Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä lähtien ystävyys on ollut pakollista?
01.02.2022 |
Ihmettelen suuresti tätä ghostaamista koskevaa juttua ja psykoterapeutin lausuntoja asiasta tai lähinnä sitä mitä hän sanoo ystävyydestä. Eli että pitäisi mennä pariterapiaan kun ystävyyden haluaa päättää? Siis mitä ihmettä?
Näistä ystävyyden katkaisemista koskevia juttuja on ollut jo useampi, missä ystävyyden loppumisesta syytetään sitä osapuolta, joka ei halua ystävyyttä jatkaa. Vaikka
1. Ystävyys on aina vapaaehtoista.
2. Suurin osa ystävyyksistä päättyy, vain hyvin pieni osa säilyy läpi elämän (tutkimustulos)
Kun käytetään nimitystä ghostaus ja syyllistetään siitä, niin hyväksytään täysin toisen osapuolen näkemys ystävyydestä ja sen päättymisestä. Ja sittenkö vielä pitäisi mennä pariterapiaan ihmisen kanssa, jonka kanssa ystävyys ei kiinnosta juuri sen vuoksi, ettei ystävyys ole vastavuoroinen.
Avioliitossa on sentään menty naimisiin ja koettu sen verran yhteistä. Ystävyys joka katkaistaan ghostaamalla on usein sellainen, missä ghostaaja ei koskaan ole kokenut toista hyväksi ja luotettavaksi ystäväksi. Tai on tapahtunut jotain sellaista, ettei luottamusta enää ole tai ei ole mitään yhteistä enää.
Hämmentävän yksipuolinen näkemys terapeutilta.
Kommentit (900)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai toi takertuvuus, oikeastiko luulet että voit muuttaa omat tarpeesi ihan toiseksi, vai aioitko vaan esittää?
Tuota noin. Takertuvuus on asia josta ei välttämättä ole tietoinen, ja kun siitä tulee tietoiseksi, asiaa voi pyrkiä itseasiassa korjaamaan esim.terapian avulla. Heitin sen nyt vaan esimerkiksi, on paljonkin haitallisia käytösmalleja joita voi ihan aidosti muuttaa. Ja sitten on muita luonteenpiirteitä yms juttuja joissa ei ole mitään vikaa, ja jos toinen ei niistä tykkää niin sitten ei vaan olla match. Sun vastaukset on tooosi hyökkääviä ja vähän ahdistaviakin, keskity siihen mitä muut vastaa niin ei tarvitse alkaa selittämään auki tällaisia uudestaan ja uudestaan. Mun mielestä ilmaisin asian ihan asiallisesti ja selkeästi alun perinkin
Kyllä ihan ymmärrettävästi kirjoitit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Sä et taida olla työelämässä? Jos työpaikalla alkaisi ääneen julistaa kuka on kaverini ja kuka ei, joutuisi esimiehen puhutteluun. Ja syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Leikkasit vain pätkän vastauksestani. Me emme tiedä, millainen ihminen jutun Annika on. Me emme tiedä, riittäisikö Annikalle vain: "En tunne olevani enää ystävä sinun kanssasi". Vai haluaisiko Annika tietää, miksi toinen ei enää tunne jne jne. Mä olen ollut aikoinaan parisuhteessa, jossa vain lakkasin rakastamasta toista. Jos multa olisi kysytty, miksi en enää rakasta, en mä olisi osannut vastata siihen mitään. Ei ollut mitään yksittäisiä aisoita, mitä toinen olisi tehnyt, sanonut, jättänyt tekemättä tai jättänyt sanomatta. Se tunne oli vain kadonnut. Myös ystävyydelle voi käydä näin. Sitä tunnetta, joka on tehnyt kaverisuhteesta ystävyyssuhteen, ei vaan enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Leikkasit vain pätkän vastauksestani. Me emme tiedä, millainen ihminen jutun Annika on. Me emme tiedä, riittäisikö Annikalle vain: "En tunne olevani enää ystävä sinun kanssasi". Vai haluaisiko Annika tietää, miksi toinen ei enää tunne jne jne. Mä olen ollut aikoinaan parisuhteessa, jossa vain lakkasin rakastamasta toista. Jos multa olisi kysytty, miksi en enää rakasta, en mä olisi osannut vastata siihen mitään. Ei ollut mitään yksittäisiä aisoita, mitä toinen olisi tehnyt, sanonut, jättänyt tekemättä tai jättänyt sanomatta. Se tunne oli vain kadonnut. Myös ystävyydelle voi käydä näin. Sitä tunnetta, joka on tehnyt kaverisuhteesta ystävyyssuhteen, ei vaan enää ole.
Et kai sä vaan ghostannut sitä sun exääkään, niin miksei Annikalle voi kertoa ihan samaa juttua jos hän kysyy. Mutta joo, ei tämä keskustelu etene. Tulee aina olemaan ghostaajia maailmassa valitettavasti.
Onnellinen pikku Untuvakerä kirjoitti:
Minä syön joka aamu suuren kulhollisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni tekee samoin, mutta lisää puuroon vaapukkahilloa. Näin olemme tehneet jo 18 vuotta.
Meille ei tulisi mieleenkään ghostata ketään. Ei minulle eikä miehelleni. Ei koskaan. Ei ikinä. Emme edes tiedä, mitä ghostaaminen tarkoittaa.
Se on samaa kuin kummittelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni siinä menee noin 1-2 vuotta, ennen kuin toisen ihmisen alkaa tuntea kunnolla. Kerroin aiemmin ketjussa, että minun oli pakko "hylätä" yksi kaveri, josta kuoriutui tosi ahdistava stalkkeri. Vuoden verran hän vaikutti ihan normaalilta mukavalta ystävältä, tosin jo silloin oli nähtävissä hälytyskelloja joihin nykyään kiinnitän enemmän huomiota (esim. tosi henkilökohtaisista asioista avautuminen jo heti tuttavuuden alussa). Sitten alkoi omituisuus. Takertuminen, itsensä pitäminen minun bestiksenäni (ei todellakaan ollut), mustasukkaisuus muista ystävistäni, muihin ystävyyssuhteisiini sekaantuminen - eli otti yhteyttä muihin ystäviini, itselleen tuntemattomiin ihmisiin, ja alkoi sotkea välejäni heihin. Kun tästä suutuin, entinen mukava kaveri alkoi ensin uhkailla its*m*rhalla, sitten alkoi uhkailla noita muita ystäviäni, ja lopulta minua.
Tämä nuori nainen oli aluksi vaikuttanut vain älykkäältä ja mukavalta ihmiseltä, jonka kanssa on paljon keskusteltavaa yhteisistä harrastuksista, mutta hänestä kuoriutuikin ihan psyko.
Tuntuu jotenkin oudommalta, jos välit katkotaan monen vuoden tasaisen ystävyyden jälkeen, ellei jotain järisyttävää riitaa, petosta tai muuta outoa ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Leikkasit vain pätkän vastauksestani. Me emme tiedä, millainen ihminen jutun Annika on. Me emme tiedä, riittäisikö Annikalle vain: "En tunne olevani enää ystävä sinun kanssasi". Vai haluaisiko Annika tietää, miksi toinen ei enää tunne jne jne. Mä olen ollut aikoinaan parisuhteessa, jossa vain lakkasin rakastamasta toista. Jos multa olisi kysytty, miksi en enää rakasta, en mä olisi osannut vastata siihen mitään. Ei ollut mitään yksittäisiä aisoita, mitä toinen olisi tehnyt, sanonut, jättänyt tekemättä tai jättänyt sanomatta. Se tunne oli vain kadonnut. Myös ystävyydelle voi käydä näin. Sitä tunnetta, joka on tehnyt kaverisuhteesta ystävyyssuhteen, ei vaan enää ole.
Et kai sä vaan ghostannut sitä sun exääkään, niin miksei Annikalle voi kertoa ihan samaa juttua jos hän kysyy. Mutta joo, ei tämä keskustelu etene. Tulee aina olemaan ghostaajia maailmassa valitettavasti.
Olisin ghostannut exän, jos hänelle ei olisi riittänyt vain se tieto, että en rakastanut häntä enää. Ts jos hän olisi alkanut tivaamaan multa syitä tai kenties anelemaan, että yritettäisiin edes vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskustelu on ihan epätodellinen. Että on hyväksikäyttäjä, jos erehtyy kohteliasuuttaan istumaan jonkun työkaverin kanssa samaan lounaspöytään, eikä tarkoitakaan että nyt ollaan hyviä kavereita ikuisesti?
Näin nämä juuri menee. Toinen luulee olevansa kohtelias, toinen kuvittelee että nyt ollaan ystäviä. Toinen on mielestään sydänystävä ja toisen mielestä jaetaan hotellihuone kustannusten pienentämiseksi.
Pitääpä olla vieläkin varovaisempi, tai joku kuvittelee suunnilleen olevansa parisuhteeseen verrattavissa olevassa suhteessa, kun minä tarkoitin olla vaan kohtelias.
Mitä hittoa :D Minä tarkoitin että että voin töissä ja muualla jutella mukavia työkavereiden kanssa, mutta en ehkä ala avautumaan elämäni henkilökohtaisimmista asioista siinä jos en ole kiinnostunut muusta kuin työkaveruudesta. En myöskään pitäisi vapaa-ajalla yhteyttä. Täällä joku sanoi että kyllähän kavereita on pakko roikottaa töistä ja harrastuksista, mutta ei minun mielestäni kyllä ole.
Tuo työpaikkaesimerkki oli sellainen, että oli istuttu yhdessä lounaspöydässä työkaverin kanssa ja puhuttu ihan normaalisti asioista (tyyliin koska on loma ja mitä teette). Ja kun vaihtoi kerrosta, ihminen vaihtoi myös lounasseuraa. Ja se oli jonkun mielestä se oli hyväksikäyttöä, kun ihminen kerran vaihtoi kerrosta ja lounasseuraa siinä samalla.
Olisi ilmeisesti pitänyt jättää tutustumatta uusiin työkavereihin, ja sallittua lounasseuraa oli vain tämä eka työkaveri. Minusta aika yksipuolisesti päätetty, että minä omistan tämän ihmisen, eikä hänellä ole oikeutta käydä lounaalla kenen kanssa hän haluaa. Tai että pitää erikseen perustella, jos haluaa ulos suhteesta, jossa ei ole tiennyt edes olevansa. Huh huh.
Täällä on ollut puhetta työpaikan lounasseurasta. Itse käyn melkein joka päivä saman henkilön kanssa syömässä, mutta en pidä häntä ystävänäni. Olemme vain työkavereita, ja jos jompi kumpi vaihtaa työpaikkaa, emme luultavasti tule pitämään yhteyttä.
Sen sijaan tutustuin erääseen toiseen henkilöön noin vuosi sitten työpaikalla. Meillä käy jutut yhteen ja olisimme varmaan vapaa-ajallakin kavereita, jos emme ssuisi niin kaukana toisistamme. Kävimme harvoin yhdessä syömässä, ihan päivärytmin vuoksi. Hän tykkää käydä myöhemmin syömässä ja itse taas aikaisemmin.
Hiljattain hän soitti minulle illalla kotiin ja ilmoitti, että on vaihtamassa osastoa. Oli todella surullisen oloinen ja harmitti, että hänen uusi työ tulee olemaan 100% etätyötä. Sanoin, että voidaan pitää edelleen yhteyttä esim.chatin avulla. Ja jos hän tulee joskus konttorille, mennään silloin syömään yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Leikkasit vain pätkän vastauksestani. Me emme tiedä, millainen ihminen jutun Annika on. Me emme tiedä, riittäisikö Annikalle vain: "En tunne olevani enää ystävä sinun kanssasi". Vai haluaisiko Annika tietää, miksi toinen ei enää tunne jne jne. Mä olen ollut aikoinaan parisuhteessa, jossa vain lakkasin rakastamasta toista. Jos multa olisi kysytty, miksi en enää rakasta, en mä olisi osannut vastata siihen mitään. Ei ollut mitään yksittäisiä aisoita, mitä toinen olisi tehnyt, sanonut, jättänyt tekemättä tai jättänyt sanomatta. Se tunne oli vain kadonnut. Myös ystävyydelle voi käydä näin. Sitä tunnetta, joka on tehnyt kaverisuhteesta ystävyyssuhteen, ei vaan enää ole.
Et kai sä vaan ghostannut sitä sun exääkään, niin miksei Annikalle voi kertoa ihan samaa juttua jos hän kysyy. Mutta joo, ei tämä keskustelu etene. Tulee aina olemaan ghostaajia maailmassa valitettavasti.
Olisin ghostannut exän, jos hänelle ei olisi riittänyt vain se tieto, että en rakastanut häntä enää. Ts jos hän olisi alkanut tivaamaan multa syitä tai kenties anelemaan, että yritettäisiin edes vielä.
Ei mutta se on munkin mielestä ihan ok että jos toinen jää jankkaamaan ei tarvi enää vastata! :) ei se ole enää ns.ghostaamista. Ghostaamista on se että sulla on parisuhde tai ystävyyssuhde ja se ei enää nappaakaan, niin jätät vaan ilmoittamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Leikkasit vain pätkän vastauksestani. Me emme tiedä, millainen ihminen jutun Annika on. Me emme tiedä, riittäisikö Annikalle vain: "En tunne olevani enää ystävä sinun kanssasi". Vai haluaisiko Annika tietää, miksi toinen ei enää tunne jne jne. Mä olen ollut aikoinaan parisuhteessa, jossa vain lakkasin rakastamasta toista. Jos multa olisi kysytty, miksi en enää rakasta, en mä olisi osannut vastata siihen mitään. Ei ollut mitään yksittäisiä aisoita, mitä toinen olisi tehnyt, sanonut, jättänyt tekemättä tai jättänyt sanomatta. Se tunne oli vain kadonnut. Myös ystävyydelle voi käydä näin. Sitä tunnetta, joka on tehnyt kaverisuhteesta ystävyyssuhteen, ei vaan enää ole.
Et kai sä vaan ghostannut sitä sun exääkään, niin miksei Annikalle voi kertoa ihan samaa juttua jos hän kysyy. Mutta joo, ei tämä keskustelu etene. Tulee aina olemaan ghostaajia maailmassa valitettavasti.
Siksi, kun en myöskään pannut Annikaa, tai tiennyt että olen tilivelvollinen. No oikeasti luulen että Annika vähintään arvaa mistä on kyse. Leikkii vaan tyhmää. Kuten se entinen ystävä, joka tarkoituksella haukkui muo vanhaksipiiaksi ja sitten kyseli jälkikäteen, että mikä sulle tuli?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskustelu on ihan epätodellinen. Että on hyväksikäyttäjä, jos erehtyy kohteliasuuttaan istumaan jonkun työkaverin kanssa samaan lounaspöytään, eikä tarkoitakaan että nyt ollaan hyviä kavereita ikuisesti?
Näin nämä juuri menee. Toinen luulee olevansa kohtelias, toinen kuvittelee että nyt ollaan ystäviä. Toinen on mielestään sydänystävä ja toisen mielestä jaetaan hotellihuone kustannusten pienentämiseksi.
Pitääpä olla vieläkin varovaisempi, tai joku kuvittelee suunnilleen olevansa parisuhteeseen verrattavissa olevassa suhteessa, kun minä tarkoitin olla vaan kohtelias.
Mitä hittoa :D Minä tarkoitin että että voin töissä ja muualla jutella mukavia työkavereiden kanssa, mutta en ehkä ala avautumaan elämäni henkilökohtaisimmista asioista siinä jos en ole kiinnostunut muusta kuin työkaveruudesta. En myöskään pitäisi vapaa-ajalla yhteyttä. Täällä joku sanoi että kyllähän kavereita on pakko roikottaa töistä ja harrastuksista, mutta ei minun mielestäni kyllä ole.
Tuo työpaikkaesimerkki oli sellainen, että oli istuttu yhdessä lounaspöydässä työkaverin kanssa ja puhuttu ihan normaalisti asioista (tyyliin koska on loma ja mitä teette). Ja kun vaihtoi kerrosta, ihminen vaihtoi myös lounasseuraa. Ja se oli jonkun mielestä se oli hyväksikäyttöä, kun ihminen kerran vaihtoi kerrosta ja lounasseuraa siinä samalla.
Olisi ilmeisesti pitänyt jättää tutustumatta uusiin työkavereihin, ja sallittua lounasseuraa oli vain tämä eka työkaveri. Minusta aika yksipuolisesti päätetty, että minä omistan tämän ihmisen, eikä hänellä ole oikeutta käydä lounaalla kenen kanssa hän haluaa. Tai että pitää erikseen perustella, jos haluaa ulos suhteesta, jossa ei ole tiennyt edes olevansa. Huh huh.
Käsitit väärin mitä sanoin.
Eikös sitä sanota,että ystävänsä voi valita,mutta sukua(ja naapureita) ei :D kyllä ystävyyskin voi katketa,jos huomaa tulleensa hyväksikäytetyksi tai ajaudutaan tilanteeseen,ettei ole enää mitään yhteistä tai ystävä alkaa yhtäkkiä käyttäytymään oudosti tai itse katoaa elämästäsi,ennenkuin kerkeät katkaista suhdettanne......Ystävyys on kukka,jota on kasteltava,sen eteen pitää nähdä vaivaa,ystävyys tulee luonnostaan,ei pakottamalla,jonkun kanssa vaan kemiat kohtaa ja sielunkumppanuus....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskustelu on ihan epätodellinen. Että on hyväksikäyttäjä, jos erehtyy kohteliasuuttaan istumaan jonkun työkaverin kanssa samaan lounaspöytään, eikä tarkoitakaan että nyt ollaan hyviä kavereita ikuisesti?
Näin nämä juuri menee. Toinen luulee olevansa kohtelias, toinen kuvittelee että nyt ollaan ystäviä. Toinen on mielestään sydänystävä ja toisen mielestä jaetaan hotellihuone kustannusten pienentämiseksi.
Pitääpä olla vieläkin varovaisempi, tai joku kuvittelee suunnilleen olevansa parisuhteeseen verrattavissa olevassa suhteessa, kun minä tarkoitin olla vaan kohtelias.
Mitä hittoa :D Minä tarkoitin että että voin töissä ja muualla jutella mukavia työkavereiden kanssa, mutta en ehkä ala avautumaan elämäni henkilökohtaisimmista asioista siinä jos en ole kiinnostunut muusta kuin työkaveruudesta. En myöskään pitäisi vapaa-ajalla yhteyttä. Täällä joku sanoi että kyllähän kavereita on pakko roikottaa töistä ja harrastuksista, mutta ei minun mielestäni kyllä ole.
Tuo työpaikkaesimerkki oli sellainen, että oli istuttu yhdessä lounaspöydässä työkaverin kanssa ja puhuttu ihan normaalisti asioista (tyyliin koska on loma ja mitä teette). Ja kun vaihtoi kerrosta, ihminen vaihtoi myös lounasseuraa. Ja se oli jonkun mielestä se oli hyväksikäyttöä, kun ihminen kerran vaihtoi kerrosta ja lounasseuraa siinä samalla.
Olisi ilmeisesti pitänyt jättää tutustumatta uusiin työkavereihin, ja sallittua lounasseuraa oli vain tämä eka työkaveri. Minusta aika yksipuolisesti päätetty, että minä omistan tämän ihmisen, eikä hänellä ole oikeutta käydä lounaalla kenen kanssa hän haluaa. Tai että pitää erikseen perustella, jos haluaa ulos suhteesta, jossa ei ole tiennyt edes olevansa. Huh huh.
Käsitit väärin mitä sanoin.
No selitä ymmärrettävästi.
Olisi kiva kuulla ghostaajilta, että miten he suhtautuvat seuraavissa tilanteissa.
Suomi on todella pieni maa ja moniin on tutustuttu yhteisten harrastusten parissa. Kun henkilö on nyt ghostattu, niin pakostikin törmätään yhteisissä tilanteissa. Moikataanko silloin vai ignoorataanko kokonaan henkilö, eikä edes tervehditä häntä?
Mä suutuin kerran ystävättärelleni ja koska hän oli pitkävihainen, hän ei puhunut minulle mitään yli 2 vuoteen. Oli todella kiusallista käydä samoissa tilaisuuksissa, ja välttelin tilanteita, jossa olisin joutunut hänen parikseen. Pari vuotta siinä kyräilyssä meni, ja sitten jatkettiin ihan normaalisti, ikään kuin mitään välirikkoa ei olisi koskaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastaan tässä nyt sulle. Ihmiset muuttuvat. Ystävyyskin voi muuttua vain kaveruudeksi tai pelkäksi tuttavuudeksi. Ihan samoin kuin parisuhteessakin toinen rakastaa edelleen ja toisen osalta rakkaus on jo kuollut, myös ystävyyssuhteessa toinen kokee suhteen edelleen ystävyydeksi, mutta toinen ei enää koe.
No eikös tuo ois ihan reilua ja suoraselkäistä ilmaista sille toisellekin joka luulee että ollaan kavereita, ettei enää olla. Varsinkin jos kyselee miksi. Itse ainakin aion näin jatkossa tehdä jos sellainen tilanne tulee eteen :) Kun toinen ihan suoraan kysyy, niin silloin suora vastaus kestetään kyllä.
Leikkasit vain pätkän vastauksestani. Me emme tiedä, millainen ihminen jutun Annika on. Me emme tiedä, riittäisikö Annikalle vain: "En tunne olevani enää ystävä sinun kanssasi". Vai haluaisiko Annika tietää, miksi toinen ei enää tunne jne jne. Mä olen ollut aikoinaan parisuhteessa, jossa vain lakkasin rakastamasta toista. Jos multa olisi kysytty, miksi en enää rakasta, en mä olisi osannut vastata siihen mitään. Ei ollut mitään yksittäisiä aisoita, mitä toinen olisi tehnyt, sanonut, jättänyt tekemättä tai jättänyt sanomatta. Se tunne oli vain kadonnut. Myös ystävyydelle voi käydä näin. Sitä tunnetta, joka on tehnyt kaverisuhteesta ystävyyssuhteen, ei vaan enää ole.
Et kai sä vaan ghostannut sitä sun exääkään, niin miksei Annikalle voi kertoa ihan samaa juttua jos hän kysyy. Mutta joo, ei tämä keskustelu etene. Tulee aina olemaan ghostaajia maailmassa valitettavasti.
Siksi, kun en myöskään pannut Annikaa, tai tiennyt että olen tilivelvollinen. No oikeasti luulen että Annika vähintään arvaa mistä on kyse. Leikkii vaan tyhmää. Kuten se entinen ystävä, joka tarkoituksella haukkui muo vanhaksipiiaksi ja sitten kyseli jälkikäteen, että mikä sulle tuli?
-eri
Jokaisella on omat lähtökohdat mistä miettii näitä juttuja. Itse muistan monesti lukeneeni täälläkin tapauksista että jopa aikuisiällä ystävä vaihtaa yhtäkkiä seuraa koska on ilmeisesti kyllästynyt vanhaan kaveriinsa. Ja minulle tulee heti mieleen että ghostaaja on joku tällainen, ja ghostattu on ihan normaali ihminen eikä joku narsisti. Mutta varmasti on molempia siellä joukossa. Niitä jotka on ghostattu ihan hyvästä syystä, ja niitä jotka vähän huonommasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskustelu on ihan epätodellinen. Että on hyväksikäyttäjä, jos erehtyy kohteliasuuttaan istumaan jonkun työkaverin kanssa samaan lounaspöytään, eikä tarkoitakaan että nyt ollaan hyviä kavereita ikuisesti?
Näin nämä juuri menee. Toinen luulee olevansa kohtelias, toinen kuvittelee että nyt ollaan ystäviä. Toinen on mielestään sydänystävä ja toisen mielestä jaetaan hotellihuone kustannusten pienentämiseksi.
Pitääpä olla vieläkin varovaisempi, tai joku kuvittelee suunnilleen olevansa parisuhteeseen verrattavissa olevassa suhteessa, kun minä tarkoitin olla vaan kohtelias.
Mitä hittoa :D Minä tarkoitin että että voin töissä ja muualla jutella mukavia työkavereiden kanssa, mutta en ehkä ala avautumaan elämäni henkilökohtaisimmista asioista siinä jos en ole kiinnostunut muusta kuin työkaveruudesta. En myöskään pitäisi vapaa-ajalla yhteyttä. Täällä joku sanoi että kyllähän kavereita on pakko roikottaa töistä ja harrastuksista, mutta ei minun mielestäni kyllä ole.
Mä tulkitsin sen roikottamis-kommentin niin , että niiden työakvereiden kanssa on pakko olla tekemisissä. Voi olla työpaikan juhlia tms virkistystoimintaa, joihin ei voi sanoa, että mä tulen, kunhan Maija ei tule. Eli Maijaa pitää kohdella asiallisesti, vaikkei voisi edes sietää Maijaa. Samoin harrastuskavereita joutuu roikottamaan mukanaan, jos aikoo jatkaa kyseistä harrastusta kyseisessä porukassa. Ja jos harrastusporukalla on yhteinen Whatsapp-ryhmä, niin siellä nyt kommentoidaan kaikille eikä kaikille muille paitsi sille yhdelle. En saanut käsitystä, että sen paremmin työkavereita kuin harrastuskavereitakaan kutsuttaisiin kyläään, mökille, kuopuksen yo-juhliin jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskustelu on ihan epätodellinen. Että on hyväksikäyttäjä, jos erehtyy kohteliasuuttaan istumaan jonkun työkaverin kanssa samaan lounaspöytään, eikä tarkoitakaan että nyt ollaan hyviä kavereita ikuisesti?
Näin nämä juuri menee. Toinen luulee olevansa kohtelias, toinen kuvittelee että nyt ollaan ystäviä. Toinen on mielestään sydänystävä ja toisen mielestä jaetaan hotellihuone kustannusten pienentämiseksi.
Pitääpä olla vieläkin varovaisempi, tai joku kuvittelee suunnilleen olevansa parisuhteeseen verrattavissa olevassa suhteessa, kun minä tarkoitin olla vaan kohtelias.
Mitä hittoa :D Minä tarkoitin että että voin töissä ja muualla jutella mukavia työkavereiden kanssa, mutta en ehkä ala avautumaan elämäni henkilökohtaisimmista asioista siinä jos en ole kiinnostunut muusta kuin työkaveruudesta. En myöskään pitäisi vapaa-ajalla yhteyttä. Täällä joku sanoi että kyllähän kavereita on pakko roikottaa töistä ja harrastuksista, mutta ei minun mielestäni kyllä ole.
Tuo työpaikkaesimerkki oli sellainen, että oli istuttu yhdessä lounaspöydässä työkaverin kanssa ja puhuttu ihan normaalisti asioista (tyyliin koska on loma ja mitä teette). Ja kun vaihtoi kerrosta, ihminen vaihtoi myös lounasseuraa. Ja se oli jonkun mielestä se oli hyväksikäyttöä, kun ihminen kerran vaihtoi kerrosta ja lounasseuraa siinä samalla.
Olisi ilmeisesti pitänyt jättää tutustumatta uusiin työkavereihin, ja sallittua lounasseuraa oli vain tämä eka työkaveri. Minusta aika yksipuolisesti päätetty, että minä omistan tämän ihmisen, eikä hänellä ole oikeutta käydä lounaalla kenen kanssa hän haluaa. Tai että pitää erikseen perustella, jos haluaa ulos suhteesta, jossa ei ole tiennyt edes olevansa. Huh huh.
Käsitit väärin mitä sanoin.
No selitä ymmärrettävästi.
En minä enää jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskustelu on ihan epätodellinen. Että on hyväksikäyttäjä, jos erehtyy kohteliasuuttaan istumaan jonkun työkaverin kanssa samaan lounaspöytään, eikä tarkoitakaan että nyt ollaan hyviä kavereita ikuisesti?
Näin nämä juuri menee. Toinen luulee olevansa kohtelias, toinen kuvittelee että nyt ollaan ystäviä. Toinen on mielestään sydänystävä ja toisen mielestä jaetaan hotellihuone kustannusten pienentämiseksi.
Pitääpä olla vieläkin varovaisempi, tai joku kuvittelee suunnilleen olevansa parisuhteeseen verrattavissa olevassa suhteessa, kun minä tarkoitin olla vaan kohtelias.
Mitä hittoa :D Minä tarkoitin että että voin töissä ja muualla jutella mukavia työkavereiden kanssa, mutta en ehkä ala avautumaan elämäni henkilökohtaisimmista asioista siinä jos en ole kiinnostunut muusta kuin työkaveruudesta. En myöskään pitäisi vapaa-ajalla yhteyttä. Täällä joku sanoi että kyllähän kavereita on pakko roikottaa töistä ja harrastuksista, mutta ei minun mielestäni kyllä ole.
Mä tulkitsin sen roikottamis-kommentin niin , että niiden työakvereiden kanssa on pakko olla tekemisissä. Voi olla työpaikan juhlia tms virkistystoimintaa, joihin ei voi sanoa, että mä tulen, kunhan Maija ei tule. Eli Maijaa pitää kohdella asiallisesti, vaikkei voisi edes sietää Maijaa. Samoin harrastuskavereita joutuu roikottamaan mukanaan, jos aikoo jatkaa kyseistä harrastusta kyseisessä porukassa. Ja jos harrastusporukalla on yhteinen Whatsapp-ryhmä, niin siellä nyt kommentoidaan kaikille eikä kaikille muille paitsi sille yhdelle. En saanut käsitystä, että sen paremmin työkavereita kuin harrastuskavereitakaan kutsuttaisiin kyläään, mökille, kuopuksen yo-juhliin jne jne.
Lisään tähän kommenttiini vielä, että olen ollut samassa työpaikassa jo 15 vuotta. Mä olen tavannut kaikkien työkavereideni puolisot ja lapsetkin. Mä tiedän, missä he asuvat, missä he lomailevat, mitä he harrastavat jne. Mä tiedän, kun heiltä anoppi kuolee, tiedän, kun heidän lapsensa on sairaana tai pääsevät ripille, tiedän, kun he ottavat kissan/koiranpennun jne jne. Tiedän, jopa minkä värisillä autoilla ajavat. Mutta silti me ollaan yhtä lukuunottamatta vain työkavereita. Ja se yksi on oikeasti mun ystäväni.
Alue: Aihe vapaa
Ystävyyksiä on eri tasoisia. On henkilöitä, jotka on tunnettu kauan, mutta pidetään yhteyttä vain kerran vuodesssa. Sitten on taas henkilöitä, joihin ollaan yhteydessä aina kun on jotain asiaa tai kerrottavaa, eikä välttämättä joka päivä.
Tuo HS:n Annikan tarina harmittaa hänen puolestaan, sillä ystävykset olivat kuitenkin matkustelleet yhdessä. Mikä sai ystävän yhtäkkiä ghostaamaan Annikan? Oliko kyse jostain pitkävihaisesta henkilöstä? Normaali henkilö kyllä sanoisi reissulla, jos joku asia mättää ja asia käsiteltäisiin välittömästi. On itselläni ollut myös ystäviä, joiden kanssa on tullult erimielisyyksiä matkalla. Yksi jopa kritisoi sitä, että hänen mielestään kävin öisin vessassa liian usein. No, en pistänyt ystävyyttä poikki, mutta päätin, etten enää ikinä matkusta hänen kanssaan paikkaan, jossa pitää jakaa hotellihuone, liian stressaavaa.
Onko tämä nykyajan kertakäyttökultturi sellaista, että ystäviä hankitaan paljon ja kyllästytään nopeasti, ja heitetään pois? Itse en ymmärrä.
Ja kyllä, olen itse tullut pari kertaa ghostatuksi. Muistan kun tutustuin erääseen henkilöön, niin kysyin suoraan, että jatketaanko vain "hyvää päivää kirvesvartta"-keskusteluja vai aloitetaanko ystävyyssuhde, jossa puhumme myös luottamuksellisista asioista. Ystäväni valitsi jälkimmäisen ja siksi hänen hylkäämisensä tuntui pahemmalta kuin jos kyseessä olisi ollut vain hyvän päivän tuttu.