Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten paljon omilta (vanhoilta) sukulaisilta pitää sietää kaikkea?
22.06.2015 |
Mummini on hirveä... Piikikäs, arvosteleva, alentuva, omaan napaan tuijottava kaikin puolin hankala ihminen. En jaksa enää kuunnella hänen juttujaan. Kaikki on aina pielessä ja kaikesta löytyy valitettavaa. Viimeksi kun nähtiin hän arvosteli neuletakkiani varmaan puoli tuntia putkeen, ruman värinen ja ostettu väärästä liikkeestä jne jne. Ja tämän jälkeen alkaa valitus muista aiheista. Siskoni ja veljeni ovat jo niin kypsiä, että ovat alkaneet sanoa hänelle takaisin. Kun mummi kyseli siskolta että miksei ole jo miestä ja lapsia ja kohta sisko on jo liian vanha (nyt 25) että ketään enää saisi, taitaa johtua noista silmälaseista jne jne. Sisko vastasi jotain että no parempi jos ei tule lapsia jos niillä on mummin geenit... Pitäiskö minunkin lähteä tälle linjalle vai niellä kaikki? En halua tavata mummia enää, tulee aina paha mieli hänen seurassaan :(
Kommentit (53)
Kuule muista että hän on jo vanha ihminen. Hänen näkökantansa tähän maailmaan on ihan toinen kuin nuorilla. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Yritä muistaa että se valittava mummokin on ihminen. Ja on varmaan jokin syy miksi hänestä on sellainen tullut. He eivät voi muuttua enään toisenlaisiksi. Ja vaikka hän valittaa niin hän kuitenkin teitä rakastaa. Hyväksyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä millainen tämä ihminen on aiemmin ollut, jos viimeiset 50 vuotta piikikäs suunsoittaja, ei tarvi sietää. Jos vanhoilla päivillään muuttunut, pitää ehkä vähän ymmärtää.
Todellakaan kaikkea ei tarvitse sietää! Ei ikä oikeuta ilkeään käytökseen. Jotainhan toisaalta täytyy ymmärtääkin, maailma oli kovin toisenlainen paikka silloin kun mummisi eli. En kyllä toisaalta olisi takaisinpäinkään ilkeä, vaan yrittäisin hoitaa tilanteet asiallisesti, ilkeilemättä. Helpommin sanottu kuin tehty kylläkin, tiedän.
Esim. tuossa villatakkitilanteessa voisi nätisti sanoa, että itse tykkään kovasti tästä takistani, ja kääntää keskustelun johonkin muuhun. Tai jos tuntuu, että siitä huolimatta ilkeily jatkuu, niin sanoo, että "en mummi halua kuulla arvosteluja, jos et lopeta, niin lähden pois". Ja sitten kanssa lähtee.
Asiallisesti, ilkeilemättä itse.
Liityn ketjuun kuullakseni lisää mielipiteitä. Olen keski-ikäinen ja oma äitini puuttuu ilkeästi henkilökohtaisiin asioihini. Ennen tätä teki vain isäni, nyt myös äitini, ja loukkauksia saavat nykyään myös omat lapseni ja puolisoni. Mummo itse ei koe arvostelevansa loukkaavasti, vaan "ajattelee meidän parasta". Mistään pikkuilkeilystä ei ole kysr ja suoraan vastaansanominen saa hänet marttyyriksi. Huh! Ap, en siis tiedä!
Olen samaa mielta kolmosen kanssa. Ei kiusausta ja nalvimista tarvitse kuunnella keneltakaan! Joskus ihmisilla on sellainen kuva, etta sukulaisille saa sanoa mita vaan tai sitten niin, etta noh, taytyy tata sietaa kun ollaan sukua! Miksi?! Juu, mummikin on ihminen, mutta niin ovat nekin joita han nalvii.
Olen itse yrittanyt asian ratkaista niin, etta naen kylla sukulaisia, mutta TODELLA harvoin niita, jotka ovat ottaneet asiakseen arvostella minua, miestani ja kaikkia muita mahdollisia heidan selkansa takana ja suoraan naamakkain... En jaksa sellaista. Ja jos kehtaavat valittaa, etta kun kukaan ei kay... noh, you made your bed, now lie in it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP se on se sukupolvien välinen kuilu ;)
Kyllä täytyy oppia ymmärtämään ja kestämään.
Toki voi kauniisti ohjata kesksutelut toiseen suuntaan, keksiä positiivisia asioita tyyliin onpas ihanaa kun aurinko paistaa...oliskos mummista kivaa lähteä minun kanssani ulos hetkeksi kävelylle...keitettäiskös nyt ne kahveett... eikös ollut ihana juttu, kun......
itse olen oppinut, ett monien aina negatiivisesti ajattelevan ja sanovan ihmisen kanssa tepsii juurikin tuo, et jättää ne huomiotta ja siirtää kesksutelua kohti positiivisuutta.
Etenkin vah´nhuksilla on monilla tapaan kullata ne omat ajata ja nykehetket meennn ain a huonosti
Mutta nuorten on jaksetttava,
toki voisi sanoa myös kauniisti mutta napakasti ihmiselle, että minusta ei ei tunnu kivalta kun mummi sanoi.......
eli rehellisyyttä ja asioiden esille nosto ja niistä puhuminen ihan avoimesti, mutta positiivisesti auttaa aina :)
Ei pätkääkään.Jos joku työlleen arvostelua mua niin turpaan Se Sais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt joidenkin ihmisten tarvetta pitää yllä ihmissuhteita, joista tulee lähinnä paha mieli. Minä olisin laittanut tuollaiseen ihmiseen välit poikki jo aikaa sitten ja paljon vähemmästäkin. Sukulaisuudella ei ole mitään merkitystä.
No itsehän arvostan sen verran omaa mielenterveyttä, itsetuntoa ja onnea, että olen katkaissut välit kaikkiin todella epämiellyttävästi käyttäytyviin sukulaisiin. Ei ole oikeasti mitään syytä miksi pitäisi sietää sukulaisilta sellaista käyttäytymistä, jota ei koskaan suvaitsisi omalta puolisolta tai ystävien taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalia ihmisiä ei vaan kannata tavata. Itse olen pyyhkinyt elämästäni aika suuren joukon sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen suorastaan järkyttynyt, miten voi nykyihmiset noin vain lempata läheiset luotaan ?
Eikö enää osata kesksutella asioista, pohtia yhdessä miksi toinen on ilkeä7sanoo ilkeästi jne ?
Vanhus on varmasti masentunut/ muistisairas/ mieli ei pelaaa niinkuin pitäisi jne
eli hän ei ole oma itsensä, häntä tulee ymmärtää ja AUTTTAA
ei noin vain lempata pois kun räsynuken
KESKustelkaa ja pohtikaa yhdessä miten elämästä saisi iloa :)
Riippuu perinnön määrästä. Kusipäisen persaukisen appiukon poistin joulukorttilistoiltakin, varakkaiden sukulaisten kanssa olen pitkämielisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dumbatkaa vanhainkotiin! Sitten facebookiin ruokakuvia jakoon, kuinka ei juhannuksenakaan saanut kunnon ruokaa!
Tässä on käynnissä kulttuurinen muutos. Noita vanhoja on nuoruudessaan arvosteltu ja ajattelevat että nyt on heidän vuoronsa kettuilla muille, näin se järjestys ennen meni. Paha kyllä, nykyaikuiset, etenkin nuoret sellaiset, eivät ole lapsuudessaan tottuneet häpäisemällä kasvattamiseen eivätkä hyväksy sitä omalla kohdallaan enää miltään taholta.
Minä jäin miettimään tuota, että ilkeää vanhusta pitää ymmärätää ja auttaa. Miten voi auttaa ketään, jolla on omasta mielestään oikeus epäkohteliaaseen käytökseen. Minusta sellainen on tietyllä tavalla avun ulkopuolella, jos muutamasta sanomisesta ei ymmärrä lopettaa sanailuaan.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 11:37"]olen suorastaan järkyttynyt, miten voi nykyihmiset noin vain lempata läheiset luotaan ?
Eikö enää osata kesksutella asioista, pohtia yhdessä miksi toinen on ilkeä7sanoo ilkeästi jne ?
Vanhus on varmasti masentunut/ muistisairas/ mieli ei pelaaa niinkuin pitäisi jne
eli hän ei ole oma itsensä, häntä tulee ymmärtää ja AUTTTAA
ei noin vain lempata pois kun räsynuken
KESKustelkaa ja pohtikaa yhdessä miten elämästä saisi iloa :)
[/quote]
Onhan ne kaikki vanhukset ihania.Not. Jos on ollut kusipää aiemmin, niin ei ihmisestä välttämättä auvoista vanhusta tule.
"Vanhoja" -Mun äiti on hankala luonteeltaan. Ollut aina. Ja nyt 65 ei ilmeisesti "vanha"?
Kun on koko elämänsä (35 vuotta) kuunnellut tuota niin voisi laskennallisesti päästä ikään 30-vuotias? -Enkä pitäisi sitä vanhana.
Ei ihminen ole "aina vanha" mutta puhe voi olla tökeröä ja oma korvakin saattaa jo kyllästyä toisen puhetapaan -miksi tämä parisuhde olisi erilainen kuin miehen ja naisen suhde jossa toisen naama kyllästyttää? Sinä olet tässä suhteessa toinen osapuoli ja asennoitunut puoluskannalle ja valmiina toisen puheille.
Toi pitäisi puhua, syyllistämättä toista.
Nykyään ei kukaan kestä enää mitään keltään. Pitää olla vain samanmieliset ja samanikäiset bestikset ympärillä hymisemässä.
Vanhoissa ihmisissä hallitsevat ominaisuudet tulevat ajan kanssa entistäkin näkyvämmiksi ja puheet muuttua kärkevämmiksi. Sairaudet lisäävät kielteisyyttä ja möläyttelyitä. Pitäkää varanne kaikki te mammat, jotka kehuskelette "suoraan puhumisen" taidoillanne, te olette mummuina vaarassa tulla ihan samanlaisiksi.
Paras keino selvitä vanhusten kuittailuista on antaa niiden mennä korvasta korvaan kulkematta aivojen - ja etenkään oman suun! - kautta.
Eihän tässä puhuta vanhoista ihmisistä, joilla on dementia tai muu muistisairaus, koska sen oireena saattaa olla juttujen muuttuminen ilkeiksi/härskeiksi ja kiroilu yms.? Oletan, että puhumme terveistä, "selväjärkisistä" ihmisistä.
Terveiltä ei tarvitse sietää mitä tahansa. Jonkun verran voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta jatkuvaa solvaamista ei tarvitse sietää. Paras tapa on sanoa ystävällisen jämäkästi oma mielipide ja se, että toisen arvostelu on nyt asiatonta ja tarpeetonta.
Alue: Aihe vapaa
Opi ottamaan huumorilla!