Lue keskustelun säännöt.
oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Periaatteessa olen ja periaatteessa en. Ystävälleni gluteeniton ja maidoton ruokavalio, vaikea ostaa mitään tuliaisia ja ne on kalliita ne gluteenittomat tuotteet
Monesti kaveri ei tee ruokaa, puputtaa niin sanotusti eli syö vähän mitä sattuu.
Itsekin samanlainen, mut joskus tekisi mieli tehdä siellä kaverilla oikeata ruokaa eikä syödä näkkäriä, tomaattia, kurkkua. Ostan tietenkin itselleni jogurttia yms
Kuitenkin mukavaa ja ihanaa seuraa niin ei haittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli hyvin vaikeaa aikaa, emmekä me vanhemmat syöneet joka päivä, jonka vuoksi läheinen sitten kutsui syömään.
Siinä vähän jäi suu auki kun molemmille oli yksi pieni siivu lihaa ja yksi makkara, lapset ei näitä vielä syöneet joten ei ollut mitään.
Matkustimme niin pitkän matkan että sillä rahalla olisi ostanut vaikka sitten sitä makkaraa monta pakettia.
Myöhemminkin olen vähän katsonut niitä tarjoiluja, ei kai se hänen vikansa ole, mutta joskus tuntuu käsittämättömältä miten joku uskoo että hän voi tarjota aterian kymmenelle yhdestä jauheliha-ja pastapaketista.
Osalle pitää sitten yrittää taikoa jotain kun ensimmäiset ovat jo huomaamattaan syöneet kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Mun pitkäaikaisen kaverin mökillä. On siis tuntenut mut yli 20 vuotta ja mulla on allergioita, mutta yksi hengenvaarallinen allergia eli tomaatti. Jos ei ole epipeniä mukana, niin henki lähtee jos tomaattia on ruuassa.
Hän oli tehnyt tomaatti-basilikasalsaa, jota oli leivän päällä, pääruokana tomaattikeittoa. Istuin pöydässä ja tuijotin epäuskoisena tarjottavia. Sanoin kyllä suoraan, etten voi syödä yhtään mitään. Olisin ottanut sitten pelkkää leipää, mutta siinäkin oli aurinkokuivattua tomaattia mukana. Kaveri mussutti ruokaa ja mä join viiniä. Oli muuten jumalattoman nälkäinen viikonloppu!
Hm. Jokin tässä ei täsmää. Eli kaapista ei löytynyt MITÄÄN missä ei olisi ollut tomaattia? Ei edes muita ruoanlaittoon käytettyjä aineksia? Et myöskään päässyt kauppaan tai voinut tilata ruokaa? Ja ennen kaikkea; olit _koko_ viikonlopun ja kaverikin söi koko sen ajan, joka aterialla, vain noita tomaattipitoisia ruokia?
Kyllä varmasti juu.
Pelkkää puhdasta vittuilua joillekin noille annoskokojen kanssa, ei oikeasti ihminen oo niin tollo et ajattelee et yksi paketti jauhelihaa Ja yksi pasta paketti riittää 10 ihmiselle tai että yksi kulhollinen salaattia riittää 10 tai edes 5 hengelle
normi mammalle jauhelihapaketti on vasta alkupala, sitten aletaan kokkaan ja otetaan proteiinipatukka pahimpaan verensokerin laskuun välillä ennenkuin pääruoka valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen vanha opiskelukaveri pyysi käymään kun oltiin siellä päin Suomea. N. 30-v mieshenkilö kyseessä. Lapsen kanssa oltiin monta tuntia, ei tarjonnut kuin kahvia, ei mitään sen kanssa. Lapselle meillä oli sosepurkki onneksi mukana, aikuiset nähtiin nälkää. Kaveri koko ajan pyyteli "älkää nyt vielä lähtekö".
Muuta ei tule mieleen.
Puhdastavittuilua kirjoitti:
Pelkkää puhdasta vittuilua joillekin noille annoskokojen kanssa, ei oikeasti ihminen oo niin tollo et ajattelee et yksi paketti jauhelihaa Ja yksi pasta paketti riittää 10 ihmiselle tai että yksi kulhollinen salaattia riittää 10 tai edes 5 hengelle
Tällä palstalla on ollut (minua) järkyttäviä keskusteluja kuinka moneksi päiväksi tuo 400g jauhelihaa kuulemma riittää. Meillä nelihenkinen perhe ruoasta riippuen syö parhaimmillaan pari kertaa, tai 1,5, mutta ilmeisesti joillakin vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanha opiskelukaveri pyysi käymään kun oltiin siellä päin Suomea. N. 30-v mieshenkilö kyseessä. Lapsen kanssa oltiin monta tuntia, ei tarjonnut kuin kahvia, ei mitään sen kanssa. Lapselle meillä oli sosepurkki onneksi mukana, aikuiset nähtiin nälkää. Kaveri koko ajan pyyteli "älkää nyt vielä lähtekö".
Muuta ei tule mieleen.
No meilläkin ex-miehen vanha kaveri ei tarjoa kai oikein mitään. Ovat menneet joskus köyhän kaverin luokse, ja tämä tyyppi kehuu itseään kun on niin jalo että vie vähän makaronia.
Viimeksi kun ex meni tämän kanssa sen kolmannen kaverin luo, niin oli sitten kaveri ehdottanut matkalla että käydään hänen mökillään samalla. No ex suostui, kai se on hyvä että kaveri tarkistaa mökkinsä. No, oli sitten matkalla ruvennut laskeskelemaan kuinka paljon tuo mutka mökille maksaa exälle. Jotain kymppiä oli ollut vailla, vaikka bensatkaan eivät maksaisi paria euroa,ja eihän exällä ollut mitään asiaa tuolle mökille pistäytymään. En tiedä mitä ex lopulta maksoi, toivottavasti ei ollut niin tyhmä että tuon kympin tai yli olisi maksanut matkasta jolla hän oli vain matkustaja hyvästä tahdostaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli poikakaveri, joka rahasti kaikesta syömisestä hänen luonaan 😂. Siis jos halusin vaikka jogurtin, niin mun piti maksaa siitä sama kuin olisin ostanut sen kaupasta. Loppui lyhyeen se "rakkaus".
No niin mullakin. Lisäksi vinkui sinapista ja vessapaperista, että käytin enemmän.
Toki maksoin kaiken mitä itse söin, mutta noista enemmän. Ja minä olin se joka matkusti häntä tavatakseen. Yllätys yllätys, tapailu loppui kun minulla enää ollut autoa, enkä voinut matkustaa luokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummolassa.
Mummo aina korostaa sitä, miten vähäruokainen hän on. Tämä sitten näkyy myös tarjoamisten määrässä: vaikka paikalla olisi kymmenkunta syöjää (kuten usein on), tarjolla on yhteensä ehkä 15 - 20 pientä perunaa ja pienenpieni kalanpala. Tästä kun sitten ensin pöytään istuvat ottavat omat annoksensa, jää viimeisenä pöytään saapuville (=minulle, koska en ole verisukulainen) vain muruset.
Esikoista imettäessä olin kyllä kaikissa kyläpaikoissa nälkäinen. Kulutus oli silloin aika paljon normaalia kovempi, ja olisin tarvinnut ruokaa 3 tunnin välein. Harvakseltaan syöjät eivät tätä tietenkään voineet ymmärtää, ja viime kesänä meinasin kuolla mökkivierailulla nälkään jo puoliltapäivin, kun aamupalan jälkeen seuraava ruoka olisi ollut tarjolla neljältä iltapäivällä. Mies pelasti ja toi leipää :D (olimme hänen sukulaistensa mökillä, enkä tunne heitä niin hyvin että olisin kehdannut itse kysyä ruokaa).
Mä en kestä tällaista soopaa. Ihan "kuolit nälkään" ja ruokaa olisi pitänyt saada kolmen tunnin (!) välein, ja höpöhöpö. Yksikään aikuinen ihminen ei kuole nälkään edes vuorokaudessa, imetti tai ei. Ja joo, olen imettänyt. Niin tekivät naiset keskitysleireilläkin ja voin kertoa, että nälkään kolmessa tunnissa ei kukaan kuollut.
Joo varmaan ihan kirjaimellisesti tarkoitettiin kuolemista.
Mutta itse olen hoikka nainen enkä normaalisti edes syö kauhean usein, mutta imettäessä olin jatkuvasti nälkäinen. Kerran oltiin anopilla päivä ja syötiin heti kun saavuttiin paikalle. Muutaman tunnin jälkeen olin niin nälkäinen että kävin oksentamassa vessassa kun en jostain syystä kehdannut pyytää välipalaa. Kyllä sitä sai olla jatkuvasti syömässä kun imetti, ja silti laihduin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Mun pitkäaikaisen kaverin mökillä. On siis tuntenut mut yli 20 vuotta ja mulla on allergioita, mutta yksi hengenvaarallinen allergia eli tomaatti. Jos ei ole epipeniä mukana, niin henki lähtee jos tomaattia on ruuassa.
Hän oli tehnyt tomaatti-basilikasalsaa, jota oli leivän päällä, pääruokana tomaattikeittoa. Istuin pöydässä ja tuijotin epäuskoisena tarjottavia. Sanoin kyllä suoraan, etten voi syödä yhtään mitään. Olisin ottanut sitten pelkkää leipää, mutta siinäkin oli aurinkokuivattua tomaattia mukana. Kaveri mussutti ruokaa ja mä join viiniä. Oli muuten jumalattoman nälkäinen viikonloppu!
Ehkä kaverisi oletti, että sulla olisi epipen mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ystävä joka varmasti aina nälissään, jos eka kahvit ja pullat syöty,niin menee se tunti ja pitäs olla uudelleen.
Ei pysty käymään edes kirjastossa ilman välipaloja.
Ja on voimaantunut,vuosi vuodelta enemmän.
Vuosia, vuosia sitten kaveri kutsui kylään vaihtamaan kuulumisia. Olin viimeisilläni raskaana.
Hän siinä samalla alkoi laittaa miehelleen ruokaa, joka oli pääsemässä töistä myöhemmin.
Kun mulle ei tarjottu kahvia, niin ajattelin että ahaa, kohta siis syödään oikein ruokaa, nam.
Mutta ei, olin niin äimänä etten saanut kakaistuksi ystävälleni, että saisinko edes vettä juodakseni.
Kun lähdin pois oli pakko poiketa lähimmälle kioskille ostamaan syötävää, tärisin ihan.
Nykyään en enää jäisi sanattomaksi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin pienenä bussilla serkun luo 300 km päähän noin viikoksi kesällä. Serkun äiti kävi normaalisti töissä ja jutteli eli ei ollut mt-potilas mutta ei sanonut meille sanaakaan ruoasta, ei antanut minulle peittoa, tyynyä, ei mitään. Muistan kun nukuin serkun lattialla mattoon kääriytyneenä ja syötiin hyvin vähän mitä nyt kaapeista löydettiin. Ostin itse jotain kaupasta kun oli mukana rahaa. Kaamea nälkä oli koko ajan. Mutta ei se muukaan perhe mitään syönyt ainakaan kotona. Eivät olleet kuitenkaan köyhiä. Olin noin 10-vuotias. Kun kerroin kotona sitten nämä jutut oli äitini järkyttynyt mutta ei soittanut siskolleen.
En muista olenko jo joskus vastannut tähän ketjuun :D mutta siis, pahin oli kun kaverini kutsui minut ja pari muuta yhteistä kaveria illanviettoon kotiinsa. Illan ruuiksi oli varattu pullo limpparia ja paketillinen cheddarjalapenoja, nämä siis jaettuna neljälle hengelle. Oli aivan pirunmoinen nälkä, muut jäivät yöksi mutta minun oli pakko lähteä kotiin että saisin ruokaa!
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli poikakaveri, joka rahasti kaikesta syömisestä hänen luonaan 😂. Siis jos halusin vaikka jogurtin, niin mun piti maksaa siitä sama kuin olisin ostanut sen kaupasta. Loppui lyhyeen se "rakkaus".
Eloonjääminen on primääritarve.
Täydellä vatsalla pystyy keskitttymään sekundäärisiin juttuihin kuten rakkauteen :D
Menin kaverini luo toiseen kaupunkiin, olin aamulla syönyt jugurttia ja junassa banaanin sekä juonut kahvin. Kaverini oli vastassa asemalla ja kysyin käydäänkö kaupassa mutta kaveri vastasi että kävi jo. Mentiin asunnolleen, kaveri keitti kahvit. Kello kävi, keitti toiset kahvit. Kysyin tehdäänkö ruokaa ja sanoi että voin alkaa tehdä jos on nälkä. Se "ruuan tekeminen " oli nuudelipussin keitto, edes leipää ei ollut. Jääkaapissa rasvatonta maitoa ja energiajuomia. Kysyin mitä syödään aamulla ja kaveri tuijotti kuin olisin juuri kasvattanut kolmannen pään . Kävi ilmi, ettei aamulla syönyt mitään. Lähdettiin kaupungille kiertelemään kahvin voimin ja koetin vihjata kahvilaan menosta, kaveri sitten osti meille Ärrältä kahvit mukaan. En kehdannut sanoa että olisin kyllä halunnut istua alas ja syödä jotain kahvin kanssa kun heikotti. Lopulta kaverillekin tuli nälkä ja haki perhekoon pitsan mukaan, kun pääsimme kaverini asunnolle olin niin nälissäni että ahmin heti yli puolet siitä rasvalätystä . Tuli hikka ja maha kipeäksi. Kaveri söi yhden palan ja huokaili miten on maha täynnä.
Aamulla järsin kaverin hylkäämiä pitsareunoja ja junassa syöksyin heti ravintolavaunuun !
ÄLKÄÄ IKINÄ LUOTTAKO JOS TOINEN SANOO KÄYNEENSÄ JO RUOKAKAUPASSA.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena tälle, joka toivoi ettei marttyyrisukupolvi lisääntyisi: allekirjoittaneen tapauksessa myöhäistä, kun on jo aikuiset lapset ja heilläkin jälkipolvea :). Sota-ajan vanhempien kasvattamana on tottunut siihen, että ensin muille ja sitten itselle. Mutta tosiaan, yritän kasvattaa itselleni tervettä itsekkyyttä.
Miksi et vain varaa ruokaa niin paljon, että sitä riittää sulle sekä vieraille? Näin Karjalainen tekee.
Mulla oli poikakaveri, joka rahasti kaikesta syömisestä hänen luonaan 😂. Siis jos halusin vaikka jogurtin, niin mun piti maksaa siitä sama kuin olisin ostanut sen kaupasta. Loppui lyhyeen se "rakkaus".