Lue keskustelun säännöt.
Mistä lähtien ystävyys on ollut pakollista?
01.02.2022 |
Ihmettelen suuresti tätä ghostaamista koskevaa juttua ja psykoterapeutin lausuntoja asiasta tai lähinnä sitä mitä hän sanoo ystävyydestä. Eli että pitäisi mennä pariterapiaan kun ystävyyden haluaa päättää? Siis mitä ihmettä?
Näistä ystävyyden katkaisemista koskevia juttuja on ollut jo useampi, missä ystävyyden loppumisesta syytetään sitä osapuolta, joka ei halua ystävyyttä jatkaa. Vaikka
1. Ystävyys on aina vapaaehtoista.
2. Suurin osa ystävyyksistä päättyy, vain hyvin pieni osa säilyy läpi elämän (tutkimustulos)
Kun käytetään nimitystä ghostaus ja syyllistetään siitä, niin hyväksytään täysin toisen osapuolen näkemys ystävyydestä ja sen päättymisestä. Ja sittenkö vielä pitäisi mennä pariterapiaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ystävyys ei kiinnosta juuri sen vuoksi, ettei ystävyys ole vastavuoroinen.
Avioliitossa on sentään menty naimisiin ja koettu sen verran yhteistä. Ystävyys joka katkaistaan ghostaamalla on usein sellainen, missä ghostaaja ei koskaan ole kokenut toista hyväksi ja luotettavaksi ystäväksi. Tai on tapahtunut jotain sellaista, ettei luottamusta enää ole tai ei ole mitään yhteistä enää.
Hämmentävän yksipuolinen näkemys terapeutilta.
Kommentit (900)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Silloinhan hän joka ei vastaa on ghostannut.
Tai hän , joka laittaa sen viimeisen " en ehdi nähdä on muuta menoa" on ghostannut todellakin.
On monta eri tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Silloinhan hän joka ei vastaa on ghostannut.
Tai hän , joka laittaa sen viimeisen " en ehdi nähdä on muuta menoa" on ghostannut todellakin.
On monta eri tapaa.
Kommentoija nro 842 kuitenkin just kirjoitti, että ei ole ghostaamista.
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys/kaveruus ei todellakaan ole mikään avioliitto. Valitettavasti kulttuurimme on alkanut niin luulla ja näiden ystävien varjolla laiminlyödään sitten puolisoa, ei viitsitä tutustua siihen. Ystäviä todellakin tulee ja menee. Asemat vaihtuu, ystävästä voi tulla kaveri tai tuttavuus ajan kanssa. Hyviin tapoihin ei kuulu ghostaaminen, mutta ghostaamista ei myöskään ole se että antaa selityksen poistuessaan eikä jää sitä sen jälkeen toisen osapuolen kanssa vatvomaan. Ystävyyden ei kuulu olla painona elämässä. Meillä on jo aivan tarpeeksi raskasta oman elämämme ja läheistemme kanssa.
Juttu koski kuitenkin nimenomaan ghostaamista.
Siinä nimenomaan kerrottiin, että jos lopettaa ihmissuhteen yhtäkkiä ilman mitään selitystä tai hyvästelyä, niin toinen osapuoli jää täyden epätietoisuuden valtaan, että mitä tapahtui.
Artikkelissa ei kielletty lopettamasta ihmissuhteita.
Ettekö osaa lukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat sitkeitä ja eri verukkeilla takertuvat, syyllistävät jne. Ja senkin jälkeen kun on vuosia, kyllä - vuosia ystävällisesti otettu etäisyyttä ja kirjoitettu kirjeitä, yritetty kauniisti puhua livenä, hän jatkaa, tuppautuu, tunkeutuu jopa lapsilleni laittamaan viestiä, koen ihmisen häiriköksi :/.
Miksi lässytät ja laitat jotain kirjeitä, jos haluat ihmisestä eroon? Sano suoraan, että et halua enää olla tekemisissä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en tiedä mistä pisteistä ja säännöistä puhut, täällä on useampi kirjoittaja. Mutta joo, ehdottomasti haluaisin kuulla jos joku ei halua olla enää tekemisissä, eikä että vaan ghostaa.
Mulle taas ghostaus on täsmälleen sama asia kuin kertominen, ettei halua olla enää tekemisissä. Toinen on sanaton ilmaisu asiasta ja toinen sanallinen. Samaa kuitenkin tarkoittaa.
Et sinä voi keksiä omia merkityksiä sanoille. Ghostaukselle on tarkka määritelmä olemassa jo, ja se ei ole tuo. Eihän tästä aiheesta voi keskustella jos jokainen määrittelee sen omalla tavallaan.
Kyllä se on tässä ketjussa kerrottu, että ilman mitään ilmoitusta ei enää vastaa puheluihin tai lyö luurin korvaan, ei vastaa viesteihin, pistää sometileihin estot eikä edes tervehdi, jos satutaan tulemaan kadulla vastaan. Mitä tämä muuta tarkoittaa kuin ettei halua olla enää tekemisissä?
Ja sinun mielestä tuo on aikuiselta fiksu ja empaattinen tapa hoitaa asia? Selevä.
Ei ole fiksu eikä empaattinen tapa hoitaa asia, mutta ei mulle jää tippaakaan epäselväksi, onko ystävyyssuhde vielä olemassa vai ei, jos joku ghostaa mut. Ghostaaminen = en halua olla tekemisissä kanssasi, ystävyytemme on ohi.
Ei se epäselvää ole. Mutta kuten artikkelissakin sanottiin, niin jos ilman selitystä vain katoaa, jää toinen epätietoisuuden valtaan, että mistä ero johtui. Ihmiset eivät luonnostaan siedä epätietoisuutta ja keskeneräisyyden tunnetta. Siksi ghostaaminen on huono tapa lopettaa ihmissuhde.
Jos taas haluaa tarkoituksella satuttaa toista osapuolta, niin siihen ghostaaminen on toki helppo keino. Mutta kyllä tällöin on mielestäni pitänyt jotain todella ikävää tapahtua, jos haluaa toista ihmistä kohdella niin. Esim. Jos toinen on pettänyt luottamuksen, niin tällöin ei ole mitään selityksiä ansainnutkaan ja pidän ghostaamista jopa ihan hyväksyttävänä tapana pistää suhde poikki. Oli kyse sitten parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat sitkeitä ja eri verukkeilla takertuvat, syyllistävät jne. Ja senkin jälkeen kun on vuosia, kyllä - vuosia ystävällisesti otettu etäisyyttä ja kirjoitettu kirjeitä, yritetty kauniisti puhua livenä, hän jatkaa, tuppautuu, tunkeutuu jopa lapsilleni laittamaan viestiä, koen ihmisen häiriköksi :/.
Miksi lässytät ja laitat jotain kirjeitä, jos haluat ihmisestä eroon? Sano suoraan, että et halua enää olla tekemisissä!
Paska saattaa osua tuulettimeen ja tämä roikkuja-takertuja saattaa käsitellä yksityisasioitani somessa julkisesti. Sitten pitää oikaista juttuja, vaikka en haluaisi kirjoitella tuollaisista yksityisasioista julkisesti sanaakaan, aargh. Ei ole helppoa tapaa tähän asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Silloinhan hän joka ei vastaa on ghostannut.
Tai hän , joka laittaa sen viimeisen " en ehdi nähdä on muuta menoa" on ghostannut todellakin.
On monta eri tapaa.
Ei ole ghostannut :DD Mitä mummoja täällä kirjottelee.. boomerit taas vauhdissa.
Ghostaaminen EI tarkoita ystävän jättämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Silloinhan hän joka ei vastaa on ghostannut.
Tai hän , joka laittaa sen viimeisen " en ehdi nähdä on muuta menoa" on ghostannut todellakin.
On monta eri tapaa.
Ei ole ghostannut :DD Mitä mummoja täällä kirjottelee.. boomerit taas vauhdissa.
Ghostaaminen EI tarkoita ystävän jättämistä.
Tänkin joku varmaan ymmärtää väärin.
Sanakirja tässä:
ghostaaminen: jonkun jättäminen siten, että ei vaan vastaa mihinkään yhteydenottoihin. eli on kuin ei olisi tuntevinaan/huomaavinaan enää. Sitä käsitteli hesarin artikkeli.
feidaaminen: joku häivytetään/jätetään hiljalleen elämästä, mutta aina vastataan kuitenkin viestiin, ne vastaukset vaan on sellaista "kiirettä pitää" tyylistä. ei liity mitenkään ghostaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävyys/kaveruus ei todellakaan ole mikään avioliitto. Valitettavasti kulttuurimme on alkanut niin luulla ja näiden ystävien varjolla laiminlyödään sitten puolisoa, ei viitsitä tutustua siihen. Ystäviä todellakin tulee ja menee. Asemat vaihtuu, ystävästä voi tulla kaveri tai tuttavuus ajan kanssa. Hyviin tapoihin ei kuulu ghostaaminen, mutta ghostaamista ei myöskään ole se että antaa selityksen poistuessaan eikä jää sitä sen jälkeen toisen osapuolen kanssa vatvomaan. Ystävyyden ei kuulu olla painona elämässä. Meillä on jo aivan tarpeeksi raskasta oman elämämme ja läheistemme kanssa.
Juttu koski kuitenkin nimenomaan ghostaamista.
Siinä nimenomaan kerrottiin, että jos lopettaa ihmissuhteen yhtäkkiä ilman mitään selitystä tai hyvästelyä, niin toinen osapuoli jää täyden epätietoisuuden valtaan, että mitä tapahtui.
Artikkelissa ei kielletty lopettamasta ihmissuhteita.
Ettekö osaa lukea?
Eivät nuo jotkut tunnu ymmärtävän ollenkaan mistä on edes puhe. Ei oikein aloittajakaan taida ymmärtää, kun tän otsikkokin on että "mistä lähtien ystävyys on ollut pakollista".
Hesarin juttu käsittelee vain yhtä, 100% huonoa tapaa jättää ystävä joka ei ole tehnyt mitään selkeästi pahaa. Se tapa on nimeltään ghostaaminen. Artikkeli ei käsittele muita tapoja jättää ystävä. Artikkelissa ei sanota että ystävää ei saisi jättää. Artikkelissa mainitaan että terapia voisi mahdollisesti auttaa ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Silloinhan hän joka ei vastaa on ghostannut.
Tai hän , joka laittaa sen viimeisen " en ehdi nähdä on muuta menoa" on ghostannut todellakin.
On monta eri tapaa.
Ei ole ghostannut :DD Mitä mummoja täällä kirjottelee.. boomerit taas vauhdissa.
Ghostaaminen EI tarkoita ystävän jättämistä.
Mä olen boomeri ja mielenkiinnolla seuraan, että onko tuo nyt ghostaamista vai eikö se ole. Kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Ei tuo oikein ole hyvä määritelmä ajatella asiaa, koska en minäkään vastaa mihinkään viesteihin joissa lukee vaan "ok" tms. Mutta jos suoraan kysymykseen jättää vastaamatta, se on ghostaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se "en jaksa nyt pitää yhteyttä" tms viesti voi jäädä laittamatta myös sen takia, että tietää toisen osapuolen vastaavan siihen impulsiiviisella kimpaantumisella, tunnin monologipuhelulla ja useilla romaanin mittaisilla tekstiviesteillä joissa kertoo omista tunteistaan ja lukemattomista ongelmistaan, ja ohjeistaa, kuinka kaikista asioista on osattava keskustella ja kuinka toinen on kyllä ihan selvästi huomannut kuinka olet jo vuoden mököttänyt jostain ja kyllä nyt olisi pitänyt siitä keskustella, et vain osaa ja uskalla, hänhän on terapiassa oppinut kuinka se tehdään, nyt kuuntelet ja olet hiljaa ja vastaat tähän HETI. Valitettavasti kokemusta on.
Tälläisiä ihmisiä todella on.
Tärkeintä heille on sidos, ei yhteyden sisältö tai laatu.
Ja helvettiähän näistä on päästä eroon.
Eli pitäisi nyt tietää millaisesta viestistä on kyse, jonka jälkeen toinen ei laita enää viestiä. Niin sitten tiedetään onko ghostattu vai ei. Asia on ihan selvä minusta että jos toinen kyselee jotain ja siihen pitäisi vastata muttei vastaa, se on ghostaamista. Ihan sama onko sitä edeltänyt etääntymistä vai ei. Se taas ei ole ghostaamista että toinen ei vaan laita enää mitään jonkun viestin jälkeen, jos se toinenkaan ei laita. Kyllä te tiedätte varmasti nyt mitä tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se "en jaksa nyt pitää yhteyttä" tms viesti voi jäädä laittamatta myös sen takia, että tietää toisen osapuolen vastaavan siihen impulsiiviisella kimpaantumisella, tunnin monologipuhelulla ja useilla romaanin mittaisilla tekstiviesteillä joissa kertoo omista tunteistaan ja lukemattomista ongelmistaan, ja ohjeistaa, kuinka kaikista asioista on osattava keskustella ja kuinka toinen on kyllä ihan selvästi huomannut kuinka olet jo vuoden mököttänyt jostain ja kyllä nyt olisi pitänyt siitä keskustella, et vain osaa ja uskalla, hänhän on terapiassa oppinut kuinka se tehdään, nyt kuuntelet ja olet hiljaa ja vastaat tähän HETI. Valitettavasti kokemusta on.
Tälläisiä ihmisiä todella on.
Tärkeintä heille on sidos, ei yhteyden sisältö tai laatu.Ja helvettiähän näistä on päästä eroon.
Eikös tuo toisaalta ole ihan oikeassa, että jos on huomannut että toinen on vaan mököttänyt viime ajat, niin terapia varmaan tekisi sille passiivis-aggressiiviselle tyypille ihan hyvää. Olisi vähän kivempi sen tyypin kavereillekin että se osaisi kommunikoida vähän suoremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo psykoterapeutti tiedä mistään mitään. Tuon lehtijutun yksi lause kertoo kaiken tarvittavan. Se on ilmeisesti tuo ghostattu Annika joka sanoo: "Lähetin viestejä monessa eri sovelluksessa, mutta hän ei vastannut yhteenkään." Siis viesteillä pommittamista. Eli kun ei yhteyttä normaaliin tapaan saanut niin alkoi viesteillä ahdisteleminen, rauhanhäirintä,... vainoaminen.
Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa vainoaja. Tuskin yksikään vainoaja tietää olevansa rikollinen ja että se pois lähtenyt henkilö on ihan vain rikollisen uhri joka yrittää pysytellä turvallisen välimatkan päässä. Ei vainoaja tuollaista tilannetta itse voi tunnistaa. Psykoterapeuttien pitäisi tilanne tunnistaa.
Jaa, enpä nyt tiedä osaisinko puhtaalla omalla tunnolla ignorata kaverin viestejä tuolla lailla. Ihme munatonta touhua jos ei saa sanottua, että on jostain loukkaantunut tai kirjoitettua ihan vaan vaikka, että "hei Jussi, mulla on niin paljon kiireitä ollut viime aikoina, etten ole ehtinyt pitää yhteyttä kuin ihan lähimpiin ystäviin. Toivotaan, että tuossa kesän aikana törmäillään ja varmasti ollaankin molemmat menossa ainakin festareille. Moikataan kun nähdään, kivaa kevättä!"
Miten se valhe parantaa asiaa? Kun tulee kesä, eikä vieläkään ole aikaa? Eikö se toinen tunne itseään aika hölmöksi, kun on ehkä jopa luullut että tuo tarkoittaa että ehkä mennään yhdessä sinne festarille, ja toisella on vaan tarkoitus päästä tyypistä eroon.
Kun nämä joille ghoustaus tulee ihan puskasta, eivät ole niitä taitavimpia lukemaan rivinvälejä. Tuon vastaanottaja ottaa yhteyttä monta kertaa uudelleen ja luulee, että ollaan menossa yhdessä sinne festareille, eikä ehkä sitten järjestä festarireissua muuta kautta.
Mä en tahtoisi, että mulle valehdellaan. Ghoustauksessa sentään peli on selvä, ei tasan olla menossa mihinkään festareille yhdessä.
Mä en usko, että on sellaisia ghaoustauksia onkaan, joista se ghoustattu ei vähintään aavista, mistä on kyse. Tai pitäisi aavistaa.
Tätä minäkin eilen vähän ihmettelin, kun joidenkin mielestä valehtelu on parempi juttu kuin ghostaaminen. Ghostaamisessa toinen jää epävarmuuteen, mitä tapahtui (ei sentään odota, että mitään jatkoa enää tulisi), mutta ihan yhtä lailla jää epävarmuuteen, kun valheella annettu mielikuva ei sitten toteudukaan (eli jää odottamaan, että jatkoa on kuitenkin vielä tulossa).
Lasten maailmassa toimitaan noin eli, en vastaa mitään. Aika sydäntäsärkevää katsoa vierestä kun lapsi laittelee perään viestiä "saitko mun viestin", "eikö mun viestit tule perille", "ootko jostain suuttunu mulle".
Miksi aikuinen aikuisen normaaleilla sosiaalisilla taidoilla haluaisi laittaa toisen tuollaiseen asemaan jos ei ole tapahtunut mitään mistä olisi syytä suuttua, vaan ei vaan kinosta? Ei voi vaan vastata, että on niin kiirettä etten ehdi pitää yhteyttä nyt kuin lähimpien kanssa /minusta meillä ei ole tässä elämänvaiheessa mitään yhteistä tmv?
Siis aikuinenhan ei yleensä ole kuin lapsi, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti. Ellei sitten ole jotain häikkää ihmissuhdetaidoissa tai on jotenkin epätoivoinen, yksinäinen tai muuten huonossa jamassa. En siis ole tässä mitenkään ghostaamista puolustamassa, vaan miettimässä, että asioissa on monta puolta. Ei kaikkien aikuisten taidot ihmissuhteissa ole kovin hyviä.
Ok, ja kysyn mitä häikkää on sellaisella ihmisellä sosiaalisissa taidoissa, joka ei osaa ystävällisesti ilmoittaa, ettei koe tarvetta yhteydenpidolle?
Mistä ihmeestä se toinen ihminen tietää, että olet vaikkapa saanut viestin jos et siihen mitään vastaa? Minä ajattelen tuollaisessa tilanteessa, että kaveri on lukenut viestin huonossa paikassa ja unohtanut sitten. Niin käy joskus itsellekin. Enpä ole ahdisteluna kokenut jos toinen on sit soittanut perään tai kysellyt, että meinastiko vastata.
Tää on tätä kiva-kiva porukkaa, joille ei ole vaikeita kommunikointitilanteita opetettu ollenkaan. Miten tuollainen pärjää jos tulee asiakkaalta reklamaatio? Tai täytyy irtisanoa työntekijä? Pitääkö senkin ymmärtää yskä kun aamulla työkoneen salasana ei enää toimi ja nimi on hävinnyt firman puhelinluettelosta?
Miten ilmoitetaan ystävällisesti, että en halua olla kaverisi enkä toivo viestejäsi? Ehkä itselläni ei tuohon taidot riitä. Omalla kohdalla jonkinlainen hiivuttaminen on toiminut eli jättää vastaamatta, vastaa viiveellä jne niin viesti on mennyt perille ja on moikkausvälit säilyneet.
Itselle on esimerkiksi sanottu että nyt on tosi kiireistä enkä ehdi nähdä. Otin tästä vinkin. Jos olisi jättänyt vastaamatta viestiin en kyllä moikkaisi enää.
Etkä koskaan enää ottanut häneen yhteyttä, koska tiesit, että hänellä tulee olemaan ikuisesti kiire? Tai et edes odottanut, että ystävän kiire olisi joskus ohi? Mä hieman vieroksun tuollaista selitystä, koska yleensä ihmisillä ei ole kiire koko lopun elämäänsä ja tuossa jätetään portti auki ystävyyden jatkumiselle sitten, kun kiireinen aika on ohi. Kuitenkinhan on tarkoitus, että ystävyys on lopullisesti ohi, oli kiirettä tai ei.
No, en? Ajattelin että pallo on hänellä, että ottanee sitten yhteyttä jos ottaa. Arvelinkin jo että saattaa käydä niin ettei ota. Mutta jos olisi ottanut olisin ollut ihan iloinen.
Näin minäkin ajattelen, että se normaalisti menee, kun on kommunikaatiotaidot ja psyyke kunnossa. Eli jos toinen ei vastaa, niin jätetään pallo sille toiselle eikä jäädä jankkaamaan miksi eikä vihotella turhasta. Ymmärretään, että muilla on syynsä, jolloin moikataan ihan hyvällä mielellä, jos jossain tavataan.
Ymmärrän, että ghostaus on kova paikka, jos on jollain tapaa yksinäinen tai heikoilla niin kuin aiemmin sanoin. Normaalisti ihmisillä on muitakin ystäviä, joten ei tarvitse tarrautua siihen yhteen.
Tuntuu että puhutaan vähän eri asioista, tai jotenkin vähän ohi toistemme. Itsepintaisesti olet sitä mieltä että ystävän voi jättää vastaamatta sille mitään, ja sitten pitäisi voida moikata kadulla iloisesti jos törmätään. Mitäs ihmettä.
Minäkin puutun tähän teidän keskusteluunne. Jos ei ghostaa vaan yksinkertaisesti vain vähentää yhteydenpitoa, jolloin ystävyyssuhde vain hiipuu, jompi kumpi on kuitenkin se, joka laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa.
Eihän ole, jos tekee noin, sitten ghostaa.
Ei ole ghostaamista, vaikka viestittelyn ja muun yhteydenpidon asteittaisen vähentämisen jälkeen jompi kumpi laittaa viimeisen viestin, johon toinen ei enää vastaa. Juuri tuossa kaksi aiempaa kommentoijaa kertoi, että tämä EI OLE ghostaamista.
Ei tuo oikein ole hyvä määritelmä ajatella asiaa, koska en minäkään vastaa mihinkään viesteihin joissa lukee vaan "ok" tms. Mutta jos suoraan kysymykseen jättää vastaamatta, se on ghostaamista.
Nimitti sitä ihan miksi tahansa, sen on oltava sallittua ja sitä on voitava sietää.
Missähän tämä kerrottaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosin en tiedä mistä pisteistä ja säännöistä puhut, täällä on useampi kirjoittaja. Mutta joo, ehdottomasti haluaisin kuulla jos joku ei halua olla enää tekemisissä, eikä että vaan ghostaa.
Mulle taas ghostaus on täsmälleen sama asia kuin kertominen, ettei halua olla enää tekemisissä. Toinen on sanaton ilmaisu asiasta ja toinen sanallinen. Samaa kuitenkin tarkoittaa.
Et sinä voi keksiä omia merkityksiä sanoille. Ghostaukselle on tarkka määritelmä olemassa jo, ja se ei ole tuo. Eihän tästä aiheesta voi keskustella jos jokainen määrittelee sen omalla tavallaan.
Kyllä se on tässä ketjussa kerrottu, että ilman mitään ilmoitusta ei enää vastaa puheluihin tai lyö luurin korvaan, ei vastaa viesteihin, pistää sometileihin estot eikä edes tervehdi, jos satutaan tulemaan kadulla vastaan. Mitä tämä muuta tarkoittaa kuin ettei halua olla enää tekemisissä?
Ja sinun mielestä tuo on aikuiselta fiksu ja empaattinen tapa hoitaa asia? Selevä.
Ei ole fiksu eikä empaattinen tapa hoitaa asia, mutta ei mulle jää tippaakaan epäselväksi, onko ystävyyssuhde vielä olemassa vai ei, jos joku ghostaa mut. Ghostaaminen = en halua olla tekemisissä kanssasi, ystävyytemme on ohi.
Ei se epäselvää ole. Mutta kuten artikkelissakin sanottiin, niin jos ilman selitystä vain katoaa, jää toinen epätietoisuuden valtaan, että mistä ero johtui. Ihmiset eivät luonnostaan siedä epätietoisuutta ja keskeneräisyyden tunnetta. Siksi ghostaaminen on huono tapa lopettaa ihmissuhde.
Jos taas haluaa tarkoituksella satuttaa toista osapuolta, niin siihen ghostaaminen on toki helppo keino. Mutta kyllä tällöin on mielestäni pitänyt jotain todella ikävää tapahtua, jos haluaa toista ihmistä kohdella niin. Esim. Jos toinen on pettänyt luottamuksen, niin tällöin ei ole mitään selityksiä ansainnutkaan ja pidän ghostaamista jopa ihan hyväksyttävänä tapana pistää suhde poikki. Oli kyse sitten parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta.
Amen
Lopettakaa nuo pitkät lainaukset
Miten se liittyy tähän? On moniakin mahdollisia viimeisiä viestejä mihin ei edes odoteta vastausta.