Mies ei jaksa tehdä enää mitään
Kun alettiin olla yhdessä niin tehtiin kaikkea yhdessä. Käytiin urheilua kattomassa, luontopoluilla, elokuvissa, syömässä, reissuissa jne. Nykyään mies ei jaksaisi tehdä mitään. Haluaa vaan viikonloppuisin lojua sohvalla tai tietokoneella. Nykyään saa aina houkutella ja maanitella. Luulin, että sain aktiivisemman ja harrastavamman miehen, mutta nykyään teen asioita yksin. Näinkö tässä käy miesten kanssa..
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö mies p i llusta? XD
Tottakai mies tykkää pillusta. Kyllähän sinäkin tykkäisit ja saatat sitä sitten joskus saadakin, kunhan ensin kasvat aikuiseksi.
Pitäs kasvattaa ensin iso muna niin jotain pildeä vois kiinostaa seksikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kattelisi hetkeäkään vaan suhde olisi ohi.
Tuolla "en kattelisi hetkeäkään"-asenteella monta suhdetta tulee sinulla olemaan ohi. Jokaisella on elämässään erilaisia kausia.
Itse tulkitsen nuo kommentit tyhjäksi uhoksi.
Tulkitset väärin. Laiskaa ihmistä ei kukaan jaksa. Onneksi olen löytänyt miehen, joka on aktiivinen. Urheilu on meille molemmille elämäntapa.
Sitten, kun miehesi masentuu, niin menee viikossa vaihtoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpas sitä nyt aktiivisena vapaa-ajalla ja tahdotaan muutkin samaan muottiin. Jospa kysyisit ja kuuntelisit miehen ajatuksia ja toiveita viikonloppujen suhteen.
Onko kyse jostain passiivisemmasta kaudesta? Onko hän aiemmin liikkunut ja harrastanut myös omasta toiveestaan, vai lähinnä miellyttääkseen sinua?
Mies harrasti ennen useamman kerran viikossa urheilua. Jo ennen kuin alettiin olla yhdessä, joten ei ole esittänyt takiani. Ihan on ollut sellainen, että tehnyt ja harrastanut eri asioita, mutta nyt haluaa vaan olla kotona passiivisten harrastusten parissa. Ap
Onko harrastukset olleet paljon tauolla viimeisen parin vuoden aikana? Minä huomaan itsestäni että minusta on tullut tosi passiivinen, kun pari vuotta on mennyt pakosta lähinnä kotona möllötellen. Siitä möllöttelystä on nyt tullut tapa. En meinaa muistaa enää mitä tein ennen ja mistä tykkäsin. Yritän lähteä kotoa ja keksiä tekemistä. Jälkikäteen tuntuu aina hyvältä kun on lähtenyt, mutta joka kerta se motivoiminen (yksin, ei ole puolisoa potkimassa perseeseen) on ihan helvetin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpas sitä nyt aktiivisena vapaa-ajalla ja tahdotaan muutkin samaan muottiin. Jospa kysyisit ja kuuntelisit miehen ajatuksia ja toiveita viikonloppujen suhteen.
Onko kyse jostain passiivisemmasta kaudesta? Onko hän aiemmin liikkunut ja harrastanut myös omasta toiveestaan, vai lähinnä miellyttääkseen sinua?
Mies harrasti ennen useamman kerran viikossa urheilua. Jo ennen kuin alettiin olla yhdessä, joten ei ole esittänyt takiani. Ihan on ollut sellainen, että tehnyt ja harrastanut eri asioita, mutta nyt haluaa vaan olla kotona passiivisten harrastusten parissa. Ap
Onko harrastukset olleet paljon tauolla viimeisen parin vuoden aikana? Minä huomaan itsestäni että minusta on tullut tosi passiivinen, kun pari vuotta on mennyt pakosta lähinnä kotona möllötellen. Siitä möllöttelystä on nyt tullut tapa. En meinaa muistaa enää mitä tein ennen ja mistä tykkäsin. Yritän lähteä kotoa ja keksiä tekemistä. Jälkikäteen tuntuu aina hyvältä kun on lähtenyt, mutta joka kerta se motivoiminen (yksin, ei ole puolisoa potkimassa perseeseen) on ihan helvetin vaikeaa.
Jäi sanomatta se, että huomaan myös varovaisuutta omassa asenteessa. Ei uskalla innostua mistään eikä suunnitella harrastuksia ja tekemistä, kun pelkää että se perutaan ja joutuu (taas) pettymään. Liian monta pettymystä tullut jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpas sitä nyt aktiivisena vapaa-ajalla ja tahdotaan muutkin samaan muottiin. Jospa kysyisit ja kuuntelisit miehen ajatuksia ja toiveita viikonloppujen suhteen.
Onko kyse jostain passiivisemmasta kaudesta? Onko hän aiemmin liikkunut ja harrastanut myös omasta toiveestaan, vai lähinnä miellyttääkseen sinua?
Mies harrasti ennen useamman kerran viikossa urheilua. Jo ennen kuin alettiin olla yhdessä, joten ei ole esittänyt takiani. Ihan on ollut sellainen, että tehnyt ja harrastanut eri asioita, mutta nyt haluaa vaan olla kotona passiivisten harrastusten parissa. Ap
Onko harrastukset olleet paljon tauolla viimeisen parin vuoden aikana? Minä huomaan itsestäni että minusta on tullut tosi passiivinen, kun pari vuotta on mennyt pakosta lähinnä kotona möllötellen. Siitä möllöttelystä on nyt tullut tapa. En meinaa muistaa enää mitä tein ennen ja mistä tykkäsin. Yritän lähteä kotoa ja keksiä tekemistä. Jälkikäteen tuntuu aina hyvältä kun on lähtenyt, mutta joka kerta se motivoiminen (yksin, ei ole puolisoa potkimassa perseeseen) on ihan helvetin vaikeaa.
Jäi sanomatta se, että huomaan myös varovaisuutta omassa asenteessa. Ei uskalla innostua mistään eikä suunnitella harrastuksia ja tekemistä, kun pelkää että se perutaan ja joutuu (taas) pettymään. Liian monta pettymystä tullut jo.
Joo just tää sama. En edes viitsi enää kysyä, kun tiedän jo vastauksen.. Jatkuvat pettymykset ahdistaa. Ap
Ei ole mikään miesten erityisominaisuus. Meillä mieheni on toimelias ja minut on vallannut saamattomuus ja väsymys. Yritän kyllä kovasti jaksaa, mutta alkuun pääsy vaatii ylimääräistä ponnistelua.
Ottakaa rutiiniksi vaikka joku päivittäinen kävely, liikunnan jälkeen usein jaksaa ryhtyä muuhunkin. Työmatkaliikuntakin tekee hyvää.
Onko ravitsemus kunnossa? Epäilen omalla kohdallani, että kasvisruokavaliosta en saanut kaikkea tarvitsemaani. B12-vitamiini ja D-vitamiini isohkoina annoksina on tuonut lisää voimia. Hyviä voimaruokia ovat myös maksa ja merilevä.
Myös sosiaalisten suhteiden hiipuminen voi masentaa. Koska olette viimeksi kyläilleet jossain?
Vierailija kirjoitti:
Minä epäilen, että miehesi on masentunut. Nopeasti lääkäriin!
Miksi olisi masentunut? Ap ja miehensä ovat olleet jo 8 vuotta yhdessä, niin onhan tuossa ajassa jo ehtineet tehdä yhdessä ja erikseen kaikenlaista, eikä enää ole mitään jännää ja uutta koettavana. Ikää tullut lisää, niin toisilla meistä aktivisuustaso laskee ja muunlainen tekeminen, mm. pelkkä tv:n katsominen, kiinnostaa enemmän. Ei tämän tarvitse tarkoittaa mitään sen vakavempaa.
Ap on sellainen, joka jaksaa vuodesta toiseen tehdä ja mennä, mutta miehellään on kelkka kääntynyt toiseen suuntaan ja siinä ei ole mitään vikaa. Ihminen, sekä aivot tarvitsevat myös tylsyyttä, tylsää ja leppoisaa tekemistä ja olemista, näin keho ja mieli jaksavat taas enemmän muunlaista tekemistä myöhemmin.
Eivät kaikki ihmiset jaksa olla aina ja ikuisesti samanlaisia ja yhtä aktiivisia. Johan sen huomaa siitä, että monet syksystä kevääseen "hautautuvat peiton alle", kun taas kevään koittaessa ja valon lisääntyessä, aktiivisuus ja tekeminen lisääntyy. Itse olen just tällainen. Nyt huomaa kuinka alkaa taas ulkoilma kiinnostaa enemmän ja kotona haluaa puuhailla kaikkea pientä mm. sisutuksen parissa. Koko talvi on ollut yhtä hampaiden kiristelyä ja mielen synkkyyttä, mutta nyt taas huomaa olemuksen piristyneen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla eukko ei viitsi edes töissä käydä. Aina on ollut laiska ja saamaton, mutta nyt kun ei jaksaisi lähihoitajan hommia enää tehdä niin odottaa että jostain ilmestyy taikaiskusta Uusi ammatti. Mitään ei kuitenkaan osaa eikä viitsi edes opetella.
Millä hän elää?
Sitä kutsutaan suhteen arkipäiväistymiseksi. Rakastumisvaiheessa näin miehen näkökulmasta haluaa olla sen naisen kanssa koko ajan ja tehdä kaikkea yhdessä. Matkustellaan ja ennen kaikkea syödään, mistä muodostuvat myös parisuhdekilot. Sitten noin 5-6 vuoden kohdalla alkaa tökkiä todenteolla. Sama nainen päivästä toiseen, eikä jaksa innostua enää yhtään. Vähän kuin olisi saman kaverin kanssa joka päivä, jonka kanssa pitäisi keksiä joka viikonlopuksi jotain ihmeellistä tekemistä. Ja ainoa toive tuossa vaiheessa on, että saisi edes kerran olla päivän jonkun toisen naisen kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä epäilen, että miehesi on masentunut. Nopeasti lääkäriin!
Miksi olisi masentunut? Ap ja miehensä ovat olleet jo 8 vuotta yhdessä, niin onhan tuossa ajassa jo ehtineet tehdä yhdessä ja erikseen kaikenlaista, eikä enää ole mitään jännää ja uutta koettavana. Ikää tullut lisää, niin toisilla meistä aktivisuustaso laskee ja muunlainen tekeminen, mm. pelkkä tv:n katsominen, kiinnostaa enemmän. Ei tämän tarvitse tarkoittaa mitään sen vakavempaa.
Ap on sellainen, joka jaksaa vuodesta toiseen tehdä ja mennä, mutta miehellään on kelkka kääntynyt toiseen suuntaan ja siinä ei ole mitään vikaa. Ihminen, sekä aivot tarvitsevat myös tylsyyttä, tylsää ja leppoisaa tekemistä ja olemista, näin keho ja mieli jaksavat taas enemmän muunlaista tekemistä myöhemmin.
Eivät kaikki ihmiset jaksa olla aina ja ikuisesti samanlaisia ja yhtä aktiivisia. Johan sen huomaa siitä, että monet syksystä kevääseen "hautautuvat peiton alle", kun taas kevään koittaessa ja valon lisääntyessä, aktiivisuus ja tekeminen lisääntyy. Itse olen just tällainen. Nyt huomaa kuinka alkaa taas ulkoilma kiinnostaa enemmän ja kotona haluaa puuhailla kaikkea pientä mm. sisutuksen parissa. Koko talvi on ollut yhtä hampaiden kiristelyä ja mielen synkkyyttä, mutta nyt taas huomaa olemuksen piristyneen.
Hmm tää on sinänsä jännä, kun en itsekään ole mikään yltiöaktiivinen. Tykkään itsekin olla sohvalla ja katsoa leffoja/sarjoja. Mutta onko liikaa vaadittu, että edes kerran viikossa tehtäisiin jotain aktiviteettia yhdessä? No nyt kun kerkesin valittaa niin mies lähtikin hiihtämään kanssani. Mielestäni liikkumattomuus aiheuttaa jaksamattomuutta, joten siksi yritän saada miestä kanssani liikkumaan, koska muuten hän helposti jää sohvalle. Ap
Meillä just näin myös! Meillä on myös kaksi lasta. Juuri tulossa uimahallista lasten kanssa. Mies pelannut pleikkaa kotona. Huomenna kuskaan lapset synttäreille, taas mies vaan sohvalla luultavasti. En ymmärrä, miten tässä näin kävi.
Nykyään tullaan heti huutamaan masennusta ikään kuin jonain oikeutuksena kaikkeen mahdolliseen velttoiluun. On ihan täysin mahdollista, että ihminen on vaan laiska tai saamaton ilman sen suurempaa dramatiikkaa.
Voi perseensuti, näinkö tämä nyt sitten menee? Meillä nimittäin samanlaista havaittavissa. Alkuun puuhasteltiin vaikka mitä, oli urheilua, kulttuuritapahtumia ja matkoja sekä yhdessä että erikseen. No nykyään meillä minä teen noita asioita omine nokkineni tai ystävien kanssa ja mies makaa himassa ja tuijottaa tölvänää.
Ei sitä tietenkään koko ajan tarvitse olla touhottamassa, minustakin on kiva ottaa välillä rennosti, mutta en yhtään arvoista sellaista, että sohvalla rötköttäminen ja television tuijottaminen on elämän oleellisin sisältö. Vähän huijattu olo.
Äijää ei huvita lähteä maksajaksi rientoihisi
Nainen olemuksellaan pitää miehen kipinää yllä. Jos naisen olemus muuttuu huonommaksi, miehenkin kipinä sammuu.
Myös pervoilu on hyvä tapa innostaa miestä, jos naisen olemus siihen riittää.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan suhteen arkipäiväistymiseksi. Rakastumisvaiheessa näin miehen näkökulmasta haluaa olla sen naisen kanssa koko ajan ja tehdä kaikkea yhdessä. Matkustellaan ja ennen kaikkea syödään, mistä muodostuvat myös parisuhdekilot. Sitten noin 5-6 vuoden kohdalla alkaa tökkiä todenteolla. Sama nainen päivästä toiseen, eikä jaksa innostua enää yhtään. Vähän kuin olisi saman kaverin kanssa joka päivä, jonka kanssa pitäisi keksiä joka viikonlopuksi jotain ihmeellistä tekemistä. Ja ainoa toive tuossa vaiheessa on, että saisi edes kerran olla päivän jonkun toisen naisen kanssa...
..... ja sitten nainen kyllästyy ja lähtee lätkimään. Näinhän nämä tarinat aina menevät.
Vierailija kirjoitti:
Äijää ei huvita lähteä maksajaksi rientoihisi
Hyvä yritys. Jos olisit ollut parisuhteessa tämän vuosituhannen puolella, tietäisit, että nykypäivänä aikuinen ihminen maksaa lähtökohtaisesti omat kulunsa sukupuoleen katsomatta.
Mutta jatka sinä vaan keskustelupalstoilla huutelua ja maailmankatsomuksen ammentamista ulilaudalta, hyvin tuntuu toimineen....
Vierailija kirjoitti:
Mulla eukko ei viitsi edes töissä käydä. Aina on ollut laiska ja saamaton, mutta nyt kun ei jaksaisi lähihoitajan hommia enää tehdä niin odottaa että jostain ilmestyy taikaiskusta Uusi ammatti. Mitään ei kuitenkaan osaa eikä viitsi edes opetella.
Mutta naista valittaessa ei ollut mitään väliä koulutuksella? Sitä sait, mitä tilasit.
Vierailija kirjoitti:
Yleensähän miehet toivoo, että nainen ei muuttuisi ja naiset toivoo, että mies muuttuis. No nyt mies on muuttunut, mutta nainen ei olekaan tyytyväinen. Go figure.
Tämäpä on hyvin vaikea looginen pähkinä, juu. Mietitään. Nainen toivoo, että mies alkaisi tehdä x. Mies ei ala tehdä x, mutta lisäksi laiskistuu sohvaan. Miksi naista harmittaa? Naiset ovat niin vaikeita ymmärtää. Hulluja mitä hulluja. Varmaan menkat.
Tulkitset väärin. Laiskaa ihmistä ei kukaan jaksa. Onneksi olen löytänyt miehen, joka on aktiivinen. Urheilu on meille molemmille elämäntapa.