mitättömyydelle voi ainakin tehdä jotain, jos sattuu haluamaan. Jos etsii oudon miehen niin outous ei haittaa.
Pelkään seksiä, kokemuksia on vähän ja ne ovat huonoja. En siis osaa yhtään suhtautua miehiin seksuaalisesti, en flirttaile ja ahdistun jos he alkavat vihjailla jotain. Olen kaunis ja hoikka mutta tämän asian vuoksi tulee menemään koko elämä yksin. Harmi, sillä olen kivaa seuraa, nokkela, empaattinen, hauska. Sillä ei ole kuitenkaan mitään väliä kosk kukaan ei halua tutustua ensin ilman seksiä ja sitten ehkä se seksi olisi "huonoa" koska olen niin peloissani. Siinä se peli siis on pelattu kaiken muunkin suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua, mutta otsikosta hiipi mieleen kysymys, miksi miesten, monikossa pitäisi pitää. Eikö yksi riitä?
Kun ei löydy yhtäkään, joka arvostaisi ja tykkäisi.
Niinpä. Ei ole kyse siitä että haluaisi monta, vaan siitä ettei ole koskaan ollut yhtäkään kiinnostunutta miestä. Ikinä, missään. En ole torjunut yhtään lähestymistä koko elämäni aikana. Sehän tarkoittaa silloin että "miehet" eivät pidä minusta.
Mulla on ollut silmälasit melkein aina, ei se ole syy siihen miksi minusta ei pidetä. Minua ei koskaan ole edes haukuttu siitä, vaikka kaikesta muusta onkin haukuttu.