Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
ja osaan kyl lähteä kotiinkin jos ei ole tarjolla kunnon ruokaa.
Ihan niinku ihmiset ei osaisi ollenkaan matematiikkaa.
Vrt 2 hlö kertaa 2 olutta a 5e = 20e.
TAI, paketti snellmannin kunnon paistinjauhelihaa 5e + pussi oolannin valkosipuliperunoita 2e + hieman voita (3e? jos koko kilon ostaa..) + puoli litraa kermaa 4e. Riittänee lisäksi parille muullekkin.
Säästäisi hankkimalla ne vitun safkat ja pääkin on kunnossa vrt etä dokaa ku joku finski juoppoidiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä aikuisen ihmisen täytyy vähän nälkää kestää. Luin näitä kertomuksia läpi ja porukka kertoo kuinka kerran kävi kylässä ja nälkä kurni vatsassa kun mitään ei tarjottu. Yhteen kyläreissuun ei näänny vaikkei se nälkä niin mukavalta tunnukaan. Eri juttu sitten lapset, vanhukset ja sairaat. Ja jos säännöllisesti vaikkapa anopin luona saa pieniä annoksia niin silloin täytyy vaan avata suu reippaasti ja kertoa että nälkä jäi.
Päiväreissun kyllä kestää, koska sen jälkeen voi vaikka käydä pizzalla, mutta yökylässä on aika ikävä olla nälässä. Kyläpaikassa ei voi ihan voi olla kuin kotonaan ja mennä hakemaan kaapeista ruokaa, ellei ole erikseen sanottu että niin saa tehdä.
Aika ikävää myös valittaa nälkää, kun toinen on juuri tarjonnut ruoan.
Vierailija kirjoitti:
Noin kerran kaksi vuodessa käyn yökylässä tuttavaperheen luona lapseni kanssa. Ruoka loppuu kesken. Nälkä on joka kerta. Ruokatuliaisia vien paljon. Niitä ei vaan näy missään. Sen pidän huolen, että lapsi saa tarpeeksi syödäkseen.
No, jos 2X vuodessa käyt, voit laittaa tuliaiset pöydälle valmiiksi tarjottimelle siinä vaiheessa kun muu ruoka on jo katettu ja sanoa, että tuotiin tämmöisiä ja syödään nämä myös.
Matkakassiin salaiseksi iltapalaksi keksejä ja hedelmiä. Mulla on aina suklaata varoilla, on elämä ja kyläreissut opettaneet, että nälkä voi tulla, mutta sen kanssa ei tarvitse valvoa ja kärvistellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä :,D kuka ei muka osaa sanoa "voinko ottaa vähän iltapalaa?" ja kaivaa ihan itse kaapista leipää tai mitä sieltä nyt löytyykään. Huvittavin oli tuo pasteija kommentti "minä sitten katsoin kun muut syö kun minulle ei moneen kertaan tuputettu...." ansaitsit kyllä nälkäsi kun olet niin ätönen.
Kaikki ei tykkää siitä, että vieraat menee ottamaan itse kaapista. Itse en kehtaisi ainakaan vieraammassa paikassa.
Talonväen tehtävä on tehdä pelisäännöt selväksi ja esimerkiksi sanoa, että kaapista saa ottaa mitä vain. Muuten ei ole oikein kohteliasta mennä itse ottamaan. Vielä parempi laittaa tarjolle sitä, mitä saa syödä.
Ei sitten tarvitse valittaa, kun vieras söi lasten vanukkaat.
Juu ei ole kohteliasta KYSYMÄTTÄ mennä, mutta jos kysyt että "voinko ottaa iltapalaa, on nälkä" niin joko emäntä antaa luvan tai sanoo "minä laitan sinulle syömistä" kuka muka kehtaa sanoa "et saa syödä enää mitään vaikka olet nälkäinen" jep, ei kukaan.
Jos vieras pyytää ruokaa, se kertoo että emäntä/isäntä laiminlyönyt tehtävänsä, mikä johtaa kasvojen menettämiseen. Vieraan on parempi olla nälkäinen kuin epäkohtelias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen! Opiskelijana lähdin käymään ulkomailla vaihdossa olevan vanhan ystävän luona, hän oli kutsunut minut käymään. Vein ison määrän tuliaisia Suomesta, esim. ruisleipää, juustoa, paljon karkkia, levykaupalla suklaata. Kaveri asui kämppiksen kanssa, ja heillä oli jääkaapissa vain valo. No, menin illalla ruokakauppaan kaverin kanssa ja keräsimme isot ostokset, jotka minä sanoin maksavani, kun kerran vieraana olin. Ajattelin tyytyväisenä, että siinä on ainakin seuraavaksi päiväksi hyvät aamupala- ja lounastarpeet. . olin täysin väärässä. Kaverini kämppis poikaystävineen oli syönyt kaapin tyhjäksi yöllä/ aamulla, ja sitten sain aamulla teekupin voimin lähteä etsimään ruokaa. Olen niin kiltti ihminen, että en valittanut asiasta heille, mutta pidin sen varan, että loppureissun ostin ruokaa vain vähän asunnolla ja pääsääntöisesti söin kaupungilla. Tämä tuli toki kalliiksi opiskelijan budjetilla. Minua ärsytti paljon se, että aina kun kaverini oli minulla käymässä, minä tarjosin paljon ruokaa.
Miksi tälle on annettu alapeukku? Kysyin kaveriltani, että mikä ruokapolitiikka hänellä on kämppiksensä kanssa, ja hän totesi, että jääkaapin sisältö on yhteistä, joten aina kun joku on kaupassa käynyt, sieltä sitten vain syödään.. Tämä oli minusta typerää, sillä hänen kämppiksensä poikaystävä oli asunnolla todella paljon, mutta poikaystävä tai kämppis ei ostanut yhtään enempää sitä ruokaa. Jos olisin ostanut ruokaa kiltisti koko ajan, jotta olisi jotain syötävää, olisin joutunut ruokkimaan 3 ihmistä.
Siksi alapeukku että viet ystävällesi tuliaiset, ostat ruokaa jääkappiin ja lopuksi kerrot vielä tarjoavasi kaverille kun hän tuli käymään. Et kuitenkaan saanut suutasi auki kertoaksesi että haluaisit syödä. Olet tosiaan liian kiltti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, anoppini ei tarjoa (meille) muuta kuin kahvia. Ja sitäkin mulle vajaan puolikkaan kupin. :D Mies saa sentään kokonaisen. Anoppi siis "avuliaasti" kaataa kahvit meille, lisää ei tarjoa. Mitään syötävää ei ikinä. Lapsille ei siis ole mitään, edes vettä anoppi ei tajua (tai viitsi) tarjota jotan otan itse heille, vaikka anoppi mulkoilee ottaessani mukit kaapista. Nykyään miehen kanssa ei oteta sitä kahviakaan ja käymme hänen luonaan ruuan jälkeen niin hyvin lapsetkin pärjää sen vierailun ajan.
Muutenkin hän on pihi, ei esim. osta ikinä lahjoja lapsillekaan... itse kyllä tarjoan hänelle niin kuin kaikille muillekin vieraille, ruuankin jos ruoka-aikaan tulee kylään, mutta lahjoja en enää osta, kun tuntuu että mitään ostamani ei ole tarpeeksi hyvä...
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä :,D kuka ei muka osaa sanoa "voinko ottaa vähän iltapalaa?" ja kaivaa ihan itse kaapista leipää tai mitä sieltä nyt löytyykään. Huvittavin oli tuo pasteija kommentti "minä sitten katsoin kun muut syö kun minulle ei moneen kertaan tuputettu...." ansaitsit kyllä nälkäsi kun olet niin ätönen.
Kaikki ei tykkää siitä, että vieraat menee ottamaan itse kaapista. Itse en kehtaisi ainakaan vieraammassa paikassa.
Talonväen tehtävä on tehdä pelisäännöt selväksi ja esimerkiksi sanoa, että kaapista saa ottaa mitä vain. Muuten ei ole oikein kohteliasta mennä itse ottamaan. Vielä parempi laittaa tarjolle sitä, mitä saa syödä.
Ei sitten tarvitse valittaa, kun vieras söi lasten vanukkaat.
Juu ei ole kohteliasta KYSYMÄTTÄ mennä, mutta jos kysyt että "voinko ottaa iltapalaa, on nälkä" niin joko emäntä antaa luvan tai sanoo "minä laitan sinulle syömistä" kuka muka kehtaa sanoa "et saa syödä enää mitään vaikka olet nälkäinen" jep, ei kukaan.
Jos vieras pyytää ruokaa, se kertoo että emäntä/isäntä laiminlyönyt tehtävänsä, mikä johtaa kasvojen menettämiseen. Vieraan on parempi olla nälkäinen kuin epäkohtelias.
No sitten on kuule ihan oma vika ja ansaitsee nälkänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä joutunut olemaan kyläpaikassa nälässä, pikemminkin päinvastoin eli ruokaa on ollut yllin kyllin. Nähtävästi tuttavani ovat samanlaisia ahmatteja kuin minäkin. Ja jos meillä käy vieraita, laitan yleensä ruokaa tosi paljon. Kivempi niin päin, on kurjaa jos pienikin pelko siitä että joku jää nälkäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä :,D kuka ei muka osaa sanoa "voinko ottaa vähän iltapalaa?" ja kaivaa ihan itse kaapista leipää tai mitä sieltä nyt löytyykään. Huvittavin oli tuo pasteija kommentti "minä sitten katsoin kun muut syö kun minulle ei moneen kertaan tuputettu...." ansaitsit kyllä nälkäsi kun olet niin ätönen.
Ei vieraan pitäisi joutua noin sanomaan. Pitäisi talonväen sen verran älytä tarjota. Ja mitään ei omalla porukalla syödä, jos ei vieraallekin tarjota. Itse en ilkeäisi omalla porukalla vetää kasaa pasteijoita ja antaa vieraan katsoa nälkäisenä vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, anoppini ei tarjoa (meille) muuta kuin kahvia. Ja sitäkin mulle vajaan puolikkaan kupin. :D Mies saa sentään kokonaisen. Anoppi siis "avuliaasti" kaataa kahvit meille, lisää ei tarjoa. Mitään syötävää ei ikinä. Lapsille ei siis ole mitään, edes vettä anoppi ei tajua (tai viitsi) tarjota jotan otan itse heille, vaikka anoppi mulkoilee ottaessani mukit kaapista. Nykyään miehen kanssa ei oteta sitä kahviakaan ja käymme hänen luonaan ruuan jälkeen niin hyvin lapsetkin pärjää sen vierailun ajan.
Muutenkin hän on pihi, ei esim. osta ikinä lahjoja lapsillekaan... itse kyllä tarjoan hänelle niin kuin kaikille muillekin vieraille, ruuankin jos ruoka-aikaan tulee kylään, mutta lahjoja en enää osta, kun tuntuu että mitään ostamani ei ole tarpeeksi hyvä...
Jälleen kerran... pitäisi saada suu auki ja sanoa, että nyt voisin syödä/ottaa lisää kahvia ja että pullakin maistuisi kahvin kanssa. Sen verran pitää myös tajuta, että vettä saa hanasta ja kaapista voi ottaa leipää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin kerran kaksi vuodessa käyn yökylässä tuttavaperheen luona lapseni kanssa. Ruoka loppuu kesken. Nälkä on joka kerta. Ruokatuliaisia vien paljon. Niitä ei vaan näy missään. Sen pidän huolen, että lapsi saa tarpeeksi syödäkseen.
No, jos 2X vuodessa käyt, voit laittaa tuliaiset pöydälle valmiiksi tarjottimelle siinä vaiheessa kun muu ruoka on jo katettu ja sanoa, että tuotiin tämmöisiä ja syödään nämä myös.
Matkakassiin salaiseksi iltapalaksi keksejä ja hedelmiä. Mulla on aina suklaata varoilla, on elämä ja kyläreissut opettaneet, että nälkä voi tulla, mutta sen kanssa ei tarvitse valvoa ja kärvistellä.
Mulla on aina Tuck-keksejä mukana. Ovat pelastaneet sekä koti-että ulkomaan reissuilla. Ja vesipullo. Olen diabeetikko ja ruokaa on saatava säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran oli kiusallinen tilanne, kun kyläpaikassa paistettiin kaksi isoa pussia valmispasteijoita. Himoitsin niitä pasteijoita, mutta niitä ei koskaan minulle tarjottu. Talonväki kävi hakemassa niitä kukin itselleen ja söivät olohuoneen sohvalla, mutta minua ei kukaan kehottanut ottamaan lautasta ja tekemään samoin.
Kotiin päästyä oli pakko ostaa itsellekin niitä pasteijoita.
Tämä oli kyllä omaa tyhmyyttä. OlettOlettivat että osaat toimia niin kuin muutkin ja hakea itse omat pasteijasi ilman erillistä kehoitusta. Kun et hakenut, olettivat ettet halua.
No ei todellakaan ollut aloittajan tyhmyyttä vaan kyläpaikan! Mistä helvetistä johtuu, että ihmisillä ei kyläilytilantessa ole mitään käytöstapoja? Ilmeisesti ei ole kotona niitä opetettu. Silti luulisi olevan sen verran tilannetajua oikein erikseen opettamattakin ja rautalangasta vääntämättä, että tajuaisi sanoa vieraalleen, että pasteijoita saa ottaa ja lautasia on keittiön kaapissa. Mieluummin vielä toisi sen lautasen vieraan eteen samalla kun ottaa itselleenkin.
Ja tämä ei ole sukupolvi- vaan ilmeisesti kulttuurikysymys. Jokunen vuosi sitten ollessani Saksassa vaihdossa minulle tarjottiin jokaisessa kyläpaikassa syötävää, vaikka kyseessä oli opiskelija-asuntola. Aina yritettiin tarjota jotain, vaikka olisin vain pistäytynyt ovalla kysymässä jotain asiaa tai kuulumisia. Näissä tuttavissani oli monia kansallisuuksia, joten kyseessä ei ollut mikään "saksalainen omituisuus".
Kyllä, lähes aina jos kyläily kestää pidempään kuin tunnin pari. Sukulaiseni ovat tästä poikkeus ja heistä jokainen tarjoaa anteliaasti aina ruokaa. Sen sijaan melkein kaikki tutut ja kaverit pitävät ihan järjettömiä ruokailuvälejä (tai ehkä eivät vain halua tarjota mitään?).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, lähes aina jos kyläily kestää pidempään kuin tunnin pari. Sukulaiseni ovat tästä poikkeus ja heistä jokainen tarjoaa anteliaasti aina ruokaa. Sen sijaan melkein kaikki tutut ja kaverit pitävät ihan järjettömiä ruokailuvälejä (tai ehkä eivät vain halua tarjota mitään?).
Mä en kyllä todellakaan syö tunnin parin välein, joten jos olet ollut meillä kylässä niin sori, ei ole tullut mieleenkään tarjota ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, anoppini ei tarjoa (meille) muuta kuin kahvia. Ja sitäkin mulle vajaan puolikkaan kupin. :D Mies saa sentään kokonaisen. Anoppi siis "avuliaasti" kaataa kahvit meille, lisää ei tarjoa. Mitään syötävää ei ikinä. Lapsille ei siis ole mitään, edes vettä anoppi ei tajua (tai viitsi) tarjota jotan otan itse heille, vaikka anoppi mulkoilee ottaessani mukit kaapista. Nykyään miehen kanssa ei oteta sitä kahviakaan ja käymme hänen luonaan ruuan jälkeen niin hyvin lapsetkin pärjää sen vierailun ajan.
Muutenkin hän on pihi, ei esim. osta ikinä lahjoja lapsillekaan... itse kyllä tarjoan hänelle niin kuin kaikille muillekin vieraille, ruuankin jos ruoka-aikaan tulee kylään, mutta lahjoja en enää osta, kun tuntuu että mitään ostamani ei ole tarpeeksi hyvä...
Jälleen kerran... pitäisi saada suu auki ja sanoa, että nyt voisin syödä/ottaa lisää kahvia ja että pullakin maistuisi kahvin kanssa. Sen verran pitää myös tajuta, että vettä saa hanasta ja kaapista voi ottaa leipää.
Kyllä mä saan suun auki jos on todellinen tarve, mutta en huvikseni ala anoppia suututtamaan. Kun on jo tullut selväksi että hän ei mitään halua tarjota niin sehän olisi varastamista jos kaapilleen menisin. Lisää kahvia ei tule kauniisti pyytämälläkään vaan hän kippaa loput oman kuppiin kuin ei edes kuulisi. Kyllä mä anoppini jo tunnen ja kestän.
Olen. Jostain syystä ne on aina sattuneet jossain mökillä eikä kauppaa ole lähimaillakaan.
Kerran oltiin lähdössä tuttavien mökiltä iltapäivällä ajamaan pitkää matkaa. Saatiin aamiainen. Keräiltiin kamat, uitiin ja puhuttiin, että lähdetään ruoan jälkeen. Aika kului, ei merkkiäkään lounaan valmistelusta. Sitten isäntäväki lupasi, että kyllä teille lähtökahvit keitetään. Vaikka sanottiin lopulta suoraan, että olisi mukava syödä, kun ei pikkuteiden varsilla ole ruokapaikkoja tarjolla. Mutta ei, heillä oli tapana syödä vasta myöhemmin!
Toinenkin tapaus oli tuttujen mökillä. Oltiin kerrottu, että ollaan varmaan nälissään, kun on ehditty syödä vain aamiainen, tullaan ip. Tämä porukka oli sitten syönyt lounaan klo 12, kuten heillä oli tapana. Ja taas tarjottiin kahvia ja illalla olisi luvassa ruokaa. Onneksi oli kylmälaukussa jotain, ettei tarvinnut olla maha kurnien iltaan.
Tämmösiin paikkoihin ei mielellään toiste mene.
Olettepa olleet karmeissa paikoissa kyläilemässä. Itse tarjoan aina kunnolla vieraille ruokaa ja olen miettinyt etukäteen tarjottavat. Meillä on lapsia niin senkään vuoksi ei tule pitkiä taukoja ruokien kanssa.
Löytyy myös yhdestä paikasta omakohtaisia karmeita kokemuksia. Aamupalaa ei tule ennen puolta päivää ja sekin on suolatonta puuroa ilman mitään lisukkeita. Ovat niin saatanan pihejä, vaikka olisi viety kauppakassillinen tuliaisia. Meillä sitten ruoka maittaa, muttei minusta ole kohtelemaan heitä huonosti, vaikka monesti mieleni on tehnyt laittaa pöytään tyyliin leipää ja ylähuuli.
Enää en vie tuliaisia sellaisiin paikkoihin, jotka tulevat meillekin tyhjin käsin. En ymmärrä missä ovat ihmisten hyvät tavat ja vieraanvaraisuus.
Aika yleistä on pitää vierasta nälässä.
Miehen äidin luona aina ilman ruokaa tai annos on hiiren annoksen luokkaa. Miehestäkin tulee ”kotonaan” erittäin pieni ruokainen. Kotona syö suht isoja annoksia aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Äidillään yleensä aamiaisen ja päivällisen. Tai sitten ”laitetaan” yhdessä ruokaa, eli kuoritaan perunoita jotain 45min ja sen jälkeen keitetään ne. Sitten aloitetaan lisukkeen valmistus, esim. jonkun uunijuuresten teko jne. Lopulta ruuan laittoon mennyt kevyesti yli 3 tuntia. Sitten jaetaan 6-8hlön kanssa 7 perunaa. Kaikki syö erittäin kevyesti ja vähän, ettei vaan liho.
Tuollainen ruokavalio on ilmeisesti jo näivettänyt aivotkin, minkäänlaista keskustella tms on turha odottaa. Vältän kyläilyä koko paikassa, kaikki tehdään erittäin hitaasti ja aikaa vievällä tavalla. Jos joudun menemään, haen eväät itselleni kaupasta matkalla. Tuo toiminta on ihan sairasta.
Oli mullakin heila, jonka luo menin yöksi toiseen kaupunkiin. Se oli tosi pihi. Mut oli kuitenkin puhuttu, että syödään hyvin ja juodaan viiniä illalla.
Se ei ollut varannut mitään muuta kuin pienet jugurtit illaksi ja aamuksi!
Sit se kurkisteli jääkaappiin muka yllättyneenä että täällä ei nyt olekaan mitään. Edes viiniä se ei ollut ostanut.
Seuraavana aamuna halusin lähteä ekalla mahdollisella junalla kotiin. Kotona laitoin ruhtinaallisen aamiaisen!
Alue: Aihe vapaa
Juu ei ole kohteliasta KYSYMÄTTÄ mennä, mutta jos kysyt että "voinko ottaa iltapalaa, on nälkä" niin joko emäntä antaa luvan tai sanoo "minä laitan sinulle syömistä" kuka muka kehtaa sanoa "et saa syödä enää mitään vaikka olet nälkäinen" jep, ei kukaan.