Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ettekö te muka "pysty" olemaan vauvastanne erossa?
11.06.2015 |
Kun aina lukee/kuulee noita juttuja, että "en olisi raaskinut olla vauvasta hetkeäkään erossa". Minä 3kk vauvan äiti palasin juuri viiden päivän matkalta ja olisin hyvin mieluusti jäänyt vielä toiseksi viideksi päiväksi, niin ihanaa oli välillä olla kotoa pois...
Kommentit (147)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 12:45"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 11:22"]
Ja hyvin sujuvasti sivuutetaan ne momentit missä mainitaan muiden maiden LYHYEMMÄT äitiysvapaat.
Kumma että vaikka Suomessa on pitkät vanhempainvapaat tms niin silti masennus tilastoissa olemme kärjessä
Johtuiskohan liian kiinteestä ÄITIsuhteesta?
Minäkin kaipaisin tähän kommentointia! Tosi kiinnostava aihe.
[/quote]
[/quote]Moni äiti lyhyiden äitiysvapaiden maissa tekee osa-aikatöitä. Eikä töihin palaaminen yleensä tarkoita useiden päivien poissaoloa vauvan luota. Ap:han mainitsi useiden päivien poissaolon, jolloin vauva jo unohtaa äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen: onko jollain asiantuntijanäkökulmaa siihen faktaan, että useissa muissa maissa jo pikkuvauvat ovat muiden kuin vanhempiensa hoidossa, ja että se ei kuitenkaan tunnu korreloivan mielenterveysongelmien kanssa?
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 08:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 12:45"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 11:22"]
Ja hyvin sujuvasti sivuutetaan ne momentit missä mainitaan muiden maiden LYHYEMMÄT äitiysvapaat.
Kumma että vaikka Suomessa on pitkät vanhempainvapaat tms niin silti masennus tilastoissa olemme kärjessä
Johtuiskohan liian kiinteestä ÄITIsuhteesta?
Minäkin kaipaisin tähän kommentointia! Tosi kiinnostava aihe.
[/quote]
[/quote]Moni äiti lyhyiden äitiysvapaiden maissa tekee osa-aikatöitä. Eikä töihin palaaminen yleensä tarkoita useiden päivien poissaoloa vauvan luota. Ap:han mainitsi useiden päivien poissaolon, jolloin vauva jo unohtaa äidin.
[/quote]
Isän vastaava poissaolo ei kuitenkaan olisi paheksuttavaa?
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 22:21"]Miksi täällä hehkuttaa, että on erossa vauvasta? Siis sun lapset on varmaan niitä jotka kasvattaa itse itsensä kun ei ole aikuista. Tai oletko vain empatiakyvytön? Anoppi jätti lapsensa kans mielellään hoitoon kun lähti ryypylle. Mieheni oli 5-vuotiaana ilman ruokaa hotellissa yksin. Kun äidillä piti olla taas omaa aikaa...
[/quote]
Useimmilla lapsillahan on myös isä. Ei se yksin ole jos äiti on muualla.
Ihan hupsu ketju, minä (äiti) olin viikon työmatkalla vauvan ollessa 1kk. Oli ihanaa olla ilman mahaa ja välillä muutakin kuin äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi pystynyt olemaan vauvasta erossa viittä päivää. Yhden illankin jälkeen ikävä oli valtava ja halusin äkkiä kotiin.
Oksettava ketju.. Jos minun lähipiirissäni olisi tuollaisia äitejä, en olisi missään tekemisissä!
Hylätä pieni avuton ihminen, joka kaikkien tunnettujen tutkimusten mukaan luulee olevansa osa äitiä vielä pitkään syntymänsä jälkeen.
Jos et jaksa edes vauvavuotta sitoutua lapseesi, älä tee lapsia!
Ihan se ja sama, vaikka lapsella olisi maailman tärkein ja paras isä, tuoreen äidin ei kuulu olla erossa lapsestaan. Ei myöskään isän. Ja nyt mammat, joiden isillä on helppo olla vauvasta erossa, kannattaa varautua siihen, että mieskään ei ole saanut tunnesidettä lapseen ja perheeseen. Isän kuuluisi haluta olla suojelemassa perhettään, eikä riekkua reissuillaan..
Mielenterveysongelmiahan nimenomaan on sen takia, kun kultaisella 70/80- luvulla keksittiin päivähoito. Siitä eteenpäin osa äideistä on laittanut oman hyvivointinsa lastensa edelle ja mennyt töihin lasten ollessa vielä symbioosivaiheessa. Sitten ihmetellään, mistä nämä ihmeelliset kouluampujatkin tulevat.. HYVISTÄ JA RIKKAISTAKIN PERHEISTÄ! Mutta kun sillä rahalla ei lasta rakasteta..
Tällaiset asiat ovat harvoja asioita (raskauden aikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä tupakointi lasten läsnäollessa kuuluvat näihin myös), jotka saavat minut halveksumaan ihmistä, olkoon ihminen muutoin vaikka presidentti!
Eli tällaiset vanhemmat ovat niitä todellisia wt-ihmisiä, pukeutukoon vaikka pradaan! Ulkokuori kultaa, sisältä läpimätiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystyisi noin pienestä olemaan erossa päivätolkulla.
Ihan toinen asia tietysti, jos on pakko. On vaikkapa sairaana.
Mutta että ihan vapaaehtoisesti ja huvin vuoksi... ei ei. Ensinnäkin arvostan imetystä ja se jo sitoo äidin vauvaan. Toiseksi se on tunnetason side hyvin voimakas vielä vauvavaiheessa - ja kuuluu ollakin, se on meillä geeneissä, koska se ihmiskunnan historian aikana edesauttanut vauvojen selviämistä hengissä.
Tasa-arvokysymys tämä ei ole. Se, että äiti on vauvavaiheessa enemmän sidoksissa vauvaan ei tarkoita, että isä olisi vähämerkityksellinen tai sitä, etteikö vauvaa voisi isäkin hoitaa. Totta kai voi!
[quote author="Vierailija" time="13.06.2015 klo 20:07"]Oksettava ketju.. Jos minun lähipiirissäni olisi tuollaisia äitejä, en olisi missään tekemisissä!
Hylätä pieni avuton ihminen, joka kaikkien tunnettujen tutkimusten mukaan luulee olevansa osa äitiä vielä pitkään syntymänsä jälkeen.
Jos et jaksa edes vauvavuotta sitoutua lapseesi, älä tee lapsia!
Ihan se ja sama, vaikka lapsella olisi maailman tärkein ja paras isä, tuoreen äidin ei kuulu olla erossa lapsestaan. Ei myöskään isän. Ja nyt mammat, joiden isillä on helppo olla vauvasta erossa, kannattaa varautua siihen, että mieskään ei ole saanut tunnesidettä lapseen ja perheeseen. Isän kuuluisi haluta olla suojelemassa perhettään, eikä riekkua reissuillaan..
Mielenterveysongelmiahan nimenomaan on sen takia, kun kultaisella 70/80- luvulla keksittiin päivähoito. Siitä eteenpäin osa äideistä on laittanut oman hyvivointinsa lastensa edelle ja mennyt töihin lasten ollessa vielä symbioosivaiheessa. Sitten ihmetellään, mistä nämä ihmeelliset kouluampujatkin tulevat.. HYVISTÄ JA RIKKAISTAKIN PERHEISTÄ! Mutta kun sillä rahalla ei lasta rakasteta..
Tällaiset asiat ovat harvoja asioita (raskauden aikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä tupakointi lasten läsnäollessa kuuluvat näihin myös), jotka saavat minut halveksumaan ihmistä, olkoon ihminen muutoin vaikka presidentti!
Eli tällaiset vanhemmat ovat niitä todellisia wt-ihmisiä, pukeutukoon vaikka pradaan! Ulkokuori kultaa, sisältä läpimätiä!
[/quote]
No mun isä oli reissutyössä mun vauva-aikana, keskimäärin 4 päivää viikosta muualla. Sitten jäi työttömäksi ja äiti lähti töihin, olin alle vuoden. Hän joutui kerran tai pari kuukaudessa olemaan pari yötä työmatkoilla. Päivähoitoonkin menin alle kaksivuotiaana kun isä lähti uudestaan töihin. Ihan tasapainoinen aikuinen musta tuli ja välit vanhempiin on tosi hyvät. Lisäksi mun ekan hoitotädin kanssa pidän yhteyttä nykyäänkin, autan häntä joskus kauppa-asioissa ja muussa, hän on sen verran iäkäs ettei kaikesta yksin selviä ja omia lapsia hänellä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästähän tuli suosittu ketju. Kiitos kommenteista! Haluaisiko joku vielä tarkentaa, miksi vauvasta erossa oleminen tuntuu niin mahdottomalta? Pelkäättekö, että jotain tapahtuu vai mitä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen kiintymyssuhdemalli mahtaa olla näillä pienen vauvansa muiden hoitoon päiväkausiksi jättävillä äideillä...?
Eipä vauva hoitoon jäänyt vaan toisen vanhempansa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole pystynyt olemaan erossa vauvoistani.Kauppareissutkin ollet tuskallisia!Kyllä tunti on ihan maksimi jos vauva on alle puolivuotias ja sittenkin kun ollaan oltu vaikka yötä pois ja lapset mummulassa niin fyysinen ja henkinen tuska kova.
Imettäminen tietysti asia vielä erikseen,olen kaikkia imettänyt yli vuoden joten tissini ovat tapaamista vaatineet mutta en muutoinkan halua olla lapsistani erossa,rakastan heitä niin kovin että en pysty hengittämään ilman heitä.
Miehen kanssa ollaan käyty hotellilomalla kun nuorin ollut jo melkein 2 vuotta ja ei ne mitään hauskoja reissuja ole ollut.Kyllä meillä romantiikkaa ja läheisyyttä riittää kotonakin,näin tällä hetkellä!
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 22:53"]
En todellakaan pystynyt tai halunnut olla tuon ikäisestä vauvasta noin pitkään erossa. Nyt lapsi on 2,5v ja edelleenkään en halua olla yötä erossa. Pian menen synnyttämään toista ja sitten on pakko olla erossa pidempään, hieman jännittää.
[/quote]Kyllähän lapsen voi ottaa mukaan synnytykseen!
[/quote]
No eihän lasta synnytykseen voi ottaa mukaan enkä haluaisikaan. Mutta synnytyksen jälkeen joudun olemaan osastolla varmaan vähintään sen 3 vuorokautta. Esikoisella oli keltaisuutta ja uudella tulokkaallakin voi olla, sen takia ei päästetä käsittääkseni heti kotiin. Esikoisen kanssa oltiin sairaalassa 5 päivää. Synnytyskin kesti päiviä, eli viikon olin yhteensä poissa. Jos nyt menee samalla tavalla ja olen viikon esikoisesta erossa niin kyllä se ikävältä tuntuu.
Ei ole normaalia, 3kk niin pieni...
Ei ole minullekaan ikinä tuottanut mitään sen suurempaa ongelmaa tai tuskaa olla erossa vauvasta.
Vauva oli reilu 2 kk, kun oli isänsä kanssa sukuloimassa pitkän viikonlopun. Yhtään ei ollut ikävä, päinvastoin nautin olostani
Alue: Aihe vapaa
Ennen lapset olivat kodissaan kouluikään saakka ja sisaruksia oli. Jopa pienempiään hoitaen. Turvan antoi tieto vanhempien lähes aina saatavilla olosta.
Pitkään on ollut nähtävissä nuorten aikuisten masennus. -70-luvun lähes puoliväliin saakka lapset lähtivät joka-aamuiseen työpäivänsä toteutukseen n. 9-10 tunniksi!
Muutos oli nimelrään radikaali vasemmistovallankumous. Sen keksintö oli lähettää kaikki pikkuvauvojen äidit töihin kokopäiväksi ja vauva usein ventovieraalle vieraspaikkaan. Täällä nyt tämäkin ikäluokka on suuri "asiantuntijaryhmä" ja kuuluttaa, miten ei uhraudu vauvan vuoksi ja miten pitää itseään ajatella ja ilmeisen tärkeäksi koetaan tuijottaa, jotta masennus pysyy loitolla. En missään nimessä ole heitä pilkkaamassa, mutta tässä on totuus Suomen masennukseen. Se on sikäli mielenkiintoista, kun yritetään verrata muihin maihin. Miten kauan siellä on ollut koko kansan naiset velvoitetut kokopäiväiseen ansiotyöhön? Ei puoltakaan Suomen 47 vuodesta! Suomi on ollut kärkimaa lähes kaikkien naisten kokopäivätyhön ajamisessa. Ei siis ole järkevää lähteä muualle Eurooppaan tekemään tutkimusta, kun sitäkin esitettiin. Ainoa hyvä teko heille on mennä nyt varoittamaan vauvojensa kokopäiväisestä hylkäämisestä, jotta ei koko Eurooppa ryve masennuksessa!