Koulukiusatut: millaisen anteeksipyynnön hyväksyisitte?
Tuli mieleeni, että millainen tapa pyytää anteeksi lapsena toteutettua koulukiusaamista olisi itse kiusattujen mielestä hyväksyttävä tai sellainen, että olisi valmis antamaan anteeksi. Vai onko sellaista olemassakaan?
Ja tarkennuksena: en ole ollut kiusaaja enkä kiusattu, vaan asia tuli mieleeni mediassa käydyistä keskusteluista.
Kommentit (234)
Miksi hyväksyisin. Saisinko hakata vaikka harjalla luusi rikki tyylinen anteeksipyyntö ?
En minkäänlaista. Persoonallisuushäiriötä ei oikein voi pyytää anteeksi.
miksi hyväksuisin ei se toinen oikeasti tarkoita
En hyväksyisi minkäänlaista anteeksipyyntöä. Jos haluaisi jotenkin hyvittää tekojaan, niin ampukoon vaikka päähänsä.
En minkäänlaista. Tyytyväisin olen kun ei yritä ottaa minuun minkäänlaista kontaktia ja antaa viimeinkin olla rauhassa.
Luotan karmaan. Useinhan ihmisen kohtalossa toteutuvat omat teot. Olen saanut tämän nähdä monta kertaa. Voi kun harmi että näin on käynyt ;)
Että meidän synnit voidaan antaa anteeksi meidän pitää myös olla valmis antamaan anteeksi muille.
oli anteeksi pyyntö vilpitön tai ei, niin heti sen jälkeen tämä ex-kiusaaja tekisi tapahtuneesta some päivityksen: olen ottanut opiksi virheistäni, kukaan ei ole täydellinen,virheistä oppii, päivän hyvää työ, omatuntoni on puhdas, on niin kevyt olo kun sain tämän harteiltani yms...
En minkäänlaista. Edesmenneen nyrkkeilijän sanoin: Jumala armahtaa, minä en.
Harvoin nuo on vilpittömiä, vaan sillä halutaan saada puhdas omatunto. "Joo sori et hakkasin sua lapsena, mutta nyt kun oon pyytänyt anteeksi voinkin kiillottaa sädekehääni".
Yksi koulukiusaajista tappoi itsensä.
Problem solved
En hyväksyisi minkäänlaista anteeksipyyntöä. Toisaalta olisi kiva tietää että kyseiset henkilöt tiedostaisivat kiusanneensa, kun en usko että asiaa ikinä edes miettivät tai katuvat.
Sellaisen että striimaisivat anteeksipyyntönsä livenä jonka lopuksi hyppäisivät korkeasta tornista kuolemaansa.
Vilpittömän ja ilman selityksiä tulevan anteeksipyynnön hyväksyn.
En tarvitse anteeksipyyntöjä, olen käynyt terapiassa (en varsinaisesti alunperin koulukiusaamisen takia) ja käsitellyt asioita siellä. Olen antanut käytännössä anteeksi kaikille minua vahingoittaneille, mutta vain itseni takia. Ja jos joku näistä ihmisistä tulisi pyytämään anteeksi nyt myöhemmin, voisin antaa anteeksi mutta en ikinä unohtaa heidän tekojaan.
Mulle oli ihan kauhun paikka, kun eräs koulukiusaaja lähestyi ja pahoitteli kovasti, sitten vielä pyysi minua tulemaan heille kahville. Eli mun olis pitänyt mennä heille kylään katsomaan kuinka ihana mies, upea talo ja söpöt lapset heillä on!
Ja itse elän yhä lapsuuden traumojeni ja masennuksen kanssa, enkä ole edennyt elämässäni mihinkään. Edelleen paskaduunissa koska koulussa en kiusaamisen takia pärjännyt, edelleen asun neukkukuutiossa samassa korttelissa jossa olen asunut aina. Ja mun olisi pitänyt mennä katsomaan heille kuinka hienosti kiusaajani on elämässään pärjännyt. Ei kiitos.
Joo, ymmärrän että hän varmasti ihan aidosti katuu tekojaan, varsinkin kun hänellä on omia lapsiakin, ehkäpä hänen lapsistaan jotakuta on kiusattu tai on kiusaaja. Mutta vähän tilannetajua tässäkin kohtaa peräänkuulutan.
Parempi jättää rauhaan. Jos omatunto kolkuttaa, niin siinäpä on rangaistusta nuoruuden tyhmyyksistä.
Minä haluaisin anteeksipyynnön kaikilta niiltä aikuisilta, jotka katsoivat päältä ja toisaalle. Lapset ja nuoret kiusaavat, jos siihen annetaan mahdollisuus, opettajien, vanhempien ja muiden osallisten aikuisten tehtävä on estää se. Kouluajoistani on vuosikymmeniä, mutta vaikutus tuntuu yhä, minusta ei tule ikinä sosiaalisesti "normaalia". Siitä huolimatta en kanna kaunaa kiusaajiani kohtaan, enkä enää myrkytä elämääni vihaamalla niitä aikuisiakaan, joiden olisi kuulunut suojella jokaista huostaansa uskottua lasta, myös minua.
KIusatun äitinä on kokemus koulukiusaamisesta. Se, että pyydetään anteeksi on jo paljon vaikka suullisesti. Eri asia onko tämä pyyntö vilpitön, jos pakotetaan pyytämään anteeksi. Ja miten vastaanottaja ottaa sen vastaan. Pääasia että kiusaamista käsitellään kiusaajan ja kiusatun välillä, että saadaan tajuamaan että kiusaaminen on väärin. Anteeksipyyntö ja -anto tulee jos tullakseen.