Muita, joille on neljänkympin kynnyksellä pamahtanut sitoutumiskammo?

Sama homma paitsi olen kolmekymppinen. Tinderistä tulee jatkuvasti yhteydenottoja miehiltä, mutta en vaan JAKSA edes treffailla. En jaksa mitään ylimääräistä elämääni, treffailu vaan ahdistaa ja vie voimia. Voin hyvin näin.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut 10 vuotta yksin ja on vaikea kuvitella olevansa jonkun kanssa jatkuvasti saman katon alla. Haluan pitää vaaleanpunaiset huonekaluni ja kodinkoneeni, ja tehdä mitä haluan, milloin haluan.

Ap

Miksi pitäisi asua kenenkään kanssa? Merkityksellisiä ihmissuhteita voi olla ilman että on sitä perinteistä parisuhdetta, yhteenasumisineen.

Hmm, mä täytän maaliskuussa 39 ja kyllä haluaisin miesystävän mutta en halua asua yhdessä. Eli jos löytäisi suhteen mutta molemmilla omat kämpät niin se olisi tosi jees. Ja niin että siltä toiseltakaan ei tule sitten mitään yhteenmuutto-toiveita.

Pitkä korona-aika hankaloitti hyvin paljon uusien ihmisten tapaamista, kun kaikki oli kiinni. Ihmisten on ollut vaikeampaa tavata ja löytää ketään. Tämä ainakin ollut tilanne itsellä.

Ei sitoutumiskammoa. On alkanut parisuhde kiinnostaa ensimmäistä kertaa elämässäni, niin ketään ei tunnu kiinnostavan sellainen minun kanssani.

undulaatti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin loogista. Kun nuoruuden viehätysvoimasi on kadonnut ja pääset treffeille enää paljon huonompien miesten kanssa kuin aiemmin, sepität sadun itsellesi siitä, että sinulle on kehittynyt sitoutumiskammo. Ehei, kammo sinulla on vain vanhenemistasi kohtaan.

Itse olen nelikymppisenä käynyt treffeillä paljon parempien miesten kanssa kuin nuorempana. Nuorempana miehen ulkonäkö merkkasi liikaa ja saattoi tapailla todella tyhmiäkin miehiä. Nyt osaa jo valita vähän paremmin.

Sama, ja myös oma ulkonäkö merkkasi miehille liikaa. Nykyään on helpompaa. Vaikka tarjonta on vähentynyt, laatu on parantunut kun pinnalliset eivät enää lähesty. Kaikkein fiksuinta, parasta tarjontaa mulle oli saatavilla 40+. 

Ei sitoutumiskammo, vaan sitoutumishaluttomuus. Ei enää ikinä minkäänlaista parisuhdetta. Ajatuskin siitä, että olisi jokin niin intensiivinen ihmissuhde kuin parisuhde saa vain ahdistumaan.