Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näin iso osa kommentoijista todellakin ihan ääliöitä vai teeskentelevätkö vain? Kymmenen minuutin tv-pätkän perusteella tehdään diagnoosia ja luonneanalyysiä, ylipäätään kuvitellaan, että nyt tästä perheestä tiedetään aivan kaikki. Jotain rajaa.

Mikä täällä kirjoitetusta ei pidä paikkaansa?

Esim. Kelataksi tulisi halvemmaksi kuin oma auto.

Miksi heidän pitää ylipäätään kulkea autolla jonnekin lääkäriin? Kyllä sieltä Kirkkonummelta se työtön perheenäiti ihan junallakin Helsinkiin pääsee. Tai kaksi vanhempaa yhden nelivuotiaan kanssa.

Meneekö se juna ovelta ovelle? Voi olla ettei tuo mamma pääse postilaatikkoa edemmäs sen keharin kanssa ilman spektaakkelia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näin iso osa kommentoijista todellakin ihan ääliöitä vai teeskentelevätkö vain? Kymmenen minuutin tv-pätkän perusteella tehdään diagnoosia ja luonneanalyysiä, ylipäätään kuvitellaan, että nyt tästä perheestä tiedetään aivan kaikki. Jotain rajaa.

Mikä täällä kirjoitetusta ei pidä paikkaansa?

Esim. Kelataksi tulisi halvemmaksi kuin oma auto.

Miksi heidän pitää ylipäätään kulkea autolla jonnekin lääkäriin? Kyllä sieltä Kirkkonummelta se työtön perheenäiti ihan junallakin Helsinkiin pääsee. Tai kaksi vanhempaa yhden nelivuotiaan kanssa.

Meneekö se juna ovelta ovelle? Voi olla ettei tuo mamma pääse postilaatikkoa edemmäs sen keharin kanssa ilman spektaakkelia.

Siellä kotona on koko ajan kaksi aikuista.

Ja ne isot pojatkin apuna iltaisin.

Siinä, kun mies puhui, ettei voi mennä töihin, koska vaimo ei pärjää yksinään kotona, ja työt joutuisi lopettamaan, aloin miettiä erästä tuntemaani naista, jonka tilanne on hyvin samanlainen, kuin tässä ohjelmassa.

Tämä tuntemani nainen on patologinen valehtelija, ja loinen pahimmasta päästä. Hänellekin käy aina jotain, miksei voi mennä töihin. Ja jos hän haluaisi miehensä olevan kotona, tarjoamassa hänelle huomiota ja palvelemassa häntä, hän todellakin sairastuu joka kerta, kun mies koittaa lähteä töihin.

Ehkä ohjelman naisella on samaa vikaa, jokin persoonallisuushäiriö ehkä. Kovin onnelliselta ei perhe vaikuttanut, kaikki oli kovin päälleliimattua, ja kulissia.

Ja se isä parka joutuu tekemn kaiken ja kantamaan vastuun aivan yksin.

Olen sotaorvon lapsi. Ja näen tuossa äidissä oman äitini. Ei minkään valtakunnan eväitä vanhemmuuteen ja sitten piilotellaan kotona "kotirouvana". Meillekin tehtiin vielä se ankkurilapsi, kun olisi pitänyt ryhdistäytyä.

Pienimmänkin vastoinkäymisen edessä aletaan piipittää kuin pieni lapsi ja kaikki mahdollinen ikävä lykätään muille. Meillä isä kuoli kun olin 15 ja meille lapsillehan se kaikki ikävä sitten tungettiin. Hän myös velkaantui ihan jatkuvasti järjettömistä syistä, isän jättämä omaisuus meni jne.

Mutta edelleen hän pyörii kuin nelivuotias pikku-uhri vailla huolen häivää ja sisustelee asuntoaan, jonka me hänelle hommasimme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa tuohon ylipainoon, että kai olette huomanneet, että halpa ja prosessoitu ruoka ilman suojaravintoaineita on halpaa? Esimerkiksi jotkut makaronit yms. Terveellinen ruoka vaatii miettimistä, jos haluaa tehdä sitä halvalla. Ehkä tällä perheellä ei riitä energia siihen, tai kyvyt.

Olen kyllä huomannut, että halpa on halpaa. Mutta sitä en oikein tajua, kuinka makaronit olisivat erityisen prosessoituja.

Tavallinen makaroni on prosessoitua, koska se on tehty vehnästä josta on poistettu kuitupitoinen uloin kerros. Tuo höttömakaroni on pelkkiä tyhjiä kaloreita, keho ei saa siitä mitään tarvitsemaansa ravintoainetta ja se ainoastaan lihottaa. Se ei myöskään kuidun puutteen takia pidä nälkää kauan. Ravintoköyhän ruoan jatkuva syöminen johtaa takuuvarmasti erilaisiin elintasosairauksiin. Aina pitää käyttää täysjyvämakaronia josta kuitua ei ole poistettu niin että suolistobakteerit saavat ravintoa sillä ne vaikuttavat todella moneen asiaan ihmisen terveydessä ja elimistön hyvinvoinnissa.

Täysjyvämakaroni ei montaa senttiä enempää maksa. Sinänsähän ihmisen tärkeimmät tarpeet on happi ja vesi. Niillä jo pysyy kuukausia hengissä. Seuraavaksi tärkein on energian tarve. Se tyydyttyy nopeiten sokerilla ja rasvalla. Vasta sitä seuraavalla tasolla on proteiinin tarve, välttämättömät amino-ja rasvahapot, vitamiinit ja kivennäisaineet.

Vierailija kirjoitti:

Perhe vaikuttaa lestadiolaiselta. Äiti meikitön ja lihava. Isäkään ei ole työhaluinen. Lapsia paljon, ja jo nuoresta ovat töissä.

Päinvastoin, ei vaikuta ollenkaan. Lestadiolaiset eivät ota tatuointeja, ja ovat myös erittäin yritteliäitä, joten "isäkään ei ole työhaluinen" ei sopisi lestadiolaisuuteen ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näin iso osa kommentoijista todellakin ihan ääliöitä vai teeskentelevätkö vain? Kymmenen minuutin tv-pätkän perusteella tehdään diagnoosia ja luonneanalyysiä, ylipäätään kuvitellaan, että nyt tästä perheestä tiedetään aivan kaikki. Jotain rajaa.

Mikä täällä kirjoitetusta ei pidä paikkaansa?

Esim. Kelataksi tulisi halvemmaksi kuin oma auto.

Miksi heidän pitää ylipäätään kulkea autolla jonnekin lääkäriin? Kyllä sieltä Kirkkonummelta se työtön perheenäiti ihan junallakin Helsinkiin pääsee. Tai kaksi vanhempaa yhden nelivuotiaan kanssa.

Meneekö se juna ovelta ovelle? Voi olla ettei tuo mamma pääse postilaatikkoa edemmäs sen keharin kanssa ilman spektaakkelia.

Se olisi pitänyt miettiä siinä kohtaa kun oli välttämätöntä pykätä viides lapsi. Mikään automaatio ei ole, että syntyy terve lapsi. Mutta kun mitään ei osata ennakoida, mihinkään ei varautua,mitään ei ottaa huomioon. Aivan turha näitä tämmöisiä on edes auttaa kun se on yksi kullin luikaus ja ovat taas samassa suossa.

Vierailija kirjoitti:

Se äitihän oli kuin pieni lapsi siellä perheessä. En yhtään ihmettele että isä on uupunut.

Viiden lapsen kotiäidille opetettiin kaupassa laskimen kanssa, mihin rahat riittää ja terassilla harjoiteltiin menojen laskemista.

Aivan järjetöntä touhua!

Muori siis saanut talouden sekaisin, kun tossukka on vielä hädissään ottanut pikavippejäkin tyydyttääkseen vinkujan mielihalut.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt kun jauhetaan että monilapsisessa perheessä lapset oppivat jakamaan ja sosiaalisiksi! Miehelläni on neljä sisarusta, itsekkäämpiä ja ahneempia ihmisiä en ole tavannut. Lapsuutensa oli suhteellisen köyhä niin lapset oppivat ottamaan itselleen mitä saivat muista sisaruksista sen kummemmin välittämättä.

Eräässä monilapsisessa vähätuloisessa perheessä kun vanhimmat lapset menivät koulun ohella kesätöihin ja ostivat pussin karkkeja eivät koskaan tarjonneet eivätkä jakaneet niitä nuoremmille sisaruksilleen. Tiesivät että näin heille ei olisi jäänyt paljoakaan.

Itse olen keskiluokkaisesta kaksilapsisesta perheestä. Emme olleet rikkaita mutta meillä oli aina kaikki mitä tarvitsimme, ei luksusta. Meistä ei kasvanut itsekkäitä vaan jopa peruskirjoituksessa vanhempiemme kuoltua jaoimme kaikki tavarat tyyliin ota sä tää sulla on varmaan sille enemmän käyttöä.

Minulla on yksi lapsi. Mekään emme ole rikkaita mutta elämme hyvää elämää, lapsi sai hyvän koulutuksen, matkustelemme, syömme ravintolassa kun haluamme jne. Ainokaisestamme ei kasvanut itsekästä vaan erittäin antelias muut huomioonottava sosiaalinen ihminen.

Kun lapseni kymmenisen vuotta sitten alkoi miettiä mille alalle opiskelisi, hän totesi että kun on tottunut määrätynlaiseen elintasoon niin haluaisi myös kustantaa itselleen samanlaisen elämän. Hän on nyt finanssialalla ja tienaa satoja tuhansia vuodessa.

Elämä on valintoja.

Tässä keskustelun aiheena olevassa perheessä minusta oli väärin, että lapsille koko ajan selitettiin kuinka köyhiä ollaan ja tehtiin suuri numero oikein kuvan kanssa siitä, kuinka seitsemän euron snorkkeliin säästettiin rahaa. Ei ole lapsen velvollisuus surra perheen rahatilannetta.

Jokaisella on oma subjektiivinen kokemuksensa asioista, mutta nimenomaan porukassa KESKIMÄÄRIN oppii sosiaaliseksi ja jakamaan, joistakin päinvastaisista esimerkeistä huolimatta. Ainoakin lapsi voi toki oppia huomioimaan muita ja epäitsekkääksi, vaikka ei joudukaan jakamaan asioita jne. samalla tavalla. Meillä on vain yksi lapsi, ja yritämme kasvattaa hänestä hyvän ja solidaarisen ihmisen joka tapauksessa, "vaikka" hän ehkä jäisikin ainoaksemme.

Vierailija kirjoitti:

Tämä perhe on selvästi oppinut siihen, että on helpompaa uhriutua ja pyöriä tasaisin väliajoin julkisuudessa kuin edes yrittää järkeistää taloutta ja sen myötä koko perheen tilannetta. Lisäksi heillä on kummallinen illuusio siitä, että juuri he olisivat poikkeuksellisen köyhiä vaikka heidän elämänsä vaikuttaa ulkoisesti keskiluokkaiselta. Perheeltä puuttuu selvästi vertailukohtia siihen, miltä oikea, itseaiheuttamaton köyhyys näyttää ja tuntuu.

Näillä tämäntyyppisillä ihmisillä tuntuu usein

olevan myös ajatus siitä, että työssäkäyvät eivät koskaan joudu laskemaan viimeisiä euroja kaupassa ja että työssäkäyvien elämä on niin yltäkylläistä, että rivariasunto Kirkkonummella, viisi lasta, kesäiset mökkireissut omalla autolla, useampi lemmikki jne on ahdistavan köyhää ja näköalatonta elämää. Eikä mistään voida tinkiä.

Artekkilissä joku "asiantuntija" analysoi, että tällaiset "köyhät" ärsyttää ihmisiä koska on itse etäännytty köyhistä. Itse olen sitä mieltä , että tällaiset tuillaelävät uhriutujat ärsyttää kaikkia niitä töissäkäyviä, joilla elintaso on sama/heikompi koska joutuu itse asumisensa, lastenhoidon ym maksamaan ja järjestämään asiansa niin että rahat riittä. Itsensä elättävät eivät voi esimerkiksi lisääntyä mielin määrin eikä välttämättä edes asua noin laadukkaasti kuin tuillaeläjät.

Vai että semmonen Kela perhe, tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä perhe on selvästi oppinut siihen, että on helpompaa uhriutua ja pyöriä tasaisin väliajoin julkisuudessa kuin edes yrittää järkeistää taloutta ja sen myötä koko perheen tilannetta. Lisäksi heillä on kummallinen illuusio siitä, että juuri he olisivat poikkeuksellisen köyhiä vaikka heidän elämänsä vaikuttaa ulkoisesti keskiluokkaiselta. Perheeltä puuttuu selvästi vertailukohtia siihen, miltä oikea, itseaiheuttamaton köyhyys näyttää ja tuntuu.

Näillä tämäntyyppisillä ihmisillä tuntuu usein

olevan myös ajatus siitä, että työssäkäyvät eivät koskaan joudu laskemaan viimeisiä euroja kaupassa ja että työssäkäyvien elämä on niin yltäkylläistä, että rivariasunto Kirkkonummella, viisi lasta, kesäiset mökkireissut omalla autolla, useampi lemmikki jne on ahdistavan köyhää ja näköalatonta elämää. Eikä mistään voida tinkiä.

Artekkilissä joku "asiantuntija" analysoi, että tällaiset "köyhät" ärsyttää ihmisiä koska on itse etäännytty köyhistä. Itse olen sitä mieltä , että tällaiset tuillaelävät uhriutujat ärsyttää kaikkia niitä töissäkäyviä, joilla elintaso on sama/heikompi koska joutuu itse asumisensa, lastenhoidon ym maksamaan ja järjestämään asiansa niin että rahat riittä. Itsensä elättävät eivät voi esimerkiksi lisääntyä mielin määrin eikä välttämättä edes asua noin laadukkaasti kuin tuillaeläjät.

Kyseinen asiantuntija on etääntynyt todellisuudesta.

Tällä perheellä oli korkea elintaso, vaikka vanhemmat täysin tampioita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu osoittaa juuri todeksi sen mitä Ylen alkuperäisessä artikkelissa mainittiin.  Hillitön richpleining, jossa sormi pystyssä paasataan kuinka köyhän tulisi elää.  Lanttuja  ja kaurapuuroa, marjanpoimintaa ja risujen keräämistä vaan, eikä mitään herkkuja koskaan, ikinä.  Pitäisi älytä asua rumassa asunnossa yksin, ilman koiraa ja lapsia ja vetää kättä lippaan aina kun mielestään oikein elävä ajaa ohitse.

Mutta kun tätä "richpleinaajaa" yksinkertaisesti vetuttaa, kun keskituloisena kolmen lapsen perheenä edellä mainitut lantut, kaurapuurot, mustikoiden ja sienten kerääminen, jne., jne. on yksinkertaisesti meidän NORMAALIA ruokaa ja elämää. Ilman edellämainittuja toimia, ei meilläkään todellakaan olisi varaa tähän meidän elintasoon, joka vaikuttaa aikalailla samalta mitä artikkelin perheellä. Pois lukien uhriutuminen.

En ole koskaan ymmärtänyt mikä näiden köyhyysjuttujen idea on. Tai miksi joku tällainen perhe jatkuvasti tunkee julkisuuteen uhriutumaan. Lapsille ja varsinkin teineille traumaattista tuo julkisuus.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt mikä näiden köyhyysjuttujen idea on. Tai miksi joku tällainen perhe jatkuvasti tunkee julkisuuteen uhriutumaan. Lapsille ja varsinkin teineille traumaattista tuo julkisuus.

Olisikin kerrankin joku ihan oikeasti köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt mikä näiden köyhyysjuttujen idea on. Tai miksi joku tällainen perhe jatkuvasti tunkee julkisuuteen uhriutumaan. Lapsille ja varsinkin teineille traumaattista tuo julkisuus.

Olisikin kerrankin joku ihan oikeasti köyhä.

Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Se äitihän oli kuin pieni lapsi siellä perheessä. En yhtään ihmettele että isä on uupunut.

Viiden lapsen kotiäidille opetettiin kaupassa laskimen kanssa, mihin rahat riittää ja terassilla harjoiteltiin menojen laskemista.

Aivan järjetöntä touhua!

Ymmärsin että laskivat laskimen kanssa, koska rahaa oli vain tietty määrä mikä ei saanut ylittyä. Itsekin olen joskus joutunut kaupassa laskemaan mihin rahat riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi voisi olla vaikka perheen äiti syömättä jos ei ruokaa riitä. Jo linkkiä avaamatta kun pystyi ennustamaan miltä "nälässä elävän" perheen, tai ainakin sen äidin, ruumiinrakenteet näyttää. Syömättömyydellä kun ei tuonmuotoiseksi pääse.

Mutta euron mikropitsoilla pääsee. Köyhillä ei ole yleensä varaa syödä terveellisesti.

En tiedä montako henkeä tuossa perheessä oli mutta esim 5 lättypizzsn hinnalla teet ihan oikeaa ruokaa koko perheelle. Aina voi syödä hyvin jos haluaa!

Jahas. Kerropa miten 5x0,79€ riittää 7 henkilön ruokkimiseen?

Katselin hintoja S-ryhmästä, halvimmat jauhelihapizzat oli 6,44 €/ 7 kpl.

Samaan hintaan saisi 400 gr jauhelihaa, purkin kiherneitä, purkin tomaattimurskaa ja puoli kiloa porkkanoita, joista voisi tehdä kastikkeen ja vielä kaksi kiloa perunoita. 

Kaloreita tulee suurinpiirtein saman verran, mutta luulenpa, että ehdottamani ateria on täyttävämpi. 

Toinen ehdotus, kolme ateriaa,  tämä vaatii jo suunnittelua, hinta 18,50 € : 

- kilo tummaa riisiä

- kilo halvimpia wokkivihanneksia

- pussi he-ma-pa

- kananmunia 10 kpl

- purkki papuja

- 750 gr broilerin rintafilettä  (voi saada enemmänkin)

Kanawokki ja riisiä ( paista kaikki kana, käytä 2/3 osaa, keitä kaikki riisi, käytä kolmasosa, puolet wokkivihanneksista)

"Paella" (loput kanat, hemapa, pavut, 1/3 riisistä)

Paistettu riisi (Loput riisit, wokvihannekset ja kananmunia joukkoon)

Tässä toki on pakko olla jotain rasvaa paistamiseen ja mausteistakin on iloa. 

Seitsemän aikuista näistä tuskin syö, mutta oletan, että seitsenhenkisessä perheessä osa on pikkulapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se äitihän oli kuin pieni lapsi siellä perheessä. En yhtään ihmettele että isä on uupunut.

Viiden lapsen kotiäidille opetettiin kaupassa laskimen kanssa, mihin rahat riittää ja terassilla harjoiteltiin menojen laskemista.

Aivan järjetöntä touhua!

Ymmärsin että laskivat laskimen kanssa, koska rahaa oli vain tietty määrä mikä ei saanut ylittyä. Itsekin olen joskus joutunut kaupassa laskemaan mihin rahat riittää.

Minulla asiakkaana ruotsalainen rouva. Laski rahojaan , kolikkoja , jouluostoksilla. Odotti ja antoi toisten mennä edellä. Tuli hänen vuoro. Mitä maksaa kolme siivua kinkkua? Ja mitä maksaa silli? Näin kyseli rova ja oli huolissaan etä rahat ei riitä. 

Kun oli ostanut jouluruoat, 12 euroa. , laitoin kassin ylimääräistä. Palan ankeriasta, rosollia, silliä ja jotain leivonnaista. Ssitä mikä ei sopinut hänen budjettiin.Toivotin rouvalle Hyvää Joulua ! Hän kiirehti pois liikuttuneena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella helpolta kuulostaa teidän ohjeet. Mutta kun elämä ei ole niin yksiviivaista.

T. Töissä käyvä köyhä (traumatisoitunut)

Raha-asiat on ihan pelkkää perusmatikkaa. On tulot ja on menot. Tulojen pitää olla isommat kuin menot.

Samaa voidaan periaatteessa sanoa painonhallinnasta, vaan ei sekään ihan niin suoraviivaista ole. Jos joutuu aina etenemään järki edellä ja kieltäytymään kaikesta, mikä tuottaa iloa ja nautintoa, niin ennemmin tai myöhemmin mieli väsyy ja tulee 'repsahdus'

Monet, jotka käyttäytyvät ulkopuolisen silmin aivan järjettömästi, ovat lapsuudessaan jääneet vaille opastusta siitä, miten tunteet voi kohdata hallitusti. Jos vanhempien esimerkki on ollut se, että lyhyen tähtäimen nautinto on tärkeämpi kuin terveys, lapset tai turvallisuus, niin lapsi oppii pitämään sitä normaalina.

Itseäkin moinen järjenköyhyys sattuu aivoon, mutta olen hieman eri yhteydessä huomannut, miten kavalasti oma kasvuympäristö vaikuttaa siihen, mikä on itselle 'normaalia'. Joillekin se on kaksi lämmintä ateriaa päivässä, hampaiden pesu aamuin illoin ja säännölliset rutiinit. Toisille aamun avaaminen kaljapullon kanssa ja vanuminen baariin, päivän törpöttely ja illalla sammuminen. Näiden perheiden todellisuuksilla on parin maailmankaikkeuden ero. Ja jos ajattelee, että lapsi kasvaessaan automaattisesti yhtäkkiä ymmärtää ja oppii muiden kotona omaksumat taidot, niin valitettavasti ei toimi niin.

Käsien vääntely ja ylenpalttinen ymmärtäminenkään ei auta mitään, joten olisi mahtavaa jos esim. työkkärissä tarjottaisiin ihan sellaisia "näin rakennat itsellesi ja perheellesi hyvän elämän"-tyyppisiä kurssituksia ja tarvittaessa ohjauksen mt-palveluihin. Samalla voisi vähentyä syrjäytyminen ja sen siirtyminen seuraaville sukupolville.

Tässäpä tämän ketjun järkevimpiä kommentteja. Itse olen elänyt lapsuuden, jossa piti opetella elämään ihan itse, ei meillä kukaan opettanut että pitää pestä hampaat tai että normaalisti ruokaa on ihmisillä kotona tarjolla edes säännölllisesti kerran päivässä. Olin aivan äimänä kavereiden luona ala-asteikäisenä kun kutsuttiin syömään ja siellä on tarjolla erilaisia ruokia ja leipiä ja maitoa ja piimää. Meillä jos ruoka-aikaan oli pöydässä jotain niin makaronimössö ja ketsuppi. En voinut uskoa että kaverit saa käydä jääkaapilla itse jos huvittaa, meillä ei saanut mennä vaikka olisi nälkä.

Sitten kun muutin kotoa pois oli työn ja tuskan takana oppia huolehtimaan omasta ravitsemuksesta ja ihan tosiaan perushygieniasta. Eikä tähän mitään apuja yhteiskunnalta saa. Kaljan juomiseksihan se taittui useammaksi vuodeksi ennen kuin omat aivot oli tarpeeksi kypsyneet (ja oli edes käynyt selväksi mitä aikuiselta odotetaan) ottamaan vastaan kaiken sen vastuun.

Perusarjen hallinta liittyy todella voimakkaasti omiin kykyihin hallita itseään, impulssejaan ja omia tunteitaan. Monelle vaikeista oloista ponnistavalle nämä eivät ole itaestäänselvyyksiä.

Hieno kommentti, laittaa ajattelemaan. Tosin tuosta eri mieltä, että olisi hyvä, jos lapset saavat käydä jääkaapilla kun huvittaa, vaan pidän tärkeänä sitä, että ruoka-aikana syödään, ja ei jatkuvasti napostella mielihalujen mukaan. Toki silloin on tärkeää, että on terveellistä ruokaa riittävästi tarjolla ruoka-aikoina.