Millainen nainen ei anna miehensä reissata jätkäporukalla?
Siis ettei saa mennä viikoksi etelään, aurinkorannoille, urheilulomailemaan jne? Thaimaan ja muut kaukomatkat ymmärtää, että vähän pitkä matka mutta toki sellainenkin pitäisi olla mahdollinen joskus jos niin haluaa. Siis ilman perhettä, omien ystävien kanssa. Miksi naisille on niin ominaista, että muun elämän pitää loppua tai vähintään totaalisesti muuttua kun lähtee avioliittoon?
Kommentit (264)
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:09"]Miksi pitäisi mennä "jätkien" kanssa lomalle? Meillä oli hyvin tiivis kurssi TKK:ssa, mutta jo hyvin varhain siihen liittyi tyttöystävät, joista tuli sitten vaimoja ja lastemme äitejä.
Tapaamme muutaman vuoden välein ja vaimot ovat aina mukana. Juuri tehtiin viiden päivän reissu Irlantiin. Meillä on aina myös tehdasvierailu ja sponsorikin hankitaan maksamaan ainakin joitain aterioita. Aina on kivaa!
[/quote]
Tehdasvierailu? :S
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:10"]Mä en tunne lähiesestä kaveripiiristäni yhtään lapsellista pariskuntaa, jossa mies (tai nainen) ei saisi lomailla omien ystäviensä kanssa. Olemme 30-40 -vuotiaita, korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia. Hyvin tyypillistä on, että isät käy harrastuslomilla kuten vaeltamassa Lapissa, melomassa saaristossa tai laskettelemassa Alpeilla ja äidit sitten vaikkapa ratsastusvaelluksella Islannissa, joogalomalla Italiassa tai shoppailemassa New Yorkissa. Elän varmasti jonkin sortin liberaalin ylemmän keskiluokan kuplassa ja hyvä niin.
[/quote]aina toi " korkeasti koulutettuja" . vaihtakaa jo levyä.. :D
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:10"]
Viisas vaimo. Jokainen tietää mitä noilla ns poikien reissuilla tapahtuu. Jos miehelle on vielä tärkeää tehdä poikien reissuja niin pysyy sinkkuna niin saa mennä ja tehdä niin kuin lystää. Kun sitoutuu on et asia. Perheeseensä sitoutuneelle miehelle ns kaverit on kaukana tärkeysjärjestyksessä.
[/quote]
No, kun kerran tiedät varmasti niin kerrohan mitä meidän "poikien" Sveitsin laskettelureisulla viime maaliskuussa tapahtui? Meitä oli siis kuusi kundia joista neljä pitkäaikaisessa parisuhteessa (kolme niistä naimisissa) ja kaksi sinkkua.
Ja kerrohan myös se että miksi ja miten kavereiden kanssa viikon reisussa olo vähentää minun tai puolisoni (joka myös kavereiden kanssa joskus reisussa) perheeseemme sitoutumista?
Mies tekee itse omat valintansa, reissua seuraa avioero, muuten jatkuu yhteiselämä. Täysin miehen valittavissa ja päätettävissä oleva asia.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:55"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:10"]
Viisas vaimo. Jokainen tietää mitä noilla ns poikien reissuilla tapahtuu. Jos miehelle on vielä tärkeää tehdä poikien reissuja niin pysyy sinkkuna niin saa mennä ja tehdä niin kuin lystää. Kun sitoutuu on et asia. Perheeseensä sitoutuneelle miehelle ns kaverit on kaukana tärkeysjärjestyksessä.
[/quote]
No, kun kerran tiedät varmasti niin kerrohan mitä meidän "poikien" Sveitsin laskettelureisulla viime maaliskuussa tapahtui? Meitä oli siis kuusi kundia joista neljä pitkäaikaisessa parisuhteessa (kolme niistä naimisissa) ja kaksi sinkkua.
Ja kerrohan myös se että miksi ja miten kavereiden kanssa viikon reisussa olo vähentää minun tai puolisoni (joka myös kavereiden kanssa joskus reisussa) perheeseemme sitoutumista?
[/quote]
Miten se menikään? Se koira älähtää....
Miehen matkailua rajoittavia tekijöitä ovat: lapset, raha ja loman vähyys. Minä en ole rajoittava tekijä vaan nuo kolme edellä mainittua. Jos nuo kolme asiaa poistettaisiin kuvioista, toivoisin mieheni matkustelevan yksin, minun kanssa tai kavereidensa kanssa niin paljon kuin vain hän itse haluaa. Haluan mieheni olevan onnellinen. Harmi vain kun tässä elämässä ei voi kaikkea saada.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:25"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:20"]
Minkälainen mies haluaa lähteä pidemmälle reissulle ilman puolisoaan/perhettään? Ymmärrän jotkut viikonloppureissut poikien kanssa kalaan tai johonkin autotapahtumaan tmv, mutta viikoksi ulkomaille? Kyllä meillä mies saisi hepulin jos olisin lähdössä ulkomaille ja olettaisin sen olevan hänelle ja lapsille ihan fine.
[/quote]
Minkälainen mies EI haluaisi lähteä ulkomaille hyvien ystäviensä kanssa jos tilaisuus tulee eteen?
Meillä on kuitenkin vain tämä yksi elämä niin olisihan se nyt ihan helvetin tylsää jos maailman näkeminen rajoittuisi kalareissuihin ja autotapahtumiin naapurikaupungissa.
[/quote]
Voi hyvää päivää. Tajuatko sinä, että jos on PERHETTÄ, niin silloin todellakin jää jätkien pidemmät reissut siihen saakka, kunnes lapset ovat vähintäänkin yläasteikäisiä. Sitä ennen reissataan pidemmät reissut oman perheen kanssa. Ja kalastus ja autohommat olivat vain ESIMERKKEJÄ.
Nämäkin asiat olisi hyvä keskustella ennenkuin lyödään hynttyyt yhteen. Meillä ei kyllä kummallakaan tulisi edes mieleen lähteä viikoksi yhtään mihinkään ilman lapsia. Ja mä en kyllä jaksa tätä "naiset sitä naiset tätä" louskutusta. Kyllä ne miehet voi lähteä vaikka vuodeksi etelänavalle jos niin haluavat. Kenenkään nainen ei määrää yhtään mitään vaan mies tekee itse lopulliset ratkaisut.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:59"]
Mies tekee itse omat valintansa, reissua seuraa avioero, muuten jatkuu yhteiselämä. Täysin miehen valittavissa ja päätettävissä oleva asia.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä :D
Voi olla, että tulisi otettua ero tuollaisesta "naisesta". Mitä lie seuraavaksi keksisi.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:59"]
Mies tekee itse omat valintansa, reissua seuraa avioero, muuten jatkuu yhteiselämä. Täysin miehen valittavissa ja päätettävissä oleva asia.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä :D
Voi olla, että tulisi otettua ero tuollaisesta "naisesta". Mitä lie seuraavaksi keksisi.
[/quote]
Teoilla on seurauksensa, aina.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 11:55"]
Onko naisen mahdollista lähteä viikon lomalle, ja mies hoitaa lapset? Jos on, ja molemmat tykkäävät tilanteesta, se on ok. Sitä en ymmärrä, jos mies kuvittelee, että hänen pitää saada elää kuin lapsi, ja vaimo kantaa kaiken vastuun yhteisestä perheestä.
[/quote]
Vastaavasti, jos mies sanoo että molemmat saa mennä, mutta nainen sanoo ettei häntä kiinnosta niin silläkö verukkeella nainen evää miehen reissun? "menee niin ja niin paljon rahaa joka voidaan käyttää yhdessäkin"...
[/quote]
Ei vaan kysymys on siitä, että parisuhteessa tehdään päätöksiä yhdessä, ja varsinkin taloudellisesti kuormittavat hankinnat ja matkat mietitään niin, että niihin on yhteinen linja. Kun keskustellaan omasta ajasta ja vapaa-ajasta, mietitään, mikä on perheen kannalta reaalisesti mahdollista. Onko oikeasti niin, että sekä äiti että isä voivat perheessä käyttää vaikkapa yhden lomaviikon/vuosi matkaan ystävien kanssa? Onko tämä taloudellisesti mahdollista? Onko tämä mahdollista lastenhoidollisesti? Onko järkevää leikata pitkiä reissuja pois perheen yhteisestä ajasta, vai pitäisikö lasten vuoksi ottaa käytännöksi lyhyet viikonloppumatkat? Tällaisia asioita mietitään nimenomaisesti yhdessä niin, että molempien osapuolten mielipide otetaan huomioon. Keskustelun pohjalta on päästävä jonkinlaiseen sopimukseen, joka edes jollain lailla kunnioittaisi sitä, mitä molemmat todella haluavat ja toivovat. Mikäli tällaisesta suhteellisen pienestä kysymyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen, ollaan ehkä yhdessä itselle sopimattoman ihmisen kanssa.
Ja mielestäni ei ole oikein toimivaa todeta, että molemmilla on samat mahdollisuudet tehdä sitä-ja-tätä, mutta toinen ei vain halua mahdollisuutta käyttää ja sen takia jotenkin katkerasti kieltäisi sen kumppaniltaan tyyliin "jos minä en tee tätä, et sinäkään saa tehdä". Fakta on, että ihmisiä kiinnostavat eri asiat. Yhteisessä taloudessa joku voi ärsyyntyä siitä, että puolisolta kuluu paljon rahaa ja aikaa puutarhanhoitoon. Tämä ei mielestäni ole millään lailla sidoksissa siihen, että suivaantujalla olisi itselläänkin mahdollisuus puutarhanhoitoharrastukseen, mutta hän ei vain halua sitä käyttää. Kyse on siitä, mitä asioita parisuhteessa ja perheessä pidetään yleisesti tärkeinä ja tarpeellisina. Jos parisuhteen toiselle osapuolelle perheen yhteinen aika on todella tärkeää, oma aika ei niinkään, mutta toiselle osapuolelle taas oma aika erittäin tärkeää, pitää löytää kultainen keskitie. Molempien arvostuksia pitää kuunnella ja kunnioittaa.
Minun mieheni on paljon poissa kotoa työnsä luonteen vuoksi: on työmatkoja ja koulutuksia. Olemme puhuneet asiasta ja mieheni on epäillyt, että tämä saattaa vielä joskus aiheuttaa riitaa välillemme. Minä olen sanonut, että minua eivät työmatkat häiritse vielä tässä vaiheessa, mutta jos saamme joskus lapsia, pitää asioita ehkä miettiä hieman uudelleen. Mieheni on myös pyytänyt, että kerron hänelle heti, jos minusta rupeaa tuntumaan, että hän on liian vähän kotona. Olen luvnnut näin tehdä. Näin siis meidän suhteessamme asiat toimivat yleisestikin: kumpikaan ei kiellä toiselta mitään, mutta niissä tilanteissa, joissa intressit eroavat, pyritään keskustelemalla löytämään kultainen keskitie. Asiat pidetään auki niin, että niistä voidaan puhua ja kiusaavat jutut ottaa heti esiin.
Hyvä esimerkki on se, että mieheni ei ole aina ollut kovin hyvä kertomaan tavallisuudesta poikkeavista aikeistaan etukäteen. Koska minulle on kuitenkin todella tärkeää pystyä varautumaan ja tietää ennalta, mies on tietoisesti opetellut kertomaan, jos on ajatellut vaikka seuraavalla viikolla tai seuraavassa kuussa tehdä jotakin erilaista, kuten lähteä tapaamaan sukulaisia tai kavereita muualle. Toimii. Pitää siis pystyä selvittämään se, mikä itse asiassa jossakin toimintatavassa toista ärsyttää. En minäkään ole ärtynyt siitä, jos mies lähteen serkkujensa kanssa mökille kalaan, vaan siitä, etten tiedä tällaisesta ennalta ja olen varautunut viikonloppuun tavanomaisesti hyvin ruuin yms. Enkä minäkään voi tuosta noin vain lähteä entiseen kotikaupunkiini kaverin luokse yöksi. Pitää minunkin ottaa mies vastaavasti huomioon ja kertoa hänelle/varmistaa, että asia on ok. Parisuhteessa ei voi käyttää aikaansa ja rahaansa, kuten sinkkuna, koska parisuhteessa toimitaan tiiminä. Silloin täytyy osata tiimipelaamista.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:55"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:10"] Viisas vaimo. Jokainen tietää mitä noilla ns poikien reissuilla tapahtuu. Jos miehelle on vielä tärkeää tehdä poikien reissuja niin pysyy sinkkuna niin saa mennä ja tehdä niin kuin lystää. Kun sitoutuu on et asia. Perheeseensä sitoutuneelle miehelle ns kaverit on kaukana tärkeysjärjestyksessä. [/quote] No, kun kerran tiedät varmasti niin kerrohan mitä meidän "poikien" Sveitsin laskettelureisulla viime maaliskuussa tapahtui? Meitä oli siis kuusi kundia joista neljä pitkäaikaisessa parisuhteessa (kolme niistä naimisissa) ja kaksi sinkkua. Ja kerrohan myös se että miksi ja miten kavereiden kanssa viikon reisussa olo vähentää minun tai puolisoni (joka myös kavereiden kanssa joskus reisussa) perheeseemme sitoutumista? [/quote] Miten se menikään? Se koira älähtää....
[/quote]
Keskustelussa siirrytty ihan uudelle tasolle... NO NIIN, KUKA HALUAA MUKAAN SANANLASKUBATTLEEN?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:59"]
Mies tekee itse omat valintansa, reissua seuraa avioero, muuten jatkuu yhteiselämä. Täysin miehen valittavissa ja päätettävissä oleva asia.
[/quote]
Varmasti laadukkaan miehen olet saanut, mä osaan pitää puoleni ja olen kyllä uskollinen, enkä voi kuvitellakaan miten voisin päätyä yhteen kaltaisesi akan kanssa.
Mun mies on ihan karsee jurrissa, ei mitään rajaa tai tietoa, että milloin pitä lopettaa. Lopputulema helposti älytön rahan meno, taksi (ei älyä millon vika bussi menee) ja mahdollisesti putka ja koomailu vessan lattialle. Tälläsenhän toki hyvin mielin lähettää ulkomaille :D Mies ihan mun takia on rajoittanut ryyppäämistä, mutta tuskin reissussa hillitsisi itsensä, ajattelisi et en ole paikalla, joten hän ei voi tapella kansani tai huolestuttaa minua. Oliko huono perustelu ap?
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 11:55"]
Onko naisen mahdollista lähteä viikon lomalle, ja mies hoitaa lapset? Jos on, ja molemmat tykkäävät tilanteesta, se on ok. Sitä en ymmärrä, jos mies kuvittelee, että hänen pitää saada elää kuin lapsi, ja vaimo kantaa kaiken vastuun yhteisestä perheestä.
[/quote]
Vastaavasti, jos mies sanoo että molemmat saa mennä, mutta nainen sanoo ettei häntä kiinnosta niin silläkö verukkeella nainen evää miehen reissun? "menee niin ja niin paljon rahaa joka voidaan käyttää yhdessäkin"...
[/quote]
Ei vaan kysymys on siitä, että parisuhteessa tehdään päätöksiä yhdessä, ja varsinkin taloudellisesti kuormittavat hankinnat ja matkat mietitään niin, että niihin on yhteinen linja. Kun keskustellaan omasta ajasta ja vapaa-ajasta, mietitään, mikä on perheen kannalta reaalisesti mahdollista. Onko oikeasti niin, että sekä äiti että isä voivat perheessä käyttää vaikkapa yhden lomaviikon/vuosi matkaan ystävien kanssa? Onko tämä taloudellisesti mahdollista? Onko tämä mahdollista lastenhoidollisesti? Onko järkevää leikata pitkiä reissuja pois perheen yhteisestä ajasta, vai pitäisikö lasten vuoksi ottaa käytännöksi lyhyet viikonloppumatkat? Tällaisia asioita mietitään nimenomaisesti yhdessä niin, että molempien osapuolten mielipide otetaan huomioon. Keskustelun pohjalta on päästävä jonkinlaiseen sopimukseen, joka edes jollain lailla kunnioittaisi sitä, mitä molemmat todella haluavat ja toivovat. Mikäli tällaisesta suhteellisen pienestä kysymyksestä ei päästä yhteisymmärrykseen, ollaan ehkä yhdessä itselle sopimattoman ihmisen kanssa.
Ja mielestäni ei ole oikein toimivaa todeta, että molemmilla on samat mahdollisuudet tehdä sitä-ja-tätä, mutta toinen ei vain halua mahdollisuutta käyttää ja sen takia jotenkin katkerasti kieltäisi sen kumppaniltaan tyyliin "jos minä en tee tätä, et sinäkään saa tehdä". Fakta on, että ihmisiä kiinnostavat eri asiat. Yhteisessä taloudessa joku voi ärsyyntyä siitä, että puolisolta kuluu paljon rahaa ja aikaa puutarhanhoitoon. Tämä ei mielestäni ole millään lailla sidoksissa siihen, että suivaantujalla olisi itselläänkin mahdollisuus puutarhanhoitoharrastukseen, mutta hän ei vain halua sitä käyttää. Kyse on siitä, mitä asioita parisuhteessa ja perheessä pidetään yleisesti tärkeinä ja tarpeellisina. Jos parisuhteen toiselle osapuolelle perheen yhteinen aika on todella tärkeää, oma aika ei niinkään, mutta toiselle osapuolelle taas oma aika erittäin tärkeää, pitää löytää kultainen keskitie. Molempien arvostuksia pitää kuunnella ja kunnioittaa.
Minun mieheni on paljon poissa kotoa työnsä luonteen vuoksi: on työmatkoja ja koulutuksia. Olemme puhuneet asiasta ja mieheni on epäillyt, että tämä saattaa vielä joskus aiheuttaa riitaa välillemme. Minä olen sanonut, että minua eivät työmatkat häiritse vielä tässä vaiheessa, mutta jos saamme joskus lapsia, pitää asioita ehkä miettiä hieman uudelleen. Mieheni on myös pyytänyt, että kerron hänelle heti, jos minusta rupeaa tuntumaan, että hän on liian vähän kotona. Olen luvnnut näin tehdä. Näin siis meidän suhteessamme asiat toimivat yleisestikin: kumpikaan ei kiellä toiselta mitään, mutta niissä tilanteissa, joissa intressit eroavat, pyritään keskustelemalla löytämään kultainen keskitie. Asiat pidetään auki niin, että niistä voidaan puhua ja kiusaavat jutut ottaa heti esiin.
Hyvä esimerkki on se, että mieheni ei ole aina ollut kovin hyvä kertomaan tavallisuudesta poikkeavista aikeistaan etukäteen. Koska minulle on kuitenkin todella tärkeää pystyä varautumaan ja tietää ennalta, mies on tietoisesti opetellut kertomaan, jos on ajatellut vaikka seuraavalla viikolla tai seuraavassa kuussa tehdä jotakin erilaista, kuten lähteä tapaamaan sukulaisia tai kavereita muualle. Toimii. Pitää siis pystyä selvittämään se, mikä itse asiassa jossakin toimintatavassa toista ärsyttää. En minäkään ole ärtynyt siitä, jos mies lähteen serkkujensa kanssa mökille kalaan, vaan siitä, etten tiedä tällaisesta ennalta ja olen varautunut viikonloppuun tavanomaisesti hyvin ruuin yms. Enkä minäkään voi tuosta noin vain lähteä entiseen kotikaupunkiini kaverin luokse yöksi. Pitää minunkin ottaa mies vastaavasti huomioon ja kertoa hänelle/varmistaa, että asia on ok. Parisuhteessa ei voi käyttää aikaansa ja rahaansa, kuten sinkkuna, koska parisuhteessa toimitaan tiiminä. Silloin täytyy osata tiimipelaamista.
[/quote]
Mitä tuohon rahakysymykseen tulee, niin tienaan paljon enemmän kuin vaimoni ja lapsia meillä ei ole, joten ei kuulu vaimolle paskaakaan laitanko rahojani johonkin matkaan. Jos alkaa kyseenalaistaa, niin sitten mietitään kyllä uudestaan AIVAN KAIKKI VAIMON KENKÄOSTOKSISTA LÄHTIEN JA SAA TUODA JOKA VITUN KUITIN. No, onneksi tämä on meillä täysin hypoteettinen tilanne, koska en ole valinnut mitään noita-akkaa vaimokseni.
Tiukkis. Vähintään puolet naisista on tiukkiksia, ainakin oman empiirisen tutkimukseni mukaan. Viimeisen puolentoista vuoden aikana mut on jättänyt yksi tiukkisnainen. Seuraavan tajusin jättää itse. Ja kyse ei edes ollut mistään etelän matkoista, vaan esim bändireeneistä ja keikkareissuista ja kaupunkilomista eurooppaan.
Rennon naisen etsintä jatkuu.....
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:59"]
Mies tekee itse omat valintansa, reissua seuraa avioero, muuten jatkuu yhteiselämä. Täysin miehen valittavissa ja päätettävissä oleva asia.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä :D
Voi olla, että tulisi otettua ero tuollaisesta "naisesta". Mitä lie seuraavaksi keksisi.
[/quote]
Teoilla on seurauksensa, aina.
[/quote]
Tarkoitit siis sitä että jos uhkailee tuollai erolla niin sen varmaan sitten saakin.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:59"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:55"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:10"] Viisas vaimo. Jokainen tietää mitä noilla ns poikien reissuilla tapahtuu. Jos miehelle on vielä tärkeää tehdä poikien reissuja niin pysyy sinkkuna niin saa mennä ja tehdä niin kuin lystää. Kun sitoutuu on et asia. Perheeseensä sitoutuneelle miehelle ns kaverit on kaukana tärkeysjärjestyksessä. [/quote] No, kun kerran tiedät varmasti niin kerrohan mitä meidän "poikien" Sveitsin laskettelureisulla viime maaliskuussa tapahtui? Meitä oli siis kuusi kundia joista neljä pitkäaikaisessa parisuhteessa (kolme niistä naimisissa) ja kaksi sinkkua. Ja kerrohan myös se että miksi ja miten kavereiden kanssa viikon reisussa olo vähentää minun tai puolisoni (joka myös kavereiden kanssa joskus reisussa) perheeseemme sitoutumista? [/quote] Miten se menikään? Se koira älähtää....
[/quote]
... jonka omistaja on av-mamma.
Vastaa sitten seuraavaksi noihin kysymyksiin.
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 13:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:25"][quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:20"] Minkälainen mies haluaa lähteä pidemmälle reissulle ilman puolisoaan/perhettään? Ymmärrän jotkut viikonloppureissut poikien kanssa kalaan tai johonkin autotapahtumaan tmv, mutta viikoksi ulkomaille? Kyllä meillä mies saisi hepulin jos olisin lähdössä ulkomaille ja olettaisin sen olevan hänelle ja lapsille ihan fine. [/quote] Minkälainen mies EI haluaisi lähteä ulkomaille hyvien ystäviensä kanssa jos tilaisuus tulee eteen? Meillä on kuitenkin vain tämä yksi elämä niin olisihan se nyt ihan helvetin tylsää jos maailman näkeminen rajoittuisi kalareissuihin ja autotapahtumiin naapurikaupungissa. [/quote] Voi hyvää päivää. Tajuatko sinä, että jos on PERHETTÄ, niin silloin todellakin jää jätkien pidemmät reissut siihen saakka, kunnes lapset ovat vähintäänkin yläasteikäisiä. Sitä ennen reissataan pidemmät reissut oman perheen kanssa. Ja kalastus ja autohommat olivat vain ESIMERKKEJÄ. Nämäkin asiat olisi hyvä keskustella ennenkuin lyödään hynttyyt yhteen. Meillä ei kyllä kummallakaan tulisi edes mieleen lähteä viikoksi yhtään mihinkään ilman lapsia. Ja mä en kyllä jaksa tätä "naiset sitä naiset tätä" louskutusta. Kyllä ne miehet voi lähteä vaikka vuodeksi etelänavalle jos niin haluavat. Kenenkään nainen ei määrää yhtään mitään vaan mies tekee itse lopulliset ratkaisut.
[/quote]
Vuodessa on molemmilla vanhemmilla yht. 10vko lomaa ja vielä 52 viikon loppua päälle. Tuosta vapaa-ajastako mies ei millään voi olla poissa yhtä viikkoa? Saako lapset ja vaimo paskahalvauksen jos mies ei ole aina kotona?
Muuten, noi kaikki raha argumentit ovat ihan turhia => ei tietenkään reissata jos ei ole rahaa!
Lisäksi myös erillaiset elämäntilanteet luovat tilanteita jossa toisen puolison "yksin" reissaaminen ei ole hyvä juttu eikä edes hyväksyttävää.
Valitettavasti av-mammalle on vain mustaa ja valkoista...
[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 12:31"]Mä en tällähetkellä "päästäisi, meillä pieni lapsi. Ennen lasta ja laps n ollessa isompi ok. Mut musta olisi väärin että isi ja/tai äiti lomailee ja lapsi ei. Päästäisiin miehen mielellään lapsen ja vaikka kaverin perheen kanssa lomalle jos meillä ei olisi lomaa samaa aikaa. Mut lapsi lomailee silloin kun vanhempiin.
[/quote]
Tää on hyvä pointti. Me lomaillaan aina perheenä. On sen verran vähän rahaa että jos mies/minä ruvettais ehdotteleen et jätetään perheloma välistä, kun pitäis kaveriporukalla päästä rälläämään, niin kyllä olis pian perheriita pystyssä. Mut me nautitaankin niistä koko perheen reissuista. Parhaat muistot on koko perheen etelän reissulta. Ollaan yritetty käydä kahdestaankin mut onhan se vähän..no, jotain puuttuu. Lapset on meille kaikki kaikessa! Me ihan nautitaan olla yhdessä. Ostettiin just mökkikin, siellä on mukavaa omalla porukalla :)