oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?

Luen otsikon aina väärin. "Oletko joutunut olemaan nälässä kylpylässä". 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena tälle, joka toivoi ettei marttyyrisukupolvi lisääntyisi: allekirjoittaneen tapauksessa myöhäistä, kun on jo aikuiset lapset ja heilläkin jälkipolvea :). Sota-ajan vanhempien kasvattamana on tottunut siihen, että ensin muille ja sitten itselle. Mutta tosiaan, yritän kasvattaa itselleni tervettä itsekkyyttä.

Miksi et vain varaa ruokaa niin paljon, että sitä riittää sulle sekä vieraille? Näin Karjalainen tekee.

Kuka Karjalainen?? Se laulajako?

Meillä on yksi tuttavaperhe, jossa kolme lasta. Aina kun tulevat kylään vaikka lapsen synttäreille, näille täytyy varata ihan tajuton määrä ruokaa. Eivät kai syö vuorokauteen ennen kyläilyä. Lapset voivat syödä esim kolme pullaa ja kolme sämpylää per naama ihan alkupaloiksi. Keksipaketti ( tuplapaketti oreoita) upposi kerran minuuteissa tämän perheen kahteen lapseen. Karkkia ja jäätelöä syövät niin paljon kuin riittää ja pyytävät vielä lisää. Lapset alle 11v kaikki.

Luonnollisesti kun heille menee kylään, on pakko syödä tukevasti ennen koska tarjoilut ovat luokkaa muumikulho salaattia 5 lapselle ja kahdelle aikuiselle ja 400g jauhelihaa tortillan (1kpl/ syöjä) täytteeksi. Jälkiruuaksi voi olla 1keksi jokaiselle.

Työssäkäyviä keskiluokkaisia ollaan kaikki.

Olin vähän päälle parikymppisenä vieraassa kaupungissa, kaverin luona käymässä. Lähdimme viettämään iltaa hänen ystävilleen, mukava nuori pariskunta. Muutama tunti heillä hengailtuamme pariskunta alkoi pohtia ruoan laittamista. Kyselin voinko auttaa, mutta he sanoivat että homma hoidossa, ottakaa iisisti. He grillasivat uunissa pellillisen kaikenlaisia herkkuja, joista tuli ihanat tuoksut. Olin jo aika nälkäinen, edellisestä ateriasta oli varmaan 12 tuntia. Pariskunta tuli keittiöstä, kummallakin kukkurallinen lautanen ja istuivat sohvalle syömään. Kehotusta ottaa ruokaa ei tullut. Kun hain jääkaapista sinne tuomaani olutta, näin ettei pellillä mitään enää ollutkaan. He olivat tehneet ruokaa vain itselleen, tällainen ei ollut edes juolahtanut mieleeni! Ehdotin kaverilleni, että haetaanko kaupasta lisää kaljaa, mutta oikeasti lähdimme hakemaan kolmiovoileipiä, jotka mutustelimme palatessamme pariskunnan kämpälle.

Anopille jos menee syömään niin ei kehtaa ottaa ruokaa paljon, koska sitä ei ole tehty kuin kahden hengen mitoituksella... no tuleepahan syötyä kevyesti hänen luonaan :D syöjiä on kuitenkin 4-8 henkeä...

Joo, miehen kanssa talkoissa kaveripariskunnan mökillä . Olutta ja lonkeroa oli yllinkyllin sekä sipsejä ei edes voileipä tarpeita.  Vatsa kurnahteli kovaan ääneen rankan raatamisen jälkeen ja luulin että nyt pistetään grilli tulille tms.   ja mieskin oli aika tyrmistynyt kun aikomus oli ollut  ajaa kotiin eikä jäädä sinne ryyppäämään ! Kotimatkalla pysähdyttiin  mäkkiin jossa tilasin bic mac aterian sekä kaksi euron juusto hampurilaista, oli niin nälkä että hotkaisin  molemmat euron juustot jo autossa.

Kyllä ainakin yövieraille tulee tarjota riittävästi lämmintä ruokaa ja samaten pitkämatkalaisille.

Tai ainakin ilmoittaa etukäteen, että kaffet ja pullat on vaan pöydässä.

Sukulainen kutsui kylään ja ilmoitti että hänellä on tarjolla herkkuja jne. lähdin kylään syömättä, luotin. Paikan päällä olikin tyhjä jääkaappi, sillä sukulaisen mies oli jo syönyt kaikki kaapit tyhjiksi ja sitten hän oli mennyt ulos. En sen jälkeen mennyt enää kylään nälkäisenä. Kannattaa aina ottaa laukkuun mukaan varalle esim. keksejä tai pähkinöitä, ihmisiin ei voi enää luottaa kun kylään mennessä on jo kaikki syöty. Yksi kahvikin kannattaa juoda kotona ennen kylään menemistä, kun sekin voi olla loppu koska tahansa. 

Minut kutsuttiin kylään saaristoon, mutta ystäväni ei ollut huomioinut uusia ruokatottumuksiani tarjolla oli vain grillimakkaraa ja sianlihapitsaa. Noudatan uskonnon ruokavaliota joka kieltää sianlihan. Loma meni pilalle, ystävä oli ajattelematon ja itsekäs. 

Vierailija kirjoitti:

Olin vähän päälle parikymppisenä vieraassa kaupungissa, kaverin luona käymässä. Lähdimme viettämään iltaa hänen ystävilleen, mukava nuori pariskunta. Muutama tunti heillä hengailtuamme pariskunta alkoi pohtia ruoan laittamista. Kyselin voinko auttaa, mutta he sanoivat että homma hoidossa, ottakaa iisisti. He grillasivat uunissa pellillisen kaikenlaisia herkkuja, joista tuli ihanat tuoksut. Olin jo aika nälkäinen, edellisestä ateriasta oli varmaan 12 tuntia. Pariskunta tuli keittiöstä, kummallakin kukkurallinen lautanen ja istuivat sohvalle syömään. Kehotusta ottaa ruokaa ei tullut. Kun hain jääkaapista sinne tuomaani olutta, näin ettei pellillä mitään enää ollutkaan. He olivat tehneet ruokaa vain itselleen, tällainen ei ollut edes juolahtanut mieleeni! Ehdotin kaverilleni, että haetaanko kaupasta lisää kaljaa, mutta oikeasti lähdimme hakemaan kolmiovoileipiä, jotka mutustelimme palatessamme pariskunnan kämpälle.

Minusta aika outoa olettaa että tarjottaisiin ruoat kaverin kaverille. Miksi ette vieneet ruokaa mukananne, epäkohteliasta teiltä ennemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin vähän päälle parikymppisenä vieraassa kaupungissa, kaverin luona käymässä. Lähdimme viettämään iltaa hänen ystävilleen, mukava nuori pariskunta. Muutama tunti heillä hengailtuamme pariskunta alkoi pohtia ruoan laittamista. Kyselin voinko auttaa, mutta he sanoivat että homma hoidossa, ottakaa iisisti. He grillasivat uunissa pellillisen kaikenlaisia herkkuja, joista tuli ihanat tuoksut. Olin jo aika nälkäinen, edellisestä ateriasta oli varmaan 12 tuntia. Pariskunta tuli keittiöstä, kummallakin kukkurallinen lautanen ja istuivat sohvalle syömään. Kehotusta ottaa ruokaa ei tullut. Kun hain jääkaapista sinne tuomaani olutta, näin ettei pellillä mitään enää ollutkaan. He olivat tehneet ruokaa vain itselleen, tällainen ei ollut edes juolahtanut mieleeni! Ehdotin kaverilleni, että haetaanko kaupasta lisää kaljaa, mutta oikeasti lähdimme hakemaan kolmiovoileipiä, jotka mutustelimme palatessamme pariskunnan kämpälle.

Minusta aika outoa olettaa että tarjottaisiin ruoat kaverin kaverille. Miksi ette vieneet ruokaa mukananne, epäkohteliasta teiltä ennemminkin. 

Mietin samaa. Ja miksi pitää mennä kylään valmiiksi suurin piirtein nälkäkuoleman partaalla, jos ei ole ollut puhetta, että tarjolla on ruokaa?

Tämä poikkeaa ehkä hieman aiheesta, mutta kirjoitan silti.

Itseäni ärsyttää pari perhetuttuja, jotka tulevat "kahville" lastensa kanssa.

Tällöin oletan, että kyse on kahveista ja tarjoan kahvit ja jotain pientä kahvin kanssa.

Kummasti heillä aina kyläily venyy ruoka-aikaan saakka ja sitten vasta alkavat kysellä voisivatko syödä meillä ennen lähtöä.

Yleensä meillä on ruoka tarjota vieraille, mutta ei todellakaan aina jos esim sattuu olemaan edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa meidän perheelle.

Itse aina varmistan, että varaanko meille ruokaa mukaan, jos viivytään ruoka aikaan saakka vai miten toimitaan.

Tosi kiusallista tarjota esim edelliseltä päivältä peruna per naama ja pieni nokare kastiketta, kun kahvi vieraat (1 aikuinen + 2 lasta) viipyvätkin ruokailuun asti ja vain olettavat, että meiltä kyllä saa ruokaa kun kerta kahville tullaan.

Hyvä kaveripariskunta urheilevat  paljon, syövät vähän ja aivan eri tavalla kuin me ja ovat lisäksi habitukseltaan kuin rasvattomat ajokoirat.  Kun he tulevat meille, meillä on tarjolla kunnon ruokaa, salaattia, leipää ja kaikkea tarpeeksi. Kahvit tarjotaan aina lisukkeena keksiä, pullaa, piirakkaa tai mitä leipomuksia on tehtykin. Kun he pyytävät meidät kylään ehdimme istua tuntikausia kun he kysyvät saisko olla kahvia? mutta kun ei juoda enää klo 18 jälkeen kahvia niin yleensä olemme jo lähdössä siihen aikaan kotiin. Kerran he pyysivät meidät lauantai-iltana kylään ja sanoivat, että tekevät ruokaa ja juomaakin on runsain mitoin. Eipä pöljät syöty iltapäivällä lainkaan. Kun menimme heille istuimme taas parisen tuntia kuivin suin jonka jälkeen rouva alkoi laittamaan ruokaa hitaasti ja harkitusti. Nachoja uunipellillä kera jauheliha- ja juustokastikkeen. Siinä vaiheessa kysyivät saako olla juomaa, 1 olut/henkilö. Ruoan kanssa toinen olut. Salaattia oli niin vähän, ettei sitä oikein ilennyt ottaakaan ja ruokaa pari desiä/hlö. Lisänä Tuc-juustokeksejä. Kotona piti laittaa ruokaa heti kun mentiin takaisin. Oltiin varauduttu mukavaan lauantai-illan istumiseen kera tarjoiluiden. Sen jälkeen kun on menty käymään heillä on syöty lähtiessä kunnon ruoka ja jos kahville mennään vien aina tuliaisena jotain leivonnaisia.  Meillä vieraat kestitään kunnolla eikä kukaan ole nälässä eikä lähde nälässä pois. Ja meillä kyllä vieraat viihtyvätkin hyvin. Kun leivotaan enemmän, niin laitetaan osa pakkaseen. Kerran yksi vieraista kysyi, että paljonko hän on velkaa tarjoiluista?? tuntui kyllä pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli poikakaveri, joka rahasti kaikesta syömisestä hänen luonaan 😂. Siis jos halusin vaikka jogurtin, niin mun piti maksaa siitä sama kuin olisin ostanut sen kaupasta. Loppui lyhyeen se "rakkaus".

Tämä on kyllä paras 😂😂 Poikaystävä kuulostaa joltain kioskinpitäjältä, joka tekee bisnestä kun tilaisuus tulee 😂

hetipois kirjoitti:

Minut kutsuttiin kylään saaristoon, mutta ystäväni ei ollut huomioinut uusia ruokatottumuksiani tarjolla oli vain grillimakkaraa ja sianlihapitsaa. Noudatan uskonnon ruokavaliota joka kieltää sianlihan. Loma meni pilalle, ystävä oli ajattelematon ja itsekäs. 

Miinustin täydellisen surkean provon vuoksi.

Yksi pano  jonka luona olin viikonlopun,  kiskoi vain Batteryä ja bisseä ja mässytti sipsejä ja mun olisi pitänyt olla samalla ruokavaliolla !  Vei sitten mut lauantaina hirveän narinan säestämänä lähimpään ruokakauppaan kun sanoin ettei pi""ua tipu ennenkuin kupu on täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pitkäaikaisen kaverin mökillä. On siis tuntenut mut yli 20 vuotta ja mulla on allergioita, mutta yksi hengenvaarallinen allergia eli tomaatti. Jos ei ole epipeniä mukana, niin henki lähtee jos tomaattia on ruuassa. 

Hän oli tehnyt tomaatti-basilikasalsaa, jota oli leivän päällä, pääruokana tomaattikeittoa. Istuin pöydässä ja tuijotin epäuskoisena tarjottavia. Sanoin kyllä suoraan, etten voi syödä yhtään mitään. Olisin ottanut sitten pelkkää leipää, mutta siinäkin oli aurinkokuivattua tomaattia mukana. Kaveri mussutti ruokaa ja mä join viiniä. Oli muuten jumalattoman nälkäinen viikonloppu!

Hm. Jokin tässä ei täsmää. Eli kaapista ei löytynyt MITÄÄN missä ei olisi ollut tomaattia? Ei edes muita ruoanlaittoon käytettyjä aineksia? Et myöskään päässyt kauppaan tai voinut tilata ruokaa? Ja ennen kaikkea; olit _koko_ viikonlopun ja kaverikin söi koko sen ajan, joka aterialla, vain noita tomaattipitoisia ruokia?

Kyllä varmasti juu.

Joo, keksitty juttuhan tämä oli, samaan aikaan kirjoitteli muihinkin ketjuihin samantyyppisiä tomaattijuttujaan.

Miehen siskon ISOT synttärit, liki 100 kutsuttua, MUTTA porrastetusti: me kuuluimme joukkoon, jonka tarjoilu koostui seuraavista: lasi kuohuviiniä, kuppi kahvia ja pala kakkua (maitoa sisältävä, joten en voinut syödä)....seuraavan joukon tarjoiluun kuului kaikki mahdollinen- siis ihan kaikki! Lähisuku lähti mäkkäriin kun siskon "paremmat" vieraat alkoivat saapua....Ei, tämä ei ole trolli, vaikka siltä kuulostaa

Vierailija kirjoitti:

Asun Helsingissä ja on ihan tavallista käydä ulkona syömässä. En ole ajatellut tätä ongelmaksi, jos joku tuttu tulee yökylään. Jotaim kevyttä salaattia, leipää tms. voin laittaa. Yökyläilijät on kavereita, vanhemmille laitan ruokaa. Jos joku tulisi majoitus mielessä johonkin tapahtumaan, jonne itse en ole menossa, niin ulkina syönti on enempikin kuin kohteliasta.

  Miten se Helsingissä asuminen liittyy ulkona syömiseen?

Vierailija kirjoitti:

Kerran yhdenyönpanomiehen luona.

Hiivin katsomaan keittiöstä mitä siltä löytyisi, kun se oli nukahtanut. En löytänyt kuin ison rasian suklaarusinoita pöydältä, mätin niitä kourallisen aina kerrallaan suuhun. 

Oli myös häivyttävä samantien, ennen kuin alkaa ihmiset liikkua, olin sen verran räjähtänyt ettei tehnyt mieli ketään kohdata, eikä sitä panomiestäkään enäöä aamulla senpuoleen.

Nappasin sen ison suklaarusinarasian kouraani ja lähdin kävelemään kotia kohti, jonne oli pari kilometriä. 

  No ei kai se mies sua syömään kuttunukaan. Tuskin illalla tiesi, että tulet yöksi.