Koulukiusatut: millaisen anteeksipyynnön hyväksyisitte?
Tuli mieleeni, että millainen tapa pyytää anteeksi lapsena toteutettua koulukiusaamista olisi itse kiusattujen mielestä hyväksyttävä tai sellainen, että olisi valmis antamaan anteeksi. Vai onko sellaista olemassakaan?
Ja tarkennuksena: en ole ollut kiusaaja enkä kiusattu, vaan asia tuli mieleeni mediassa käydyistä keskusteluista.
Kommentit (234)
Se että tulis uhkailemaan että annanko anteeksi vai antaako pataan.
Antaisin anteeksi,
kiusaaja on poikeava mieleltään,sadisti,psykopaati tai narsisti. mikä muu selittää sen sairaan touhun ja sen pääkaupunkiseudulla rääkäten tapetun kohtalon. ei mikään,ihmiset ei halua tajuta sitä kauheaa totuutta että se kiusaaja ,on lapsi psykopaatti esim. tämähän estää sen että esim.vanhemmat hakis apua. usein kiusaajan vanhemmat suojelee sadisti narsistia ihan innolla.
Vierailija kirjoitti:
kiusatulla ei ole mitään velvollisuustta tuntea anteeksiantoa tai ylipäätään mitään, entisiä kiusaajia kohtaan .kiusattu on rikoksen uhri,henkinen väkivalta on väkivaltaa.kumma et koulusssa, saa rauhassa olla väkivaltarikollinen,muussa rakennuksessa se olisi jo poliisiasia.
vanhentunut ajausmaailma selkeesti. ketä myyjä antaa,näpistelijälle vielä kokemansa vahingon takia erikseen "anteeksi" absurdi ajatus,miksi kiusatun pitäisi noteerata kiusaaja rikollinen mitenkään? ketjun inttäjiltä kysyn vaan.
Henkinen tai sosiaalinen väkivalta ei ole rikos eikä poliisiasia, eikä varsinkaan ulossulkeminen. Tavallinen väkivalta on rikoslaissa, ja tietysti esimerkiksi työpaikoilla on tietyt normit ja säännöt työsuojeluun liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpäs kiusaajat ja muut pahantekijät sitä, että karma voi toteutua tässä elämässä vuoksikymmenien päästä. Siihen voi mennä 70-80 vuottakin. Luulette päässeenne kuin koira veräjästä, mutta...
Karma on varmasti lohdullinen asia, mutta kaikille ihmiselle tapahtuu hyviä ja huonoja asioita, tekivät he mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
some vaikuttaa siihen, että kiusaajilla on pelko paljastumisesta,että kaikki saa tietää, miten alhainen sadisti narsisti joku on. tästä syystä joku kiusaaja,jälkeenpäin vinkuu anteeksiantoa. totaalisen naurettavaa.
kiusattuna huomaa ,et tavallaan on aikuisena niskan päällä, on tietoa jonkun ihmisen psyko patologiasta. kiusaaja on paljastanut sairaanloisen luonnehäiriön ja sadismiin taipuvaisen rikollisen mielen.
Minusta on kummallista väittää, että kaikki kiusaajat ovat sadistinarsisteja. Osa varmasti kyllä, etenkin ne kaikista törkeimpiä juttuja tekevät. Silti kiusaamiseen osallistuu usein niin laaja porukka ihmisiä, että minkään matematiikan mukaan kaikki heistä eivät voi kärsiä persoonallisuushäiriöstä. Osalla kyse on ihan vaan ryhmäpaineesta, aivojen kehittymättömyydestä jne. Ala- ja yläkouluikäisen aivot eivät ole vielä kehittyneet niin, että kykenisi täysin ymmärtämään tekojensa seurauksia ja tuntemaan samanlaista empatiaa kuin aivojen kypsyttyä. Ja sanon tämän itse kiusattuna.
On helppo ehkä ajatella kaikkien kiusaajien olevan jotain totaalisen vinoutuneita ihmisyksilöitä. Lopulta asia on paljon monimutkaisempi etenkin, jos kyse on vielä kehittyvästä ihmisestä. Aikuisten kohdalla toisten systemaattinen rääkkääminen on jo sitten todennäköisemmin merkki jonkinlaisesta psykopatologiasta.
Kyllä sen jotenkin tietää kuka voisi olla narsisti ja kuka ryhmäpaineesta toimiva ilkeilijä, sen vaan vaistoaa. Eli eivät ne kaikki ole varmaan, mutta ihan varmasti on luonnehäiriöisiä joukossa. Ei kannata alkaa vähättelemään. Kyllä kiusattu tietää kenellä se on sadistista ja menee pidemmälle ja kierommaksi kuin muilla.
Itselle yksi tällainen kiero laittoikin kaveripyynnön facessa. Somessa myös kertoi ihan erilaista tarinaa kouluajoista. Se on keino manipuloida. Näen hänen läpi ja sivuutin täysin. En halua yhteydenottoja kiusaajilta ja fiksu, muuttunut kiusaaja tajuaa sen.
Sanoin, että kaikki kiusaajat eivät ole persoonaltaan häiriintyneitä. En sanonut, etteikö osan psyykkinen kehitys olisi vinoutunut. Lisäksi mitä nuoremmasta lapsesta puhutaan, sitä vähemmän voidaan todeta minkäänlaista persoonallisuushäiriötä. Persoonallisuushäiriötä ei edes diagnosoida lapsilla siksi, että persoonallisuuden kehitys on vielä kesken, kunnes persoonallisuus vakiintuu suhteellisen pysyväksi noin 25-vuotiaana.
Toki esim. psykopaattisia ja narsistisia piirteitä voi olla havaittavissa jo lapsilla, mutta lasten kohdalla kehitystä voidaan vielä ohjata terveempään suuntaan. Siksi lapsille ja nuorille ei aseteta persoonallisuushäiriödiagnoosia, vaan esim. antisosiaalinen persoonallisuushäiriön sijasta diagnosoidaan käytöshäiriö, joka tosin usein indikoi myöhemmän antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymistä.
Omalta ala-asteen luokaltani kiusaamiseen osallistui noin kolmasosa. Kaikki heistä eivät voi mitenkään olla psykopaattinarsisteja. Silti voin varmuudella sanoa, että yläasteaikana pääkiusaajani oli hyvin vinoutunut ihminen. Oli selkeästi antisosiaalisia piirteitä ja aikuisena päätyi vankilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kiusatulla ei ole mitään velvollisuustta tuntea anteeksiantoa tai ylipäätään mitään, entisiä kiusaajia kohtaan .kiusattu on rikoksen uhri,henkinen väkivalta on väkivaltaa.kumma et koulusssa, saa rauhassa olla väkivaltarikollinen,muussa rakennuksessa se olisi jo poliisiasia.
vanhentunut ajausmaailma selkeesti. ketä myyjä antaa,näpistelijälle vielä kokemansa vahingon takia erikseen "anteeksi" absurdi ajatus,miksi kiusatun pitäisi noteerata kiusaaja rikollinen mitenkään? ketjun inttäjiltä kysyn vaan.
Henkinen tai sosiaalinen väkivalta ei ole rikos eikä poliisiasia, eikä varsinkaan ulossulkeminen. Tavallinen väkivalta on rikoslaissa, ja tietysti esimerkiksi työpaikoilla on tietyt normit ja säännöt työsuojeluun liittyen.
Moni koulukiusaamiseksi luettava asia on muuten ihan normaalia työpaikoilla. Esimerkiksi joku saattaa pitää sitä koulukiusaamisena että jotakuta ei oteta mukaan porukkaan mutta jos työpaikalla on sanotaanko vaikka kolmen työntekijän porukka joka on tiiviisti tekemisissä myös vapaa-ajalla niin ei ole millään muotoa kiusaamista jos neljättä jonka kanssa ei niin paljoa synkkaa, oteta mukaan työhön liittymättömiin juttuihin.
En minkäänlaista.
Mua kiusattiin koko peruskoulun ajan ja vielä ammattikoulussakin.
Jo peruskoulun ala-asteella kiusauksen seurauksena masennuin kovasti ja sairastuin paniikkihäiriöön sekä sos.tilanteiden pelkoon.
Kun peruskoulu lopulta päättyi ja pitkän terapian jälkeen pystyin jotenkuten aloittamaan ammattikoulun, niin eikös sitten sielläkin joku kiusannu.
Oli pakko lopettaa opiskelu, aloin saamaan niin pahoja paniikki ja ahdistuskohtauksia. Peruskoulun aikaiset kiusaamisen traumat nousi pintaan.
Masennuin lopulta vain lisää ja syvemmin.
En ole tuon jälkeen kouluja pystynyt käymään.
Olen nyt 31vuotias, käyny 3v psykoterapian, kokeillu lääkityksiä, käyny psykologilla, käyny psykiatreilla ja eläny 7v kuntoutustuella.
Seuraavaksi haetaan pysyvää eläkettä.
Mikään anteeksipyyntö EI IKINÄ korvaa menetettyä elämääni eikä mielenterveyttäni takaisin.
Oon ihan hajalla. Oikeasti. Edelleenkin, vaikka kiusaamisista on jo aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kiusatulla ei ole mitään velvollisuustta tuntea anteeksiantoa tai ylipäätään mitään, entisiä kiusaajia kohtaan .kiusattu on rikoksen uhri,henkinen väkivalta on väkivaltaa.kumma et koulusssa, saa rauhassa olla väkivaltarikollinen,muussa rakennuksessa se olisi jo poliisiasia.
vanhentunut ajausmaailma selkeesti. ketä myyjä antaa,näpistelijälle vielä kokemansa vahingon takia erikseen "anteeksi" absurdi ajatus,miksi kiusatun pitäisi noteerata kiusaaja rikollinen mitenkään? ketjun inttäjiltä kysyn vaan.
Henkinen tai sosiaalinen väkivalta ei ole rikos eikä poliisiasia, eikä varsinkaan ulossulkeminen. Tavallinen väkivalta on rikoslaissa, ja tietysti esimerkiksi työpaikoilla on tietyt normit ja säännöt työsuojeluun liittyen.
Olet väärässä. Henkinen väkivalta voi myös olla rikos. Rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi kunnianloukkaus ja viestintärauhan rikkominen.
https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/riku-lehti/riku-lehti-3-2019/jur…
Turhaa olisi anteeksipyynnöt. Itsetuntoni on jo tuhoutunut, enkä saa elää koskaan ehjää elämää. Sen sijaan koulukiusaajani ovat kyllä saaneet nauttia menestyksestä ja ennen kaikkea naisista.
Ei tarvita anteeksipyyntöjä. Vain ikuista etäisyyttä. Puhun omasta puolestani.
Silmiä avaava ketju. Olen luullut, että kiusaajat olivat ilkeitä, mutta kiusatut ei vaikuta olevan yhtään sen parempia. Hirveitä kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Teidät riisuttaisiin alasti jumppasalin pukkarissa, pakotettaisiin nuolemaan kiusaajan saappaat ja päällenne virtsattaisiin, tapahtuma kuvattaisiin videolle ja sitä jaettaisiin oppilaiden välisessä someryhmässä.
Olisitteko valmiita antamaan anteeksi tai unohtamaan, ettette vain saisi katkeroituneen kusipään mainetta av palstailijan silmissä?
Minulle kävi näin muutama vuosi sitten, vielä en kykene unohtamaan tai anteeksiantamaan.
Pahoittelut teille siitä, arvon palstalaiset.N17
Teithän rikosilmoituksen? Jos et, niin kauanko tapahtumasta on, voisitko tehdä sen nyt?
Ei noita pahimpia kiusaamistapauksia tietenkään anteeksi kukaan täysjärkinen anna.
Ymmärrän, miksi Hammurabin laki oli aikoinaan olemassa... Samalla mitalla takaisin...
tässä ketjussa ,on selkeesti moni kiusattu saanut jonkun pstd post traumatic stress disorder tms. sellaisia on esim.ammattisotilailla vuosien henkinen, piina aiheuttaa ja henkinen paine.
on käynyt myös työpaikoil huono tuuri kun kiusataan.
aikuisella kiusatulla on toivoa, voi olla että työpaikka numero 5 onkin ihan jees ja siellä ei kiusatakkaan.
voi myös katsella netistä jämäkkyys ja mental ninja koulutuksia, joissa opetellaan just kiusaajan kohtaamista.
esim. jos kiusaaja vittuilee, sanotaan vaan et anteeks mitä sanoit ? miten sulle tulee mieleen sanoo jotain noin kummallista? katotaan kiusaajaa ja sit jatketaan omia hommia ihan pokkana, reagoimatta ym.taktiikoita voi opetella.kiusaaja just haluaa reaktioo ja pelkoa. sairaat saa sellaisesta nautintoa.
eli ei kohdata pelokkaasti vaan rohkeasti. esim.kiusaajan finnin tuijottamiseen voi keskittyä haukkumisen aikana ja muuten rauhoittaa itsensä kiusallises tilantees. etsiä kiusaajan puutteita, kimeää ääntä, mätiä hampaita tuijottaa ym.eikä keskity itse inhoon ym taktiikoita. usein englannin kielel löytyy assertive tms.office bully confronting tyylisiä koulutuksia.
täytys varmaan jonkun vauva palstan neropatin kirjoittaa suomeksi materiaalia.psykologia tai jotain asiantuntijaa jos olis kuulolla.
Kiusaaja on meillä kingi. Kiusaajalla on vahvat oikeudet . Kiusaaja menestyy. Kiusaaja on täällä voittaja. Kiusaaja on pyhä. Kuin inkvisaattori. Kiusaaja pääsee vallan huipulle. Kiusaaja voi toteuttaa sadiststista nautintoaan täysin palkein. Kiusaaja saa varman toimeentulon/ikiviran. Kiusaajan/kiusaajien ylivoima ja ylivalta on ankkuroitu perustuslakiin ja peruskallioon.
Vierailija kirjoitti:
Asun paikkakunnalla, jossa "kaikki tuntevat toisensa". Opiskelujeni jälkeenkin palasin, vaikka en ollut aikonut juuri mm. koulukiusaamisesta johtuen.
Sattuipa sitten, että kerran eräs ex-kiusaajani haki työpaikalleni töihin. Ei tiennyt että minä haastattelen ja teen valinnan. Kylläpä oli mielenkiintoista katsella kiusaajan ilmettä. Itse tein haastattelua kuin mitään vanhaa ei olisi ja kiusaajan olo selvästi helpottui. Aivan lopuksi totesin sitten, että kyllä kait hän varmaan tehtävästä suoriutuisi, mutta taustan perusteella arvelen hänet sopimattomaksi työyhteisöömme eikä häntä valita töihin. Samalla totesin, että ei kannata käydä kyselemässä myöskään naapurikaupungin toimipisteestämmekään.
Muutaman vuoden kuluttua huomasin hänen alkoholisoituneen melko pahasti. Myönnän, että ihan kosto mielessä kävin kerran marketin edessä hänet nähdessäni sanomassa, että "mites paskiainen sinulla nykyään menee - minulla menee hienosti" - menin sitten autolleni (silloin 3-4 vuoden ikäinen MB).
Mikään anteeksipyyntö ei olisi riittänyt - tuo kosto ja vahingonilo sentään toi jotain takaisin.
Kiusaajaa en ole sen jälkeen nähnyt - liekö hengissäkään.
Huomaatko, että olet nyt itse ihan samanlainen kiusaaja. Miltä tuntuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadessani kiusaajalta anteeksipyynnön jäähyväiskirjessä suikkarinsa jälkeen.
Käyttääkö joku oikeasti tuota sanaa noin? Oletan siis suikkarin tässä yhteydessä olevan jonkinlainen "suomennos" suicidesta?
Niin minäkin arvelen, vaikka ensin ihmettelin, kun luulin, että puhutaan suihinotosta.
kiusaaja ei voi puolustella itseään millään, se on selkeästi silkkaa pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Olen ilmeisesesti ärsyttävä jotenkin kirjoitti:
En mitään. Vika on minussa. Kun myöhemmin menin armeijaan, niin sain vittuilua osakseni ja minua kiusattiin sieläkin.
Kun myöhemmin yritin jatko-opintoja peruskoulun jälkeen, niin eihän siitä tullut mitään kun tiedätte mitä kävi.
Joku minussa on. Työntekoa yritin, mutta lopetin kun huomasin että minussa on joku asia mikä saa muut varpaille ja en vaan miellytä muita.
En ensinnäkään tervehdi muita ja halua olla keinotekoisesti muiden kanssa samassa pöydässä esim.
Haluan vain olla rauhassa itsekseni.
Nykyään olen pistänyt hyvällä omalla tunnolla yhteiskunnan maksamaan mun elämän.
pysyttelen sivussa niin mua ei tarvitse enää kiusata ja teidän ei tarvitse olla "pahiksia".
Te maksatte ja olette kunnon tyyppejä. oon antanut anteeksi teille kaikille
Ihan mielenkiinnosta, minkälaista kiusaamista koit työpaikallasi? Kysyn siksi, koska itselläni oli työkaveri, joka aina meni eri pöytään istumaan nyreä ilme naamallaan. Hän ei koskaan osallistunut mihinkään yhteisiin juttuihin, mitä työpaikalla järjestettiin. Vuosien päästä vähitellen häntä lakattiin pyytämästä mukaan. Kuulimme sitten esimieheltä, että häntä omasta mielestään kiusataan kun jätetään ulkopuolelle. Siinä kohtaa kyllä tuli mieleen, että jotain vastuuta on kyllä ulkopuolelle jääjälläkin tilanteesta.
Muistuttaa sitä tappojuttua, joka oli tänään oikeudessa. Oliko se just se Tuusula, jonka joku ehti jo mainita?
Sellaisen, että voitaisiin keskustella puolin ja toisin asiat selviksi. Usein koulukiusaamisella on monta puolta. Erikseen ovat ne jotka tekevät fyysistä väkivaltaa, siihen ei ole mitään perustetta koskaan. Sen sijaan moni koulukiusaamisiseksi koettu asia onkin alunperin tarkoitettu joksikin ihan muuksi ja sen vuoksi näistä asioista pitäisi keskustella tuoreeltaan jotta kaikille selviäisi todellinen tilanne.