oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Pahinta on olla kylässä ilman viinaa. En keksi mitään sanottavaa selvinpäin ja vituttaa vieraiden nurkissa oleminen. Kossulla taju pois ja sitä kestää. Seuraava päivä krapulassa ja sitten kotiin.
Joo olen, nuorempana poikkiksen luona toisella paikkakunnalla. Olin niin nuori ja ujo etten saanut sanotuksi " Nyt kuule mennään ostamaan ruokaa!" vaan join kahvia ja olutta tyhjään mahaan. Oli huono olo ja lopulta tuli pää niin kipeäksi että oksensin.
Olen ollut, useita kertoja. Ensimmäinen kerta minkä muistan, oli noin 12-vuotiaana silloisen "poikakaverin" luona, missä olin viikonlopun yökylässä. Hän asui siis viereisellä paikkakunnalla. Tuon ikäiset pojat ei varmaan sen vertaa tajua, että tarjoaisivat jotain syömistä, mutta ihmettelin kovasti, ettei hänen äitinsäkään huolehtinut yhtään, että olisin saanut jotain syödäkseni.
Menin pojan luokse perjantaina ja sunnuntaina aamupäivästä sitten varovasti menin kysymään pojan äidiltä, saisinko vaikka leivän tai jotain, kun en ollut siis syönyt koko viikonloppuna yhtään mitään. Sain yhden paahtoleivän.
Toinen mieleenpainunut tapaus oli viitisen vuotta sitten, kun ystäväni kutsui minut ja silloisen mieheni kylään viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle. Kysyin useaan otteeseen, mitä voisimme tuoda mukanamme. Ei tarvinnut kuulemma mitään tuoda. Toimme kuitenkin kahvia, leipää ja muuta vastaavaa peruselintarviketta. Ne olivatkin sitten ainoat, mitä saimme koko viikonlopun aikana syödäksemme, koska kaverilla jääkaappi huusi tyhjyyttään. Tämä ihmetytti etenkin, koska kaverilla on lapsia. Ja jos sanotaan, ettei mitään tarvitse tuoda niin oletus on, että isäntäoerheellä olisi silloin jotain tarjottavaa. Olimme siis nälässä koko viikonlopun. Lisäksi meille, kahdelle aikuiselle ihmiselle oli laitettu nukkumapaikaksi yksi 80cm leveä, ohut patja, yksi litteä, muhkurainen tyyny ja yksi peitto.
Miksi kutsua ihmisiä kylään, jos ei ole mitään halua huolehtia edes oerusmukavuuksista?
eina kirjoitti:
Menin pojan luokse perjantaina ja sunnuntaina aamupäivästä sitten varovasti menin kysymään pojan äidiltä, saisinko vaikka leivän tai jotain, kun en ollut siis syönyt koko viikonloppuna yhtään mitään. Sain yhden paahtoleivän.
Eikö poikakaan syönyt koko viikonloppuna? Piilossako olit pojan huoneessa muun perheen syödessä?
eina kirjoitti:
Olen ollut, useita kertoja. Ensimmäinen kerta minkä muistan, oli noin 12-vuotiaana silloisen "poikakaverin" luona, missä olin viikonlopun yökylässä. Hän asui siis viereisellä paikkakunnalla. Tuon ikäiset pojat ei varmaan sen vertaa tajua, että tarjoaisivat jotain syömistä, mutta ihmettelin kovasti, ettei hänen äitinsäkään huolehtinut yhtään, että olisin saanut jotain syödäkseni.
Menin pojan luokse perjantaina ja sunnuntaina aamupäivästä sitten varovasti menin kysymään pojan äidiltä, saisinko vaikka leivän tai jotain, kun en ollut siis syönyt koko viikonloppuna yhtään mitään. Sain yhden paahtoleivän.
Toinen mieleenpainunut tapaus oli viitisen vuotta sitten, kun ystäväni kutsui minut ja silloisen mieheni kylään viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle. Kysyin useaan otteeseen, mitä voisimme tuoda mukanamme. Ei tarvinnut kuulemma mitään tuoda. Toimme kuitenkin kahvia, leipää ja muuta vastaavaa peruselintarviketta. Ne olivatkin sitten ainoat, mitä saimme koko viikonlopun aikana syödäksemme, koska kaverilla jääkaappi huusi tyhjyyttään. Tämä ihmetytti etenkin, koska kaverilla on lapsia. Ja jos sanotaan, ettei mitään tarvitse tuoda niin oletus on, että isäntäoerheellä olisi silloin jotain tarjottavaa. Olimme siis nälässä koko viikonlopun. Lisäksi meille, kahdelle aikuiselle ihmiselle oli laitettu nukkumapaikaksi yksi 80cm leveä, ohut patja, yksi litteä, muhkurainen tyyny ja yksi peitto.
Miksi kutsua ihmisiä kylään, jos ei ole mitään halua huolehtia edes oerusmukavuuksista?
Selvää vittuilua että ette ole tervetulleita vieraita, monet osoittaa sen noin, eivätkä ymmärrä jos sanoo suoraan että ei pystynyt nukkumaan kaksi henkilöä 80 cm patjalla, yhdellä tyynyllä ja ohuella peitolla
Itse aukaisen suun, musta tulee äreä jos huomaan et joo nuku nyt tollasella muhkuraohuellapaskalla tai syödään korppuja ja juodaan vettä koko viikonloppu
Viime kesänä miehen kaverin 2 päivän tuparit. Minä ainut nainen ja kasvissyöjä. Sanoin siis jo etukäteen, että tuon itselleni myös jotain ruokaa.
Kahden päivän aikana tarjolla vaan omia juomia ja makkaraa. Eräs mies oli leiponut piirakan, mutta sitä ei tarjolle laitettu. Talon nainen (joka oli päivät töissä) sitä alkoi yksinään syödä kun töistä kotiutui. Pyysin nälissäni, että saisinko minäkin, ja muillekin taisi pienet rippeet jäädä.
Sanottiin myös, että kaapista saa syödä mutta siellä oli vain vähän leipää ja voita. Luonnollisesti aamupalaa ei ollut tarjolla. Pari miestä haki meille sitten kaupasta aamupalaa jossain välissä.
Kun isäntä toisena päivänä laittoi ruokaa niin se oli hienot pihvit miehille. Tarjolla oli myös vähän salaattia. Minulle ei edes kerrottu monelta syödään, vaan isäntä kutsui miehet pöytään kun minä vielä lämmittelin omaa vähäistä annostani uunissa.
Lisäksi, meille tarjottiin nukkumapaikaksi pihalla olevaa koirien paskaista sohvaa, jonka voisi sisälle siirtää. Nukuimme kuitenkin olkkarin sohvilla.
Tällä porukalla on meille nyt porttikielto, mutta he eivät kyllä sitä itse tiedä.
Tästä on niin kauan aikaa, etten tarkkaan muista pojan ruokailuja, mutta todennäköisesti hän söi perheensä kanssa normaalisti viikonlopun aikana. Itse tuon ikäisenä ujona tyttönä en uskaltanut mennä tietenkään sanomaan että enkö minäkin saisi ruokaa. Olin myös aika hämmentynyt tuosta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
eina kirjoitti:
Menin pojan luokse perjantaina ja sunnuntaina aamupäivästä sitten varovasti menin kysymään pojan äidiltä, saisinko vaikka leivän tai jotain, kun en ollut siis syönyt koko viikonloppuna yhtään mitään. Sain yhden paahtoleivän.
Eikö poikakaan syönyt koko viikonloppuna? Piilossako olit pojan huoneessa muun perheen syödessä?
1315 siis vastauksena tähän.
Jsjjs kirjoitti:
eina kirjoitti:
Olen ollut, useita kertoja. Ensimmäinen kerta minkä muistan, oli noin 12-vuotiaana silloisen "poikakaverin" luona, missä olin viikonlopun yökylässä. Hän asui siis viereisellä paikkakunnalla. Tuon ikäiset pojat ei varmaan sen vertaa tajua, että tarjoaisivat jotain syömistä, mutta ihmettelin kovasti, ettei hänen äitinsäkään huolehtinut yhtään, että olisin saanut jotain syödäkseni.
Menin pojan luokse perjantaina ja sunnuntaina aamupäivästä sitten varovasti menin kysymään pojan äidiltä, saisinko vaikka leivän tai jotain, kun en ollut siis syönyt koko viikonloppuna yhtään mitään. Sain yhden paahtoleivän.
Toinen mieleenpainunut tapaus oli viitisen vuotta sitten, kun ystäväni kutsui minut ja silloisen mieheni kylään viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle. Kysyin useaan otteeseen, mitä voisimme tuoda mukanamme. Ei tarvinnut kuulemma mitään tuoda. Toimme kuitenkin kahvia, leipää ja muuta vastaavaa peruselintarviketta. Ne olivatkin sitten ainoat, mitä saimme koko viikonlopun aikana syödäksemme, koska kaverilla jääkaappi huusi tyhjyyttään. Tämä ihmetytti etenkin, koska kaverilla on lapsia. Ja jos sanotaan, ettei mitään tarvitse tuoda niin oletus on, että isäntäoerheellä olisi silloin jotain tarjottavaa. Olimme siis nälässä koko viikonlopun. Lisäksi meille, kahdelle aikuiselle ihmiselle oli laitettu nukkumapaikaksi yksi 80cm leveä, ohut patja, yksi litteä, muhkurainen tyyny ja yksi peitto.
Miksi kutsua ihmisiä kylään, jos ei ole mitään halua huolehtia edes oerusmukavuuksista?
Selvää vittuilua että ette ole tervetulleita vieraita, monet osoittaa sen noin, eivätkä ymmärrä jos sanoo suoraan että ei pystynyt nukkumaan kaksi henkilöä 80 cm patjalla, yhdellä tyynyllä ja ohuella peitolla
Itse aukaisen suun, musta tulee äreä jos huomaan et joo nuku nyt tollasella muhkuraohuellapaskalla tai syödään korppuja ja juodaan vettä koko viikonloppu
Sehän tässä oli ihmeellisintä, että kaverini oli itse täysin oma-alotteisesti kutsunut meidät kylään. Ja tosiaan kysyimme monta kertaa, mitä voisimme tuoda, todennäköisesti olen myös kysynys samassa tarvitseeko omia petivehkeitä, koska yleensä aina tämän varmistan. Käsittämätöntä käytöstä ihmisiltä tällainen. Mietin kyllä siinä koko vierailun ajan, että mitä kaverini tällä kaikella oikein yrittää sanoa tai miksi hän kohtelee meitä noin. Sunnuntaina kyllä "aamiaisen" (tuomaamme leipää ja kahvia) jälkeen ehdotimme, että mitäpä jos mentäisiin johonkin syömään kun on aika kova nälkä, että me ainakin menemme, tuletteko mukaan. Siinä vielä mietin syömään mennessämme, että pitäisikö minun tarjota kiitoksena yöpaikasta, koska normaalisti teen aina niin, mutta ajattelin kyllä sitten että ei hitossa.
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä miehen kaverin 2 päivän tuparit. Minä ainut nainen ja kasvissyöjä. Sanoin siis jo etukäteen, että tuon itselleni myös jotain ruokaa.
Kahden päivän aikana tarjolla vaan omia juomia ja makkaraa. Eräs mies oli leiponut piirakan, mutta sitä ei tarjolle laitettu. Talon nainen (joka oli päivät töissä) sitä alkoi yksinään syödä kun töistä kotiutui. Pyysin nälissäni, että saisinko minäkin, ja muillekin taisi pienet rippeet jäädä.
Sanottiin myös, että kaapista saa syödä mutta siellä oli vain vähän leipää ja voita. Luonnollisesti aamupalaa ei ollut tarjolla. Pari miestä haki meille sitten kaupasta aamupalaa jossain välissä.
Kun isäntä toisena päivänä laittoi ruokaa niin se oli hienot pihvit miehille. Tarjolla oli myös vähän salaattia. Minulle ei edes kerrottu monelta syödään, vaan isäntä kutsui miehet pöytään kun minä vielä lämmittelin omaa vähäistä annostani uunissa.
Lisäksi, meille tarjottiin nukkumapaikaksi pihalla olevaa koirien paskaista sohvaa, jonka voisi sisälle siirtää. Nukuimme kuitenkin olkkarin sohvilla.
Tällä porukalla on meille nyt porttikielto, mutta he eivät kyllä sitä itse tiedä.
Siis miksi olit nälässä jos olit tuonut itsellesi ruokaa? Ei kai kukaan muutenkaan odota tupareissa kahden päivän kestitystä..?
Kaveri oli piti tuparit talossaan keskellä metsää, eli lähin Sale oli melko kaukana. Meitä vieraita oli 10 ja tortilloja oli tehnyt "pellilisen" eli 6kpl sekä pienen kulhollisen salaattia. Näki ettei ollut toiminut ilkeyttään vaan oli itsekin hämillään kun huomasi, että eihän nämä riitä. Joku ehdotti lettujen paistamista mutta ei ollut munia eikä jauhoja. Olihan toki sipsejä mutta kun ne eivät pidä nälkää. Aamuksi oli varattu kahvia ja paketti riisimuroja. Ei oltu tuotu kukaan mitään muuta kuin itsellemme juotavaa, koska kaveri oli toistellut loukkaantuneen oloisena että hän tekee ruuan, hän huolehtii, tuokaa vain omat juomat.
Tämä kaveri on herttainen mutta vähän semmoinen Hosuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä miehen kaverin 2 päivän tuparit. Minä ainut nainen ja kasvissyöjä. Sanoin siis jo etukäteen, että tuon itselleni myös jotain ruokaa.
Kahden päivän aikana tarjolla vaan omia juomia ja makkaraa. Eräs mies oli leiponut piirakan, mutta sitä ei tarjolle laitettu. Talon nainen (joka oli päivät töissä) sitä alkoi yksinään syödä kun töistä kotiutui. Pyysin nälissäni, että saisinko minäkin, ja muillekin taisi pienet rippeet jäädä.
Sanottiin myös, että kaapista saa syödä mutta siellä oli vain vähän leipää ja voita. Luonnollisesti aamupalaa ei ollut tarjolla. Pari miestä haki meille sitten kaupasta aamupalaa jossain välissä.
Kun isäntä toisena päivänä laittoi ruokaa niin se oli hienot pihvit miehille. Tarjolla oli myös vähän salaattia. Minulle ei edes kerrottu monelta syödään, vaan isäntä kutsui miehet pöytään kun minä vielä lämmittelin omaa vähäistä annostani uunissa.
Lisäksi, meille tarjottiin nukkumapaikaksi pihalla olevaa koirien paskaista sohvaa, jonka voisi sisälle siirtää. Nukuimme kuitenkin olkkarin sohvilla.
Tällä porukalla on meille nyt porttikielto, mutta he eivät kyllä sitä itse tiedä.
Siis miksi olit nälässä jos olit tuonut itsellesi ruokaa? Ei kai kukaan muutenkaan odota tupareissa kahden päivän kestitystä..?
Odotin edes jotakin vieraanvaraisuutta, sillä mitään ohjeistuksia en etukäteen saanut, että omat ruoat kannattaisi tosiaan 2 päiväksi tuoda. Otin mukaani siis vain hedelmiä yms. pientä laitettavaa.
Olen itse aina kaikille tarjonnut 2 pv tupareissa ruoat (aamu-ja päiväruoat), jollei erikseen ole sovittu, että syödään myös ulkona.
Ihmiset ovat varmaan vaan sitten erilaisia.
90 luvulla, kun viimeksi söin aamulla, olin kaverin luokse yökylään menossa, koulussa oli pahaa ruokaa söin näkkäriä, kaverin luona äiti kutsui kaverini "käymään keittiössä", itse jäin kaverin huoneeseen, oli siinä kohdin jo nälkä,
Kun menin käymään vessassa, tuoksui keittiön puolelta ruoka lihapata tms, katsoin et jaa, koko perhe syö eikä mulle katettu mitään, oli niin nälkä illalla että melkein itketti, en sanonut kaverille muuta kuin et vatsaan koskee, iltapala oli kaakao ja puolikas leipä
Seuraavana päivänä söin sit koulussa vaikka ei ollut silloinkaan hyvää ruokaa, kyl oli niin nälkä, sit oikeasti koski mahaan jo liiasta ahmimisesta
Nää on niin käsittämättömiä juttuja. Miten ihmiset voi olla näin idiootteja? Tekevätkö ilkeyttään, typeryyttään vai ajattelemattomuuttaan? Toivottavasti joku tunnistaa täältä itsensä ja tajuais edes hävetä.
Aika yleistä tuntui olevan 90 luvulla jo et vieraita ei huomioida mitenkään
Suomessa muutenkin tuntuu siltä että vieraat varsinkin yöksi tulevat eivät ole tervetulleita sillä tavalla kuin esim arabiassa, Afrikassa tms, silloin katetaan parasta mitä löytyy ja on häpeä jos vieras ei syö vatsansa täyteen
Täällä taas jos kysyy et tarvitseeko mitään tuoda vastataan että ei, ja sit ei ookaan isäntäväellä mitään jääkaapissa ja lähimpään kauppaan on monta kilometriä, mielestäni kertoo sen että vieraalle halutaan näyttää kaapin paikka, isäntäväki syö sit salaa
Muutenkin mulkoillaan ja pyöritellään silmiä jos kysyy että saako ottaa, on nälkä
Kuinkahan monella on tämän ketjun lukemisen jälkeen yökylään mennessä kassissa mukana jotain lisää vain kuuma vesi -tyylisiä ruokia? :D
Onneksi nykyään on Wolt! Ei, mutta siis, oudointa näissä jutuissa on jälleen kerran se, ettei suuta saada auki. Ehkä se on ns. hyvää käytöstä olla sanomatta, että nälättää? Itse kun kärsin huonoista käytöstavoista, niin ei ole ongelmaa sanoa ystävälle, että hei nyt alkaa olla nälkä, käydäänkö hakemassa kaupasta jotain ruokaa vai mitä olit ajatellut. Kerran olin yhden hyvin pieniruokaisen ystäväni luona ja kaupasta haettiin ruuat sitten. Nyt, vuosia myöhemmin hän on oppinut meillä vierailemalla, että kun tulen kylään niin kysytään heti saako olla juomaa/ruokaa? "Kivaa kun sä aina tarjoat jotain!"
menin kaverin luo joka näytti jääkaapissa olevan tarjottimen , sanoi että tässä on kylmäsavuvoileipiä. istuin jotain kolmisen tuntia ja heti kun tein lähtöä, sanoi että no nyt ne leivätkin jäi ihan syömättä. kummasti muisti ne heti poislähtiessäni.
Miehen sukulainen on hyvin suurpiirteinen ja ei-suunnitelmallinen, se on kun nälkä jo kurnii ja lapset kiukuttelee nälästä niin suunnittelee kauppaan lähtöä ja ruoan tekemistä.
Silloin oli nälkä kun en oikein tuntenut heidän tapojaan ja mietin että mitenhän sitä ruokaa yhdessö tehtöis vai miten homma toimii.
Tämä siis parilla ekalla kerralla kun kävimme, sitten astuin ns. puikkoihin varovasti. Tämä oli myös kyseisille henkilöille kuulemma kuin lomaa, he inhoavat ruoan laittoa ja minä taas teen ja suunnittelen mielellään :)