Lue keskustelun säännöt.
Perjantai-dokkari KÖYHÄ PERHE
12.02.2022 |
https://areena.yle.fi/1-50950538
Mitä mieltä uudesta Perjantai dokkarista? Työttömillä on siis viisi kasvavaa poikaa, kaksi koiraa ja auto.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas "köyhää" tosiaan. Kai tämän dokkarin jälkeen sossukin herää ja käskee luopumaan autosta, tai toimeentulotukea ei tipu.
Auto oli heille välttämätön jotta pääsevät mm. mökille. Tämänhän isä mainitsi dokumentissa. Kannattaa katsoa ohjelma ennen kuin kommentoi.
Loistavaa sarkasmia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorin lapsi on erityislapsi, ja isä on hänen omaishoitajansa. Isä myös kuskaa vanhusten ruokia kuntouttavana työtoimintana. Äiti käy myös kuntouttavassa työtoiminnassa, jos kykenee. Autoa tarvitaan lapsen ja äidin kuskauksiin lääkäriin ja kuntoutuksiin. Ettekö osaa lukea?
No niin. Suomalainen köyhyys ei ole sellaista, että eletään jossain hökkelissä slummissa. Se on hyvä asia, myös meille normaalituloisille, jotka käymme töissä. Elämä täällä on paljon turvallisempaa siksi, kun kukaan ei elä äärimmäisessä köyhyydessä. Köyhyyden estäminen vähentäminen mm. rikoksia.
Etenkin lapsiperheköyhyys on sellaista, missä ei ole varaa kaikkeen tarpeelliseen. Esimeriksi talvikenkiin, koska ne ovat aika kalliita. Kun rahaa ei ole, ei voi ennakoidakaan. Sellainen, jolla on aina ylimääräistä rahaa, voi ostaa kesällä kirpparilta halvalla talvitarvikkeita. Köyhällä ei välttämättä ole sopivasti ylimääräistä juuri silloin, kun sitä tarvitsee.
Se, että monet muut tavarat ovat hyviä, kertoo lähinnä siitä, että elämme hyvin tavararikkaassa maailmassa. Esim. sohvat ovat käytännössä ongelmajätettä, ei niitä saa kirpparilla myytyä, joten hyvänkin sohvan voi löytää ilmaiseksi. Sama pätee myös viihde-elektroniikkaan. Niitä vaihdetaan niin tiuhaan, että ilmaiseksi voi saada hyvääkin kamaa. Ei uusinta uutta, mutta muutaman vuoden vanhaa.
Köyhyys ei tarkoita sitä, että pitäisi elää ankeudessa ja masennuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa paljon juuri pieniä yksityiskohtia joihin köyhänä kiinnitin huomiota.
Isoimmathan täällä on jo maittukkin, kuten auto, rivitalon pätkä ja koirat.
Tatuointeihin on myös saatu menemään paljon rahaa, tuoremehun juominen lounaalla on kyllä ylellisyyttä Eikä ruokakaapin sisältökään ollut pelkkää Rainbowta. Takapihalla trampoliini-
Tuorevadelmista äiti sentään luopui. Itse en kyseistä rasiaa ole koskaan edes ottanut käteen.
Lastenhuoneen seinällä roikkui törkeän hintaista jääkiekkokamaa. Mistäkö tiedän, no kerran mieheni työpaikka kustansi koko poppooon jääkiekkopeliin. Mies tuli sieltä sellaisen jääkiekkohuivin kanssa. Sen hinnan kuultuani pillahdin itkuun. Olisimme syöneet rahalla monta päivää.
Missään ei muuten mainittu, että tuon kokoisen perheen lapsilisärahat ovat melko mittavat. Kyllä, niin ovat menotkin, mutta silti.
Ja nuo ei tietenkään voi olla lahjoja vaikka isovanhemmilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun ns. hyvätuloisiin, mutta minulla ei silti ole rivitalo-asuntoa, kahta koiraa, autoa eikä viittä lasta. Lasten kasvattaminen on kallista, joten lapsiluku jäi yhteen. Mielelläni asuisin rivitalo-asunnossa, jonka pihalla olisi lapselle tramppa, mutta pääkaupunkiseudulla on ollut pakko tyytyä kerrostalo-asuntoon. Auton olen jättänyt hankkimatta osin taloudellisista syistä, koska auton kuukausittaiset kulut ovat suuret. Toisaalta minulla ei olekaan vanhempien kesämökkiä, jonne olisi "pakko" päästä. Perheen äidin mielestä lasten hankkiminen ei voi olla taloudellinen kysymys, mutta itse näkisin, että jokaisen olisi ennen lasten hankkimista mietittävä, millä rahalla lapset on tarkoitus elättää, kun ei sitä vastuuta voi kenellekään muulle ulkoistaa. En myöskään ymmärrä, miksei pienintä lasta laiteta päivähoitoon (muut jo koululaisia) ja isä mene töihin. Eihän se työnteko kenellekään aina herkkua ole, mutta ei kai terve ihminen voi jäädä kotiin makaamaan ja tukia nostelemaan?
Vaikutat v ittumaiselta oman sädekehän kiillottajalta. Omituista muuten kuinka useinkaan ei ajatella että pitäisi tienata tosi hyvin että saisi maksettua ne päivähoidon todelliset kustannukset takaisin, puhumattakaan kaikesta muusta mitä yhteiskunta meille tarjoaa läpi elämän. Monesti lasten kotona hoitaminen on tosiasiassa yhteiskunnalle halvempaa, tätä ei kai haluta nähdä kun monille on niin mielekästä vain paheksua.
Onhan tuo muuten isompienkin kannalta ihan hyvä kun on vanhemmat läsnä. Paljon tuntuu olevan niitäkin jotka ylpeilee ahkeruudellaan ja työnteollaan ja lapset on sitten ihan heitteillä, kyllä sekin aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle jos lapset alkavat reagoida jotenkin itselleen ja/tai muille haitallisella tavalla.
Tuollaisesta elämästä ei saa tulla mitään nykyajan "normia". Köllötellään tuilla ja annetaan lapsia vaan tulla, ilman mitään harkintaa tai miettimistä millä pärjätään. Niin ne on muidenkin lapset päiväkodeissa ja hoidossa kun töitä tehdään, ja täysin tervepäisiä ihmisiä kehittyy. Sairasta vapaamatkustelijoiden puolustelua, että lapset heitteillä! Miksi sitten jo pieniä viedään päiväkotiin, vaikka mammat makaa kotona?
Ja miksi se olisi vain joidenkin "oikeus" elää suunnitellusti yhteiskunnan elättinä ja tuilla? Katsotaan mitä tapahtuu, kun tästä tulee yleisempi tapa ja "elinkeino". Kuka maksaa viulut? eri
No meihin on niin vahvasti iskostettu ajatus työnteosta ja tehokkuudesta ihmisarvon mittarina ettei huolesi ole minusta ihan aiheellinen, näethän sen tämän keskustelun kommenteistakin. Työttömiä pidetään ihan yleisesti roskaväkenä enkä usko että asenneilmapiiri tulee lähiaikoina muuttumaan.
Ongelma ei loppujen lopuksi aina edes ole ihmisissä itsessään vaan enemmänkin niissä työelämän rakenteissa. Lähes joka paikassa on viime vuosikymmeninä kiristetty tahtia hirveästi, on jatkuvasti lisätty työmäärää ja vähennetty työntekijöitä ja työtehtäviin käytettävissä olevaa aikaa. Usein työt seuraa kotiinkin ja esim. etätyön lisääntyminen on monilla entisestään hämärtänyt sitä työ- ja vapaa-ajan rajaa. Monilla työttömyys ei tietenkään ole valinta vaan pakon sanelemaa, esim. terveydentilasta johtuvaa mutta ymmärrän hyvin senkin jos joku ei halua uhrata itseään ja perhettään vain sen vuoksi että joku tuntematon rikas ihminen jossain rikastuu entisestään. Ajatus työskentelystä ja verojen maksamisesta yhteisen hyvän vuoksi alkaa olla vähän vanhanaikainen. Täällä Suomessakin on hirveästi korruptiota vaikka et sitä ehkä halua ajatella.
Työoloja parantamalla ja työpaikkoja lisäämällä saadaan ihmiset töihin. Silläkin on hirveän iso merkitys kuinka työpaikoilla otetaan uudet tulokkaat vastaan ja kuinka puututaan esim. työpaikkakiusaamiseen. Ei nuo työttömyysluvut ole vain yksittäisten ihmisten tai perheiden vastuulla vaan koko yhteiskunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun ns. hyvätuloisiin, mutta minulla ei silti ole rivitalo-asuntoa, kahta koiraa, autoa eikä viittä lasta. Lasten kasvattaminen on kallista, joten lapsiluku jäi yhteen. Mielelläni asuisin rivitalo-asunnossa, jonka pihalla olisi lapselle tramppa, mutta pääkaupunkiseudulla on ollut pakko tyytyä kerrostalo-asuntoon. Auton olen jättänyt hankkimatta osin taloudellisista syistä, koska auton kuukausittaiset kulut ovat suuret. Toisaalta minulla ei olekaan vanhempien kesämökkiä, jonne olisi "pakko" päästä. Perheen äidin mielestä lasten hankkiminen ei voi olla taloudellinen kysymys, mutta itse näkisin, että jokaisen olisi ennen lasten hankkimista mietittävä, millä rahalla lapset on tarkoitus elättää, kun ei sitä vastuuta voi kenellekään muulle ulkoistaa. En myöskään ymmärrä, miksei pienintä lasta laiteta päivähoitoon (muut jo koululaisia) ja isä mene töihin. Eihän se työnteko kenellekään aina herkkua ole, mutta ei kai terve ihminen voi jäädä kotiin makaamaan ja tukia nostelemaan?
Vaikutat v ittumaiselta oman sädekehän kiillottajalta. Omituista muuten kuinka useinkaan ei ajatella että pitäisi tienata tosi hyvin että saisi maksettua ne päivähoidon todelliset kustannukset takaisin, puhumattakaan kaikesta muusta mitä yhteiskunta meille tarjoaa läpi elämän. Monesti lasten kotona hoitaminen on tosiasiassa yhteiskunnalle halvempaa, tätä ei kai haluta nähdä kun monille on niin mielekästä vain paheksua.
Onhan tuo muuten isompienkin kannalta ihan hyvä kun on vanhemmat läsnä. Paljon tuntuu olevan niitäkin jotka ylpeilee ahkeruudellaan ja työnteollaan ja lapset on sitten ihan heitteillä, kyllä sekin aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle jos lapset alkavat reagoida jotenkin itselleen ja/tai muille haitallisella tavalla.
Tuollaisesta elämästä ei saa tulla mitään nykyajan "normia". Köllötellään tuilla ja annetaan lapsia vaan tulla, ilman mitään harkintaa tai miettimistä millä pärjätään. Niin ne on muidenkin lapset päiväkodeissa ja hoidossa kun töitä tehdään, ja täysin tervepäisiä ihmisiä kehittyy. Sairasta vapaamatkustelijoiden puolustelua, että lapset heitteillä! Miksi sitten jo pieniä viedään päiväkotiin, vaikka mammat makaa kotona?
Ja miksi se olisi vain joidenkin "oikeus" elää suunnitellusti yhteiskunnan elättinä ja tuilla? Katsotaan mitä tapahtuu, kun tästä tulee yleisempi tapa ja "elinkeino". Kuka maksaa viulut? eri
No meihin on niin vahvasti iskostettu ajatus työnteosta ja tehokkuudesta ihmisarvon mittarina ettei huolesi ole minusta ihan aiheellinen, näethän sen tämän keskustelun kommenteistakin. Työttömiä pidetään ihan yleisesti roskaväkenä enkä usko että asenneilmapiiri tulee lähiaikoina muuttumaan.
Ongelma ei loppujen lopuksi aina edes ole ihmisissä itsessään vaan enemmänkin niissä työelämän rakenteissa. Lähes joka paikassa on viime vuosikymmeninä kiristetty tahtia hirveästi, on jatkuvasti lisätty työmäärää ja vähennetty työntekijöitä ja työtehtäviin käytettävissä olevaa aikaa. Usein työt seuraa kotiinkin ja esim. etätyön lisääntyminen on monilla entisestään hämärtänyt sitä työ- ja vapaa-ajan rajaa. Monilla työttömyys ei tietenkään ole valinta vaan pakon sanelemaa, esim. terveydentilasta johtuvaa mutta ymmärrän hyvin senkin jos joku ei halua uhrata itseään ja perhettään vain sen vuoksi että joku tuntematon rikas ihminen jossain rikastuu entisestään. Ajatus työskentelystä ja verojen maksamisesta yhteisen hyvän vuoksi alkaa olla vähän vanhanaikainen. Täällä Suomessakin on hirveästi korruptiota vaikka et sitä ehkä halua ajatella.
Työoloja parantamalla ja työpaikkoja lisäämällä saadaan ihmiset töihin. Silläkin on hirveän iso merkitys kuinka työpaikoilla otetaan uudet tulokkaat vastaan ja kuinka puututaan esim. työpaikkakiusaamiseen. Ei nuo työttömyysluvut ole vain yksittäisten ihmisten tai perheiden vastuulla vaan koko yhteiskunnan.
Anteeksi mitä? Onko sinulla käsitystä siitä mikä on yhteiskunta, ja miten se toimii?
Vierailija kirjoitti:
Lopussa äiti pähkäröi, että oho, kohta alkaa koulu. Onkohan heillä edes päällystakkia yhdelle lapsista tjsp. Niin varmaan.
Meitä 9 lasta ja köyhä koti.Perimme toinen toiselta vaatteet ja äiti ompeli ja opetti minut 7 vuotiaana kutomaan ja ompelemaan. Oli tietty kiinnostusta joten aina olimme siististi puettuja ja puhtaita ,vaikka äiti teki kokoaikatöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Njaa, sydämen vajaatoimintako estää tällä naisella lastenhoidon ja kaiken työteon, kuinka terveellistä tälläinen paino on sydämen vajaatoimintaa sairastavalla? Ja sen vuoksi miehenkin oltava kotona. alle 15v auto löytyy, iphone löytyy, rouvalla ihon hakattu aikamoisella rahalla mustetta, elopainoa muutaman naisen verran, 5 lasta saatu aikaan..en ole itse köyhä, mut voin kuvitella että tälläinen voi nostaa karvat pystyyn heillä jotka kärvitselee jossakin pikkukolmiossa ilman autoa ja vanhempien mökkiä ja joutuu hakemaan ruokajonosta sapuskaa.
En ole katsonut dokkaria, mutta sydämen vajaatoiminta myös kerryttää nestettä kehoon.
He sentään yrittävät kasvattaa lapsiaan hyvään taloudenhallintaan ja perheen teini käy töissä"
Rouva valitti juuri että sai paniikkikohtauksen kun joutui opettelemaan kästellä talouden rahoja.Että säälin tuota miestä.Mikä ilo hänellä on noin osaamattomasta partnerista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kuulun ns. hyvätuloisiin, mutta minulla ei silti ole rivitalo-asuntoa, kahta koiraa, autoa eikä viittä lasta. Lasten kasvattaminen on kallista, joten lapsiluku jäi yhteen. Mielelläni asuisin rivitalo-asunnossa, jonka pihalla olisi lapselle tramppa, mutta pääkaupunkiseudulla on ollut pakko tyytyä kerrostalo-asuntoon. Auton olen jättänyt hankkimatta osin taloudellisista syistä, koska auton kuukausittaiset kulut ovat suuret. Toisaalta minulla ei olekaan vanhempien kesämökkiä, jonne olisi "pakko" päästä. Perheen äidin mielestä lasten hankkiminen ei voi olla taloudellinen kysymys, mutta itse näkisin, että jokaisen olisi ennen lasten hankkimista mietittävä, millä rahalla lapset on tarkoitus elättää, kun ei sitä vastuuta voi kenellekään muulle ulkoistaa. En myöskään ymmärrä, miksei pienintä lasta laiteta päivähoitoon (muut jo koululaisia) ja isä mene töihin. Eihän se työnteko kenellekään aina herkkua ole, mutta ei kai terve ihminen voi jäädä kotiin makaamaan ja tukia nostelemaan?
Vaikutat v ittumaiselta oman sädekehän kiillottajalta. Omituista muuten kuinka useinkaan ei ajatella että pitäisi tienata tosi hyvin että saisi maksettua ne päivähoidon todelliset kustannukset takaisin, puhumattakaan kaikesta muusta mitä yhteiskunta meille tarjoaa läpi elämän. Monesti lasten kotona hoitaminen on tosiasiassa yhteiskunnalle halvempaa, tätä ei kai haluta nähdä kun monille on niin mielekästä vain paheksua.
Onhan tuo muuten isompienkin kannalta ihan hyvä kun on vanhemmat läsnä. Paljon tuntuu olevan niitäkin jotka ylpeilee ahkeruudellaan ja työnteollaan ja lapset on sitten ihan heitteillä, kyllä sekin aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle jos lapset alkavat reagoida jotenkin itselleen ja/tai muille haitallisella tavalla.
Tuollaisesta elämästä ei saa tulla mitään nykyajan "normia". Köllötellään tuilla ja annetaan lapsia vaan tulla, ilman mitään harkintaa tai miettimistä millä pärjätään. Niin ne on muidenkin lapset päiväkodeissa ja hoidossa kun töitä tehdään, ja täysin tervepäisiä ihmisiä kehittyy. Sairasta vapaamatkustelijoiden puolustelua, että lapset heitteillä! Miksi sitten jo pieniä viedään päiväkotiin, vaikka mammat makaa kotona?
Ja miksi se olisi vain joidenkin "oikeus" elää suunnitellusti yhteiskunnan elättinä ja tuilla? Katsotaan mitä tapahtuu, kun tästä tulee yleisempi tapa ja "elinkeino". Kuka maksaa viulut? eri
No meihin on niin vahvasti iskostettu ajatus työnteosta ja tehokkuudesta ihmisarvon mittarina ettei huolesi ole minusta ihan aiheellinen, näethän sen tämän keskustelun kommenteistakin. Työttömiä pidetään ihan yleisesti roskaväkenä enkä usko että asenneilmapiiri tulee lähiaikoina muuttumaan.
Ongelma ei loppujen lopuksi aina edes ole ihmisissä itsessään vaan enemmänkin niissä työelämän rakenteissa. Lähes joka paikassa on viime vuosikymmeninä kiristetty tahtia hirveästi, on jatkuvasti lisätty työmäärää ja vähennetty työntekijöitä ja työtehtäviin käytettävissä olevaa aikaa. Usein työt seuraa kotiinkin ja esim. etätyön lisääntyminen on monilla entisestään hämärtänyt sitä työ- ja vapaa-ajan rajaa. Monilla työttömyys ei tietenkään ole valinta vaan pakon sanelemaa, esim. terveydentilasta johtuvaa mutta ymmärrän hyvin senkin jos joku ei halua uhrata itseään ja perhettään vain sen vuoksi että joku tuntematon rikas ihminen jossain rikastuu entisestään. Ajatus työskentelystä ja verojen maksamisesta yhteisen hyvän vuoksi alkaa olla vähän vanhanaikainen. Täällä Suomessakin on hirveästi korruptiota vaikka et sitä ehkä halua ajatella.
Työoloja parantamalla ja työpaikkoja lisäämällä saadaan ihmiset töihin. Silläkin on hirveän iso merkitys kuinka työpaikoilla otetaan uudet tulokkaat vastaan ja kuinka puututaan esim. työpaikkakiusaamiseen. Ei nuo työttömyysluvut ole vain yksittäisten ihmisten tai perheiden vastuulla vaan koko yhteiskunnan.
Anteeksi mitä? Onko sinulla käsitystä siitä mikä on yhteiskunta, ja miten se toimii?
Arvaan että sinun käsityksesi on se että mitä tahansa työtä tekevä saa sen ns. yhteiskunnallisen velkansa anteeksi kun kerran käy töissä ja maksaa veroja. Mukava ajatus mutta ei ole ihan noin yksiselitteistä. Laajenna itse omia käsityksiäsi ennen kuin alat väheksymään muita.
Muistan lapsuudesta ,kuinka kiitollisia olimme vaan yhdestä kolakaramellistä tai kevään suureta tapahtumasta; Jäätelöpallosta toukokuun ensimmäisenä.
Ei meillä koskaan juotu limukkaa.Äidin tekemä puolukkamehu kelpasi ja sima vappuna.
Emme odottaneet myöskään joululahjoja, vaikka joka lapsi toivoo ,että jonkun paketin saisi.
Ei meillä sosiaalista haettu markkaakaan,vaikka oli tiukkaa. Äitini opetti, että valtion elätettäväksi ei saa suostua.
Itse jaoin lehtia launantaisin . 5 markkaa kolme katua. Kukkakaupassa kaksitoista vuotiaana istuttamassa kukkia jääkylmässä kellarissa. 50 markkaa!
Ruotsiin 13 vuotiaan liftaamalla pohjois.Suomesta Turkuun. Siellä töitä juurekaspellolla ja sitten kun oli laivarahat, Ruotsiin. kesän yli töissä ja taas kouluun.
Elämä oli ihanaa siihen aikaan.
Ja on vieläkin.Kiitos suoraselkäisen rehellisen rakkaan äitini, joka opetti meille moraalin jo lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa paljon juuri pieniä yksityiskohtia joihin köyhänä kiinnitin huomiota.
Isoimmathan täällä on jo maittukkin, kuten auto, rivitalon pätkä ja koirat.
Tatuointeihin on myös saatu menemään paljon rahaa, tuoremehun juominen lounaalla on kyllä ylellisyyttä Eikä ruokakaapin sisältökään ollut pelkkää Rainbowta. Takapihalla trampoliini-
Tuorevadelmista äiti sentään luopui. Itse en kyseistä rasiaa ole koskaan edes ottanut käteen.
Lastenhuoneen seinällä roikkui törkeän hintaista jääkiekkokamaa. Mistäkö tiedän, no kerran mieheni työpaikka kustansi koko poppooon jääkiekkopeliin. Mies tuli sieltä sellaisen jääkiekkohuivin kanssa. Sen hinnan kuultuani pillahdin itkuun. Olisimme syöneet rahalla monta päivää.
Missään ei muuten mainittu, että tuon kokoisen perheen lapsilisärahat ovat melko mittavat. Kyllä, niin ovat menotkin, mutta silti.
Ja nuo ei tietenkään voi olla lahjoja vaikka isovanhemmilta?
Jos minun lapseni olisi köyhä, auttaisin häntä jotenkin muuten, kuin ostamalla jääkiekkokamaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas keskitytään haukkumaan perheen äitiä, mies on tietenkin täysin syytön tilanteeseen.
Mies kantaa kortensa kekoon.Rouva vain kuluttaa sekä miestä että taloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on laiha ja muut ovat ylipainoisia.
Mies hyppää yli aterioiden että lapset saavat syödä.Eikö tuon ylipainoisen rouvan voisi laittaa dietille.Sydän kerää rasvaa ylilihavuudesta ja mies kuihtumassa kokoon. nälästä.
Miksi miehen täytyy uhrautua.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Muistan lapsuudesta ,kuinka kiitollisia olimme vaan yhdestä kolakaramellistä tai kevään suureta tapahtumasta; Jäätelöpallosta toukokuun ensimmäisenä.
Ei meillä koskaan juotu limukkaa.Äidin tekemä puolukkamehu kelpasi ja sima vappuna.
Emme odottaneet myöskään joululahjoja, vaikka joka lapsi toivoo ,että jonkun paketin saisi.
Ei meillä sosiaalista haettu markkaakaan,vaikka oli tiukkaa. Äitini opetti, että valtion elätettäväksi ei saa suostua.
Itse jaoin lehtia launantaisin . 5 markkaa kolme katua. Kukkakaupassa kaksitoista vuotiaana istuttamassa kukkia jääkylmässä kellarissa. 50 markkaa!
Ruotsiin 13 vuotiaan liftaamalla pohjois.Suomesta Turkuun. Siellä töitä juurekaspellolla ja sitten kun oli laivarahat, Ruotsiin. kesän yli töissä ja taas kouluun.
Elämä oli ihanaa siihen aikaan.
Ja on vieläkin.Kiitos suoraselkäisen rehellisen rakkaan äitini, joka opetti meille moraalin jo lapsena.
Herttaista, mutta en kyllä ymmärrä miksi nämä loputtomat jaarittelusi köyhästä lapsuudestasi olisivat tämän keskustelun kannalta miläänm tavoin relevantteja. Sata vuotta sitten maailma oli ihan toisenlainen. Ei nykylapset ja nuoret pääse lehdenjakohommiin eikä kukkia myymään, eikä siinä ole kyse moraalista. On helppo olla omahyväinen kun kieltäytyy käsittämästä miten erilaisessa maailmassa nyt eletään.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Muistan lapsuudesta ,kuinka kiitollisia olimme vaan yhdestä kolakaramellistä tai kevään suureta tapahtumasta; Jäätelöpallosta toukokuun ensimmäisenä.
Ei meillä koskaan juotu limukkaa.Äidin tekemä puolukkamehu kelpasi ja sima vappuna.
Emme odottaneet myöskään joululahjoja, vaikka joka lapsi toivoo ,että jonkun paketin saisi.
Ei meillä sosiaalista haettu markkaakaan,vaikka oli tiukkaa. Äitini opetti, että valtion elätettäväksi ei saa suostua.
Itse jaoin lehtia launantaisin . 5 markkaa kolme katua. Kukkakaupassa kaksitoista vuotiaana istuttamassa kukkia jääkylmässä kellarissa. 50 markkaa!
Ruotsiin 13 vuotiaan liftaamalla pohjois.Suomesta Turkuun. Siellä töitä juurekaspellolla ja sitten kun oli laivarahat, Ruotsiin. kesän yli töissä ja taas kouluun.
Elämä oli ihanaa siihen aikaan.
Ja on vieläkin.Kiitos suoraselkäisen rehellisen rakkaan äitini, joka opetti meille moraalin jo lapsena.
Lapsityövoimaan ei enää suhtauduta yhtä positiivisesti kuin sinun lapsuudessasi.
Johanna_sos kirjoitti:
Auto ei ole elämisen kannalta välttämätön asia. Se on ylellisyys joka monilla työttömillä on ihan turhaan
Muuta pois sieltä kaupungin keskustasta niin tajuat, etä auto on Suomessa lähes välttämätön, oli työtön tai ei. Suomessa välimatkat ovat pitkiä. Julkisilla liikkuessa on täysin aikatulujen "orja" (pienemmillä paikkakunnilla bussit liikkuvat sangen harvoin) eikä niillä liikkuminen ole mukavaa muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Koirat syö paremmin kuin lapset, sääliksi käy..
No ei todellakaan syö, jos saavat Lidlin tai muun marketin halvinta kuivapapanaa.
Maksaa 10-20 euroa/10 kilon säkki.
Esimerkki siitä, että yhteiskunta holhoaa ja maksaa elämisen vuosikymmeniksi. Oli sitten syy mikä tahansa. Kun lapsia niin rahahanat auki. Köyhyys periytyy eli lapset jatkaa vanhempiensa elämisen mallia. Jos tilille tulee noin vaan rahaa taikaseinästä miksi edes yrittää.
Olipa paljon juuri pieniä yksityiskohtia joihin köyhänä kiinnitin huomiota.
Isoimmathan täällä on jo maittukkin, kuten auto, rivitalon pätkä ja koirat.
Tatuointeihin on myös saatu menemään paljon rahaa, tuoremehun juominen lounaalla on kyllä ylellisyyttä Eikä ruokakaapin sisältökään ollut pelkkää Rainbowta. Takapihalla trampoliini-
Tuorevadelmista äiti sentään luopui. Itse en kyseistä rasiaa ole koskaan edes ottanut käteen.
Lastenhuoneen seinällä roikkui törkeän hintaista jääkiekkokamaa. Mistäkö tiedän, no kerran mieheni työpaikka kustansi koko poppooon jääkiekkopeliin. Mies tuli sieltä sellaisen jääkiekkohuivin kanssa. Sen hinnan kuultuani pillahdin itkuun. Olisimme syöneet rahalla monta päivää.
Missään ei muuten mainittu, että tuon kokoisen perheen lapsilisärahat ovat melko mittavat. Kyllä, niin ovat menotkin, mutta silti.