Lue keskustelun säännöt.
oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enkä pidä nälässä vieraitani. Olen kotoisin Savosta, jossa pidetään kunnia-asiana syötättää vieras
ähkyyn. Kahvi-tai ruokapöydässä ollessa varmistetaan koko ajan onko vieras saanut varmasti pullaa, piirakoita, voileipää, potaattia, paistia tai soppaa riittävästi, mieluummin enemmänkin.
Kuulostaa ahdistavalta.
No ole sitten nälässä. Kyläpaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tuo "panolla" käynyt nälässä ollut kirjoittaja (ainakin kolme juttua) sama mutta jos lähtee illalla liikenteeseen ja on ehkä varautunut tulevansa kotiin vasta aamulla, niin miten voi möksähtää , jos satunnaisen seksikumppanin luona ei ole mitään syötävää?
Eikös sinne kämpille menty nai..... eikä syömään ja juomaan?
Kas kun et taksirahaa ruinannut.
Anoppini on pieniruokainen ja iltakuuden jälkeen ei keittiöön kuulemma ole asiaa, no nyt vähän joustanut kun meillä on lapsia mutta kamala huokailu ja silmien pyörittely. Anoppi asuu lisäksi keskellä korpea, että jos ei tajua matkalla käydä kaupassa niin...
Eka kerta siellä yötä oli ihan hirveä! Anoppi keitti kahvit ja naama nurinpäin pisti tarjolle tuomamme keksit, sitten kesken kahvittelun nappasi vajaan paketin ja pisti kaappiin piiloon. Parin tunnin päästä oli päivällinen, kullekin 1 peruna ja 1 pieni pieni pihvi. Kun erehdyin kyselemään iltapalaa niin sain saarnan iltasyömisen lihottavuudesta! Koko yön kurisi maha. Ja aamulla taas pelkkää kahvia. Anoppi on laiha kuin huippumalli ja koulukuvissaan mieskin on hyvin hoikka poika. Ennenkuin tiesin mihin appiukko menehtyi, teki mieli kysyä kuoliko tämä kenties nälkään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina, kun menemme mieheni isän luo. Rahaa kyllä on, mutta isäntäväki pärjää ilmeisesti itse vähällä ruoalla. Miehelleni isänsä on aina lapsuudesta asti sanonut, että jos jää nälkä niin leipää saa syödä. Eipä sitä leipääkään aina ole tarjolla, leivän päällisistä puhumattakaan. Miehelleni onkin jäänyt traumat, ja silloin kun ruokaa saa, niin syö sitten kunnolla. Olemmekin ruvenneet käymään sitten joka kerta kaupassa ostamassa omat eväät.
Lähes 30 vuotta miehen isä on keittänyt jouluna liian vähän puuroa. Lähes kaikille jää nälkä, ja miehen isä joka kerta ihmettelee, miten puuro loppuu kesken... Jokainen saa kaksi kauhallista, kun muuten viimeinen porukasta ei saisi yhtään. Seuraavan kerran aamun jälkeen saamme ruokaa klo 20, vaikka ruoka olisi luvattu klo 17. Usein käymme siinä välissä ulkona syömässä, mutta joulun pyhinä kaikki ravintolat ovat kiinni, joten käymme kaupasta ostamassa ruokaa.
Kyseisessä paikassa vesi ei ole kovin juomakelpoista, joten isäntäväki ostaa pullovettä. Harmi vaan, ettei sitä ole koskaan tarpeeksi. Aamulla harvoin saa kahviinsa maitoa, koska heillä on jääkaapissa aina yksi maito kerrallaan, joita sitten käydään kaupassa ostamassa yksi purkki. Ymmärrän, jos ei itse syö paljoa tai käytä maitoa, mutta jos vieraat on oikein kutsuttu ja sama juttu on toistunut jo 30 vuoden ajan, niin kai sitä jotain oppisi? Mieheni aina hämmästyy, kuinka minun vanhemmillani saa aina hirveän määrän ruokaa ja jääkaappi on aina täynnä. Äitini leipoo joka sorttia ja siellä varmasti saa vatsansa täyteen. Mieheni vanhemmilla ei muutenkaan ole koskaan mitään jälkiruokia, eikä jouluna torttuja ym. makeita herkkuja. Vein itse kerran mukanani torttuja, mutta en tiedä, mihin ne hävisivät... Omat suklaat pidän aina mukanani.
Ei siinä mitään, jos ei tosiaan halua tarjota vieraille mitään, mutta silloin on turha kysyä kylään. Matkaan kuitenkin menee aikaa, joten pyrimme yleensä vierailemaan pari päivää, mutta sitten miehen isä alkaa kysellä, miksemme viivy pidempään. No emme jaksa vierailla, kun on koko ajan nälkä.
30 vuotta ja ette ole saaneet sovittua asioista noinkin läheisen ihmisen kanssa. 30 vuotta toistunut niin olette jotain 50v pariskunta? Mitä sitten isä voi olla, 70v vähintään? 30 vuotta olette vierailuilla käyneet päivällä ravintolassa syömässä, jo pari vuotta riittää tekemään tuosta tavan niin, että isä on varmaan olettanut, että haluatte näin toimia. Itsekin kun käyn kotiseudulla tykkään käydä päivisin muuallakin kuin vanhemmillani oleilla koko aikaa, käydään just syömässä välillä yms. Toki sopien näistä, koska ei sekään ole kivaa, että meille olisi varattu ruoka ja lähdemme vaan päiväksi pois. Ja pari kauhaa puuroa on ihan ok kyllä, kun vakio annostelumäärä on kauhallinen, mutta jos aina loppuu niin onhan se erikoista. Mutta miehen isä alkaa olla jo sen ikäinen, että varmaan tarvitsisi apua noissa. Jos käytte kaupassa niin miksi se pitää tehdä noin "haetaan sitten evästä itsellemme kaupasta", kun voitte normaalien ihmisten tapaan soittaa matkalta, että pitääkö tuoda jotain ja vaikka vastaus olisi kieltävä niin kyllä nyt 30 vuodessa pitäisi älytä sanoa, että ok, mut tuodaan kuitenkin omat maidot, leipää ja sellaista kaappiin.
Ehkäpä miehen isä on toiminnallaan yrittänyt viestittää että ei kaipaa teitä lokkeilemaan. Menkää nyt ihmeessä sinne sinun äitisi luo välillä jos siellä pöydät notkuvat herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun Helsingissä ja on ihan tavallista käydä ulkona syömässä. En ole ajatellut tätä ongelmaksi, jos joku tuttu tulee yökylään. Jotaim kevyttä salaattia, leipää tms. voin laittaa. Yökyläilijät on kavereita, vanhemmille laitan ruokaa. Jos joku tulisi majoitus mielessä johonkin tapahtumaan, jonne itse en ole menossa, niin ulkina syönti on enempikin kuin kohteliasta.
Miten se Helsingissä asuminen liittyy ulkona syömiseen?
Ahaa. Hyvä tietää jos tulen käymään Helsingissä joskus.
T. Turkulainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä miten moni ei ole KEHDANNUT avata suutaan tai lähteä ajoissa kotiin syömään. Mikä siinä on nin noloa sanoa henkilölle, joka ei sinulle ruokaa tarjoa, että lähdenkin tästä kotiin/kahvilaan/ravintolaan tai edes kauppaan, koska nyt minulla alkaa olla nälkä?! Mieluummin sitten melkein pyörtyy kuin sanoisi asiasta jotain.
Ymmärrän jos kyseessä vähän vieraampi henkilö. Minulla ei vaan ole sellaisia ystäviä, joiden kesken ei voisi sanoa, että nyt kuolen nälkään, voinko tehdä vaikka leivän.
Varsinkin, kun yksi kirjoittaja oli viimeisillään raskaana. Hyvää päivää sentään! Sanokaa nyt jotain, istutaan mieluummin maha kurnien ja toinen kirjoittaja imetti ja oksensi, kun anoppilassa ei saanut tarpeeksi ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen kutsui kylään ja ilmoitti että hänellä on tarjolla herkkuja jne. lähdin kylään syömättä, luotin. Paikan päällä olikin tyhjä jääkaappi, sillä sukulaisen mies oli jo syönyt kaikki kaapit tyhjiksi ja sitten hän oli mennyt ulos. En sen jälkeen mennyt enää kylään nälkäisenä. Kannattaa aina ottaa laukkuun mukaan varalle esim. keksejä tai pähkinöitä, ihmisiin ei voi enää luottaa kun kylään mennessä on jo kaikki syöty. Yksi kahvikin kannattaa juoda kotona ennen kylään menemistä, kun sekin voi olla loppu koska tahansa.
Olikohan sukulaisen mies se vanukastyyppi🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi tuttavaperhe, jossa kolme lasta. Aina kun tulevat kylään vaikka lapsen synttäreille, näille täytyy varata ihan tajuton määrä ruokaa. Eivät kai syö vuorokauteen ennen kyläilyä. Lapset voivat syödä esim kolme pullaa ja kolme sämpylää per naama ihan alkupaloiksi. Keksipaketti ( tuplapaketti oreoita) upposi kerran minuuteissa tämän perheen kahteen lapseen. Karkkia ja jäätelöä syövät niin paljon kuin riittää ja pyytävät vielä lisää. Lapset alle 11v kaikki.
Luonnollisesti kun heille menee kylään, on pakko syödä tukevasti ennen koska tarjoilut ovat luokkaa muumikulho salaattia 5 lapselle ja kahdelle aikuiselle ja 400g jauhelihaa tortillan (1kpl/ syöjä) täytteeksi. Jälkiruuaksi voi olla 1keksi jokaiselle.
Työssäkäyviä keskiluokkaisia ollaan kaikki.
Tällaisista kyläilijöistä mulle tulee fiilis että pitäisi antaa maistaa ns. omaa lääkettään, tässä tapauksessa tarjottavien määrää.
En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että toisaalle mennään ahnehtimaan ja vastavuoroisesti itsellä tarjottavana hiirelle sopiva määrä. Melkein seuraavalla kerralla tarjoaisin saman verran kuin he ja katsoisin mitä tuumaavat. Tosin mut on opetettu että vieraille tarjotaan hyvin, niin en taitaisi kehdata tehdä niin sitten kuitenkaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina, kun menemme mieheni isän luo. Rahaa kyllä on, mutta isäntäväki pärjää ilmeisesti itse vähällä ruoalla. Miehelleni isänsä on aina lapsuudesta asti sanonut, että jos jää nälkä niin leipää saa syödä. Eipä sitä leipääkään aina ole tarjolla, leivän päällisistä puhumattakaan. Miehelleni onkin jäänyt traumat, ja silloin kun ruokaa saa, niin syö sitten kunnolla. Olemmekin ruvenneet käymään sitten joka kerta kaupassa ostamassa omat eväät.
Lähes 30 vuotta miehen isä on keittänyt jouluna liian vähän puuroa. Lähes kaikille jää nälkä, ja miehen isä joka kerta ihmettelee, miten puuro loppuu kesken... Jokainen saa kaksi kauhallista, kun muuten viimeinen porukasta ei saisi yhtään. Seuraavan kerran aamun jälkeen saamme ruokaa klo 20, vaikka ruoka olisi luvattu klo 17. Usein käymme siinä välissä ulkona syömässä, mutta joulun pyhinä kaikki ravintolat ovat kiinni, joten käymme kaupasta ostamassa ruokaa.
Kyseisessä paikassa vesi ei ole kovin juomakelpoista, joten isäntäväki ostaa pullovettä. Harmi vaan, ettei sitä ole koskaan tarpeeksi. Aamulla harvoin saa kahviinsa maitoa, koska heillä on jääkaapissa aina yksi maito kerrallaan, joita sitten käydään kaupassa ostamassa yksi purkki. Ymmärrän, jos ei itse syö paljoa tai käytä maitoa, mutta jos vieraat on oikein kutsuttu ja sama juttu on toistunut jo 30 vuoden ajan, niin kai sitä jotain oppisi? Mieheni aina hämmästyy, kuinka minun vanhemmillani saa aina hirveän määrän ruokaa ja jääkaappi on aina täynnä. Äitini leipoo joka sorttia ja siellä varmasti saa vatsansa täyteen. Mieheni vanhemmilla ei muutenkaan ole koskaan mitään jälkiruokia, eikä jouluna torttuja ym. makeita herkkuja. Vein itse kerran mukanani torttuja, mutta en tiedä, mihin ne hävisivät... Omat suklaat pidän aina mukanani.
Ei siinä mitään, jos ei tosiaan halua tarjota vieraille mitään, mutta silloin on turha kysyä kylään. Matkaan kuitenkin menee aikaa, joten pyrimme yleensä vierailemaan pari päivää, mutta sitten miehen isä alkaa kysellä, miksemme viivy pidempään. No emme jaksa vierailla, kun on koko ajan nälkä.
30 vuotta ja ette ole saaneet sovittua asioista noinkin läheisen ihmisen kanssa. 30 vuotta toistunut niin olette jotain 50v pariskunta? Mitä sitten isä voi olla, 70v vähintään? 30 vuotta olette vierailuilla käyneet päivällä ravintolassa syömässä, jo pari vuotta riittää tekemään tuosta tavan niin, että isä on varmaan olettanut, että haluatte näin toimia. Itsekin kun käyn kotiseudulla tykkään käydä päivisin muuallakin kuin vanhemmillani oleilla koko aikaa, käydään just syömässä välillä yms. Toki sopien näistä, koska ei sekään ole kivaa, että meille olisi varattu ruoka ja lähdemme vaan päiväksi pois. Ja pari kauhaa puuroa on ihan ok kyllä, kun vakio annostelumäärä on kauhallinen, mutta jos aina loppuu niin onhan se erikoista. Mutta miehen isä alkaa olla jo sen ikäinen, että varmaan tarvitsisi apua noissa. Jos käytte kaupassa niin miksi se pitää tehdä noin "haetaan sitten evästä itsellemme kaupasta", kun voitte normaalien ihmisten tapaan soittaa matkalta, että pitääkö tuoda jotain ja vaikka vastaus olisi kieltävä niin kyllä nyt 30 vuodessa pitäisi älytä sanoa, että ok, mut tuodaan kuitenkin omat maidot, leipää ja sellaista kaappiin.
Ehkäpä miehen isä on toiminnallaan yrittänyt viestittää että ei kaipaa teitä lokkeilemaan. Menkää nyt ihmeessä sinne sinun äitisi luo välillä jos siellä pöydät notkuvat herkkuja.
Aika ristiriitaista viestintää se sitten olisi, jos tämä itse aina kysyy kylään ja toivoisi, että viipyisivät pitempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina, kun menemme mieheni isän luo. Rahaa kyllä on, mutta isäntäväki pärjää ilmeisesti itse vähällä ruoalla. Miehelleni isänsä on aina lapsuudesta asti sanonut, että jos jää nälkä niin leipää saa syödä. Eipä sitä leipääkään aina ole tarjolla, leivän päällisistä puhumattakaan. Miehelleni onkin jäänyt traumat, ja silloin kun ruokaa saa, niin syö sitten kunnolla. Olemmekin ruvenneet käymään sitten joka kerta kaupassa ostamassa omat eväät.
Lähes 30 vuotta miehen isä on keittänyt jouluna liian vähän puuroa. Lähes kaikille jää nälkä, ja miehen isä joka kerta ihmettelee, miten puuro loppuu kesken... Jokainen saa kaksi kauhallista, kun muuten viimeinen porukasta ei saisi yhtään. Seuraavan kerran aamun jälkeen saamme ruokaa klo 20, vaikka ruoka olisi luvattu klo 17. Usein käymme siinä välissä ulkona syömässä, mutta joulun pyhinä kaikki ravintolat ovat kiinni, joten käymme kaupasta ostamassa ruokaa.
Kyseisessä paikassa vesi ei ole kovin juomakelpoista, joten isäntäväki ostaa pullovettä. Harmi vaan, ettei sitä ole koskaan tarpeeksi. Aamulla harvoin saa kahviinsa maitoa, koska heillä on jääkaapissa aina yksi maito kerrallaan, joita sitten käydään kaupassa ostamassa yksi purkki. Ymmärrän, jos ei itse syö paljoa tai käytä maitoa, mutta jos vieraat on oikein kutsuttu ja sama juttu on toistunut jo 30 vuoden ajan, niin kai sitä jotain oppisi? Mieheni aina hämmästyy, kuinka minun vanhemmillani saa aina hirveän määrän ruokaa ja jääkaappi on aina täynnä. Äitini leipoo joka sorttia ja siellä varmasti saa vatsansa täyteen. Mieheni vanhemmilla ei muutenkaan ole koskaan mitään jälkiruokia, eikä jouluna torttuja ym. makeita herkkuja. Vein itse kerran mukanani torttuja, mutta en tiedä, mihin ne hävisivät... Omat suklaat pidän aina mukanani.
Ei siinä mitään, jos ei tosiaan halua tarjota vieraille mitään, mutta silloin on turha kysyä kylään. Matkaan kuitenkin menee aikaa, joten pyrimme yleensä vierailemaan pari päivää, mutta sitten miehen isä alkaa kysellä, miksemme viivy pidempään. No emme jaksa vierailla, kun on koko ajan nälkä.
30 vuotta ja ette ole saaneet sovittua asioista noinkin läheisen ihmisen kanssa. 30 vuotta toistunut niin olette jotain 50v pariskunta? Mitä sitten isä voi olla, 70v vähintään? 30 vuotta olette vierailuilla käyneet päivällä ravintolassa syömässä, jo pari vuotta riittää tekemään tuosta tavan niin, että isä on varmaan olettanut, että haluatte näin toimia. Itsekin kun käyn kotiseudulla tykkään käydä päivisin muuallakin kuin vanhemmillani oleilla koko aikaa, käydään just syömässä välillä yms. Toki sopien näistä, koska ei sekään ole kivaa, että meille olisi varattu ruoka ja lähdemme vaan päiväksi pois. Ja pari kauhaa puuroa on ihan ok kyllä, kun vakio annostelumäärä on kauhallinen, mutta jos aina loppuu niin onhan se erikoista. Mutta miehen isä alkaa olla jo sen ikäinen, että varmaan tarvitsisi apua noissa. Jos käytte kaupassa niin miksi se pitää tehdä noin "haetaan sitten evästä itsellemme kaupasta", kun voitte normaalien ihmisten tapaan soittaa matkalta, että pitääkö tuoda jotain ja vaikka vastaus olisi kieltävä niin kyllä nyt 30 vuodessa pitäisi älytä sanoa, että ok, mut tuodaan kuitenkin omat maidot, leipää ja sellaista kaappiin.
Ehkäpä miehen isä on toiminnallaan yrittänyt viestittää että ei kaipaa teitä lokkeilemaan. Menkää nyt ihmeessä sinne sinun äitisi luo välillä jos siellä pöydät notkuvat herkkuja.
Aika ristiriitaista viestintää se sitten olisi, jos tämä itse aina kysyy kylään ja toivoisi, että viipyisivät pitempään.
Jos appi haluaa tavata teitä mutta on niin pihi tai köyhä että ei halua laittaa enempää rahaa likoon. Hyvä, että olette nyt 30 vuoden kuluttua tajunneet tuoda omat ruuat, vedet ja suklaat.
ainahan mammoilla proteiinipatukoita ja muita välipaloja käsilaukut täynnä, ei kestä tuntiakaan ilman ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi tuttavaperhe, jossa kolme lasta. Aina kun tulevat kylään vaikka lapsen synttäreille, näille täytyy varata ihan tajuton määrä ruokaa. Eivät kai syö vuorokauteen ennen kyläilyä. Lapset voivat syödä esim kolme pullaa ja kolme sämpylää per naama ihan alkupaloiksi. Keksipaketti ( tuplapaketti oreoita) upposi kerran minuuteissa tämän perheen kahteen lapseen. Karkkia ja jäätelöä syövät niin paljon kuin riittää ja pyytävät vielä lisää. Lapset alle 11v kaikki.
Luonnollisesti kun heille menee kylään, on pakko syödä tukevasti ennen koska tarjoilut ovat luokkaa muumikulho salaattia 5 lapselle ja kahdelle aikuiselle ja 400g jauhelihaa tortillan (1kpl/ syöjä) täytteeksi. Jälkiruuaksi voi olla 1keksi jokaiselle.
Työssäkäyviä keskiluokkaisia ollaan kaikki.
Kuulostaa siltä, että lapset eivät saa kotonaan riittävästi ruokaa! Onko tuo lastensuojeluilmoituksen paikka vai miten vanhemmat saisi tajuamaan asian?
Joo, äitini. Asun mikkelissä ja äiti mäntyharjulla, viime talvena menin sinne viikonlopuksi ja totta kai luotin kun oma äiti vakuutti että on ruokaa, ei tarvitse tuoda. No se ruoka oli glögiä ja pipareita ja vihreitä kuulia, löytyi sentään makaronia keitettäväksi. Tokihan siellä kauppa on mutta olin perillä pe-iltana klo 20, tuskin mikään kauppa oli enää auki enkä jaksanut lähteä pimessä ajelemaan enää kaupalle kun juuri perille päässyt. Olin oikein ollut niukalla ravinnolla kun luulin pääseväni äidin patojen ääreen! Äiti siinä sitten juoksi tupakalla terästetyn glöginsä kanssa ja minä söin keitettyjä makaroneja.
Tuona viikonloppuna minulle selvisi, miten pahoin äiti oli alkoholisoitunut ja menettänyt elämänhallintansa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heräät aamukahvit klo 4-5 aikoihin pesemään
Miksi joku pesee aamukahvin??
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tuo "panolla" käynyt nälässä ollut kirjoittaja (ainakin kolme juttua) sama mutta jos lähtee illalla liikenteeseen ja on ehkä varautunut tulevansa kotiin vasta aamulla, niin miten voi möksähtää , jos satunnaisen seksikumppanin luona ei ole mitään syötävää?
Eikös sinne kämpille menty nai..... eikä syömään ja juomaan?
Kas kun et taksirahaa ruinannut.
Minulta kauan sitten hurjassa nuoruudessa yhden illan ilo söi nukkuessani puolet juustosta, hampaanjäljet vaan jäi siihen ja joi mehutölkin tyhjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vähän päinvastainen aivan kamala tilanne sukulaisilla. Useamman päivän vierailu ja kaikkiin ruokiin voi/kerma pohja. Siis aivan kaikkeen. Rasvaa valui jo korvista. Ei mitään kasvista missään. Sitten vielä piti tilata pizzaa kotiin, kun olin jo aivan helisemässä. Onneksi tajusin, että pitseriassa saa tilattua salaatin! Huoh!
Mulla oli naama ja selkä aivan täynnä finnejä puolitoistaviikkoa vierailun jälkeen, kun rasva pukkasi ulos.En kehdannut sanoa mitään tuolloin tai siis pytää mahdollisuutta ostaa omaa ruokaa. Nyt uskaltaisin, koska oli aivan kamala.
Äitini on hyvä kokki, ruuat tosi maukkaita.
Mutta lotraa kerman ja voin kanssa. Ripulilla pari tuntia syönnin jälkeen on se tavanomainen.
Kerran tuli oltua huono emäntä. Vauva oli pieni ja väsymys melkoinen, kun anoppi ilmoitti, että tulevat miehensä kanssa käymään - nyt. Siinä sitten huolestuttiin, että meillä ei ole mitään tarjottavaa, kun ei olla jaksettu käydä kaupassa, mutta anoppi sanoi, että ei hätää, tulevat vaan kahville ja tuovat pullaa tullessaan. Näin kävi ja kaikki ok. Ongelma tulikin sitten siitä, että ruoka-aika tuli ja meni, eivätkä vieraat tehneet elettäkään lähteäkseen. Istuivat ja istuivat vaan, vaikka jututkin alkoivat olla aika vähissä. Itse ei kehdattu aloittaa ruoanlaittoa, kun aineksia oli kaapissa vain kahdelle. Joskus sadan vuoden päästä sitten vihdoin älysivät lähteä, ilmeisesti alkoivat tajuta, että meillä ei todella saa ruokaa, vaikka oltiin se jo kärkeen kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miljonäärivanhempiensa 400 neliön merenrantakodissaan asuva tuttava pyysi luokseen ja mutusteli lämmintä ateriaansa kesken vierailuni. Kehtasin lopulta pyytää pitkän päivän päätteeksi lasillisen vettä ja sillä mentiin. Ainoa kaveri, joka ei ole edes teekupillista tarjonnut. Muut kykenevät enempään Kelan tuillakin.
Se on just näin. Kun jäin työttömäksi, osa sukulaisista saattoi joskus antaa rahaa käteen tai tilille, en siis todellakaan pyytänyt. Juuri ne köyhimmät sukulaiset, eivät todellakaan varakkaat.
Köyhä antaa vähästä, paha ei paljostakaan.
Olen huomannut ihan saman. Pahita on mielestäni kun kertovat meille muille kuinka ovat omaa aikuista lastaan ekonoomisesti joutuneet auttamaan kriisitilanteessa. Mielestäni ihan itsestään selvää, ei tartte itseään tästä kehua.
Useastihan vanhemmiten pärjää vähemmällä syömisellä, eikä aina tahdo muistaa että keski-ikäinenkin, teinistä puhumattakaan, kuluttaa ja tarvitsee enemmän kaloreita.
Jos vanha eläkeläispari kokkaa kahdelle pienruokaiselle, niin voi olla vaikeuksia tajuta paljonko 5 hengen perhe tarvitsee ruokaa.
Me tulitiin useimmiten pikaruokaloitten kautta kotiin, onneksi ei mistään yöpymisistä kyse, sillon olisi saattanut kova nälkä tulla.
Ja höpö höpö. Mitä sä oot vetäny? Kukaan kyläilijä ei odota tuollaista. Eikä kukaan emäntä/isäntä tee tuollaista.