Mistä lähtien ystävyys on ollut pakollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivotaan, että ap pysyy samassa mielipiteessä, kun aviomies katoaa yllättäen tai kun ap palaa kotiin, lukot vaihdettu ja tavarat ulkona; kun omat lapset lopettavat yhteydenpidon yhtenä päivänä eivätkä sen jälkeen enää koskaan vastaa yhteydenottoihin etkä enää koskaan kuule niistä, kun muuttivat samalla muualle, minkä saat selville uudesta nimestä ovessa; kun tutut kaupungilla vain katsovat läpi kuin sinua ei olisi olemassa, teeskentelevät etteivät kuule kun puhut ja poistuvat paikalta.

Aloitus oli niin lapsellinen ja typerä. Oikein malliesimerkki siitä, että pitää louskuttaa omia mielipiteitä vaikkei mitään tiedä mistään. Tietämätön ja tyhmä ihminen.

Avioliitto on aivan eri asia kuin ystävyys, ei niitä voi verrata kuten jo toin esille aiemmin. Ystävyydessä voi olla hyvin niin, että vain toinen on kokenut ystävyyden läheisenä, kun taas toiselle se on jo pitkään ollut velvoite, tuttavuus tai muu epämääräisempi suhde. Ystävyys ei ole ystävyyyttä, jos se ei toisen mielestä ole ystävyyttä myös. On sellaisiakin ihmisiä, jotka pyrkivät väkisin ystäväksi tai takertuvat ihmisiin epäterveellä tavalla, yksipuolisesti kuten jo tuotiin esille. Ap

Yhtä hyvin avioliitossa voi olla niin, että vain toinen osapuoli kokee liiton olevan onnellinen, kun taas toinen on jo kauan harkinnut eroa.

Totta kai ja eron koettaessa näin onkin. Samaa on sekin, että avioerossakin on kaksi pahimmillaan täysin erilaista näkemystä siitä miten kaikki meni ja oli. Ystävyyden ja avioliiton ero on kuitenkin se, että avioliitossa olijat ovat kuitenkin joskus varmuudella olleet läheisiä, kun ovat naimisiin menneet. Ovat siis olleet joskus ikään kuin samalla kartalla, kun taas ystävyys voi olla täysin yksipuolista. Toinen ei pahimmillaan edes haluaisi olla tekemisissä, kun toinen pitää parhaana ystävänään. Tosin noissa tapauksissa on yleensä se ystävyyteen väkisin pyrkijä vähän erikoinen tapaus alun alkaen. Jollain tapaa ihmissuhteiden pelisäännöt aivan kateissa. Ap

Sinä et nyt kyllä taida tietää mitään avioliitoista. Juridinen side on kyllä molemminpuolinen, mutta siitä, että tunneside on, ei ole mitään takuuta. Monille selviää eron yhteydessä, ettei toinen ole koskaan tuntenut samanlaista läheisyyttä suhteessa kuin itse on.

Tuossa on juuri hyvä esimerkki siitä, että ihmissuhteissa on aina kaksi erilaista näkemystä siitä mitä suhde ja sen tapahtumat ovat. Näin on, vaikka suhde olisi onnellinenkin eikä koskaan päätyisi eroon. Se että kaikesta ajattelisi ja tuntisi samoin on mielestäni aika naiivia eli tuo ei mitenkään poista sitä tosiasiaa, että ystävän kanssa ei mennä naimisiin, tehdä juridisia sitoumuksia eikä myöskään mennä pariterapiaan, koska ystävyys on aivan eri asia kuin avioliitto. Kyllä se taitaa olla ketjun enemmistön mielipide, ei vain minun mielipiteeni. Lisäksi totean, että lähtisin kyllä kiireesti karkuun, jos joku pyrkisi ystäväkseni sillä oletuksella, että suhde vastaa avioliittoa tai edes muunlaista parisuhdetta. Kyllä se useimmille taitaa olla huomattavasti löyhempi sitoumus muutenkin kuin juridisesti. Jos odottaa ystäviltä samaa kuin parisuhdekumppanilta, voi joutua pettymään aika monta kertaa. Ap

Kokisin henkisenä väkivaltana jos minut pakotettaisiin neuvottelemaan suhteen jatkamisesta ihmisen kanssa jota en enää haluaisi nähdä mistään syystä. Lopputulos jatkamisesta tarkoittaisi vain sitä, että terapeutti olisi onnistunut rikkomaan minun rajojani tämän henkilön kanssa josta haluaisin eroon. 

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Opetella sanoittamaan? Kyllä minä ihan osaan sanoa, että entisestä ystävästäni on tullut itsekeskeinen ankeuttaja. En vaan halua sanoa hänelle noin. 

Hyvä esimerkki huonosta terapeutista lähinnä tämä.

Poistin 'ystäväni' omasta somestani sen jälkeen kun huomasin hänen hehkuttavan onnellista perhetapahtumaa somessa, mutta oli jättänyt asian kertomalla minulle, vaikka olin hänen sanojensa mukaan hänelle tärkeä ja rakas ystävä. Olimme tunteneet yli kymmenen vuotta ja olleet vuosien mittaan todella paljon tekemisissä. Toki jälkikäteen asiaa miettiessäni homma taisi mennä niin, että olin aina hänen ihmissuhde-, työ-, asunto- yms sekasotkuja ratkomassa ja auttamassa. Sen kerran kun olisin kaivannut itselle tukea sain vaivautuneen hymähtelyn vastaukseksi. Tämä ystäväni tuntui olevan vilpittömän järkyttynyt, että HÄNET on poistettu somesta, ei niinkään siitä että emme ole enää ystäviä......

Vierailija kirjoitti:

Itse olen yllättynyt että niin monen mielestä ghostaaminen on ok, ja terapiaa väheksytään. Kai se on tämä suomalainen etäinen kiintymyssuhde mikä tekee tuosta asenteesta niin yleistä. Olen siis ihan aidosti ihmeissäni. Moni on vaan että no ihmisiä tulee ja menee, entä sitten jos ystävä katoaa. Olen lukenut kaikki ap:n perustelut mutten silti vaan ole samaa mieltä.

Minusta pitää kunnioituksenkin vuoksi kertoa ystävälle jotain eikä vaan lakata vastaamasta viesteihin yhtäkkiä. Poikkeus jonka keksin on vain luonnevikaiset jotka on ok ghostata.

Monikaan ei ole terapiaa väheksynyt, en minäkään enkä ole sanonut, että ghostaaminen on ok. Tarve tulkita keskustelua tuolla tavalla saa kysymään onko sinut itsesi ghostattu, mistä olet edelleen pahoillasi? Tietenkin tuntuu pahalta, jos ystäväksi koettu hylkää, se on inhimillistä. Olen itsekin tullut hylätyksi ystäväksi haluamani tuttavan taholta eikä se mukavalta tuntunut, kun jätettiin kokonaan huomiotta.

Tässä on kuitenkin mielestäni keskusteltu pitkälti siitä, että näkemys ystävyyden päättymisestä ei ole vain yhden, vaan kahden ihmisen totuus tilanteesta. Hylätyn näkemys ei ole se ainoa oikea totuus. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Olen ghostannut yhden kerran kuten kerroin aiemmin. Asia kiinnostaa minua periaatteellisella tasolla kuten otsikko ilmentää. En näytä olevan näkemykseni kanssa kovinkaan eri linjoilla enemmistön kanssa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Opetella sanoittamaan? Kyllä minä ihan osaan sanoa, että entisestä ystävästäni on tullut itsekeskeinen ankeuttaja. En vaan halua sanoa hänelle noin. 

Hyvä esimerkki huonosta terapeutista lähinnä tämä.

Mikset halua sanoa? Ettet joudu epämukavaan tilanteeseen? Vaikka toinen ei varmaan tajua miksi katosit. Se on henkistä väkivaltaa. Olet itsekäs.

Sen sijaan että ghostaat, voit sanoa kun joku ehdottaa tapaamista että nyt on vähän kiire (jos haluat olla epäsuora mutta sekään ei ole kovin kestävä tapa koska hän voi kysyä uudestaan), tai sanoa että tuntuu että ollaan menossa vähän eri suuntiin enkä halua nyt tavata mutta hyvää jatkoa. Voit myös ihan suoraan sanoa että tuntuu että olet viime aikoina ollut vähän piikittelevä, ikävä, tms. Etkä halua jatkaa kaveruutta. Jos alkaa inttämään, sitten voi blokata. Näin saat closuren sille toiselle ja osaa mennä itseensä. Siinä katsos ajatellaan vähän muitakin kuin itseä, kun kerrotaan jotain eikä vaan ihan yhtäkkiä blokata ja toinen murehtii vuosikaudet eikä pahimmassa tapauksessa tajua minä vialla. Kuten sanoin selvästi luonnevikaiset voi ghostata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Olen ghostannut yhden kerran kuten kerroin aiemmin. Asia kiinnostaa minua periaatteellisella tasolla kuten otsikko ilmentää. En näytä olevan näkemykseni kanssa kovinkaan eri linjoilla enemmistön kanssa. Ap

Se on väärin vaikka kuinka moni olisi samaa mieltä kanssasi. Älä ghostaa. Sano suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Opetella sanoittamaan? Kyllä minä ihan osaan sanoa, että entisestä ystävästäni on tullut itsekeskeinen ankeuttaja. En vaan halua sanoa hänelle noin. 

Hyvä esimerkki huonosta terapeutista lähinnä tämä.

Noi ei ymmärrä, ettei ihmiset lopeta pitkää ystävyyttä hetken mielijohteesta ja yhdestä pikku ärsytyksestä. Kun minä häivyin, olin jo pitkään ajatellut että ollaan ihan eri suuntaan kasvettu eikä ole mitään yhteistä enää.

Sitten kun hän nimitteli, se oli pelkkä oljenkorsi joka katkaisi kamelin selän. Kyllä hänen on täytynyt itsekin tajuta, että vanhaksipiiaksi haukkuminen ei ole mikään syy yksin lopettaa ystävyyttä. Ei hän ole mitenkään tyhmä, kyllä hän tajusi mitä sanoi ja tarkoitti sen satuttavaksi. Mutta silti pommitti tekstareilla, että "mikä sulle tuli". Että tämmöisiä nämä ihan puskasta ghoustatut on, kyllä ne tietää miksi toinen sai tarpeekseen, leikkivät vaan ymmärtämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen yllättynyt että niin monen mielestä ghostaaminen on ok, ja terapiaa väheksytään. Kai se on tämä suomalainen etäinen kiintymyssuhde mikä tekee tuosta asenteesta niin yleistä. Olen siis ihan aidosti ihmeissäni. Moni on vaan että no ihmisiä tulee ja menee, entä sitten jos ystävä katoaa. Olen lukenut kaikki ap:n perustelut mutten silti vaan ole samaa mieltä.

Minusta pitää kunnioituksenkin vuoksi kertoa ystävälle jotain eikä vaan lakata vastaamasta viesteihin yhtäkkiä. Poikkeus jonka keksin on vain luonnevikaiset jotka on ok ghostata.

Monikaan ei ole terapiaa väheksynyt, en minäkään enkä ole sanonut, että ghostaaminen on ok. Tarve tulkita keskustelua tuolla tavalla saa kysymään onko sinut itsesi ghostattu, mistä olet edelleen pahoillasi? Tietenkin tuntuu pahalta, jos ystäväksi koettu hylkää, se on inhimillistä. Olen itsekin tullut hylätyksi ystäväksi haluamani tuttavan taholta eikä se mukavalta tuntunut, kun jätettiin kokonaan huomiotta.

Tässä on kuitenkin mielestäni keskusteltu pitkälti siitä, että näkemys ystävyyden päättymisestä ei ole vain yhden, vaan kahden ihmisen totuus tilanteesta. Hylätyn näkemys ei ole se ainoa oikea totuus. Ap

Hiljainen häivytys on ihan eri asia kuin ghostaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Olen ghostannut yhden kerran kuten kerroin aiemmin. Asia kiinnostaa minua periaatteellisella tasolla kuten otsikko ilmentää. En näytä olevan näkemykseni kanssa kovinkaan eri linjoilla enemmistön kanssa. Ap

Se on väärin vaikka kuinka moni olisi samaa mieltä kanssasi. Älä ghostaa. Sano suoraan.

Sanon suoraan: älä yritä komennella toisia. Ei kiinnosta mielipiteesi, enkä minä muuta omaani. Ghoustaan jos aihetta on, vaikka sinä olet mitä mieltä.

Kuka ihme haluaisi terapiaan ystävän kanssa joka ei halua jatkaa ystävyyttä. Saisi ystävyyden loppumisen lisäksi pahan mielen siitä penkomisesta ja syytöksistä. Mitä enemmän tunkiota penkoo...

Itse en haluaisi suoraan sanoa ihmiselle että tämä kerskailee, tunkeilee, vaatii liikaa, kouhottaa. Enkä haluaisi tälläisiä kuullakaan vaan unohtaa pikaisesti ihmisen joka haluaa minut jättää.

Monia ystävyyksiä on minullakin hiipunut, osa olosuhteiden pakosta, osassa varmaan olen tullut hitaasti feidatuksikin mutta hyvä maku on jäänyt kaikista. Hyvässä hengessä on viestitelty ja nähty, aina vaan harvemmin vain ja lopulta juttu on jäänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Opetella sanoittamaan? Kyllä minä ihan osaan sanoa, että entisestä ystävästäni on tullut itsekeskeinen ankeuttaja. En vaan halua sanoa hänelle noin. 

Hyvä esimerkki huonosta terapeutista lähinnä tämä.

Mikset halua sanoa? Ettet joudu epämukavaan tilanteeseen? Vaikka toinen ei varmaan tajua miksi katosit. Se on henkistä väkivaltaa. Olet itsekäs.

Sen sijaan että ghostaat, voit sanoa kun joku ehdottaa tapaamista että nyt on vähän kiire (jos haluat olla epäsuora mutta sekään ei ole kovin kestävä tapa koska hän voi kysyä uudestaan), tai sanoa että tuntuu että ollaan menossa vähän eri suuntiin enkä halua nyt tavata mutta hyvää jatkoa. Voit myös ihan suoraan sanoa että tuntuu että olet viime aikoina ollut vähän piikittelevä, ikävä, tms. Etkä halua jatkaa kaveruutta. Jos alkaa inttämään, sitten voi blokata. Näin saat closuren sille toiselle ja osaa mennä itseensä. Siinä katsos ajatellaan vähän muitakin kuin itseä, kun kerrotaan jotain eikä vaan ihan yhtäkkiä blokata ja toinen murehtii vuosikaudet eikä pahimmassa tapauksessa tajua minä vialla. Kuten sanoin selvästi luonnevikaiset voi ghostata.

Kuten sinä jankutuksesi kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poimin tämän pitkästä lainauksen ketjusta "Myöskään en ole sitä mieltä, että välien poikki pistäminen tarkoittaisi, että joku on mustavalkoinen tai kehittymätön. Pikemminkin tuollainen tapa käsitellä mennyttä ystävyyttä (syyllistäminen) osoittaa, ettei tilannetta ole käyty läpi siltä kannalta mitä se toisen osapuolen osalta ehkä on näyttänyt. Jos tarkastelee asiaa ystävyyden päättäneen osapuolen silmin, hän on saavuttanut tavoitteensa nimenomaan panemalla välit poikki ja ymmärrettävä syy siihen saattaa olla olemassa. Itse olen taipuvainen pitämään sitä kehittyneisyytenä, että kykenee hahmottamaan tilanteita myös muista kuin omista lähtökohdistaan, kun taas syyllisen etsiminen yksinomaan toisesta ystävyyden osapuolesta herättää epäilyksen lavastuksesta. (Edellyttäen, että ystävyyttä on ylipäätään ollut olemassa eli että ei ole kyseessä se luultavasti yleisempi tilanne, jolloin toinen on kokenut ystävyyden tuttavuutena.) Ap"

Olen "ghostannut" useita kertoja. Mitä toiset osapuolet eivät tiedä: esim. läheisen kuolema, josta toipumisen aikana kaikki "välien selvittelyt" tuntuivat täysin merkityksettömiltä. Lisäksi samoihin aikoihin mieheni masentui. Jos olisi pitänyt alkaa selittää ja käyttää yhtään energiaa ystävyyssuhteisiin, olisin romahtanut täysin. Mutta ihmisiä kiinnostaa vain oma itsensä (niin minuakin tuossa tilanteessa) ja he loukkaantuivat verisesti koska HEIDÄN egonsa kolhiintui.

Olisiko alapeukuttajien mielestä pitänyt vielä istua kavereitten kanssa jauhamassa pariterapiassa?

Niin, täytyy sanoa, että naurahdin epäuskoisesti, kun luin tuon suosituksen pariterapiasta ystävyyden päättymisen takia. Sen minäkin ymmärrän, että joku hylätyksi tullut voi tarvita terapiaa, mutta miksi pitäisi mennä terapiaan ihmisen kanssa, jota ei edes halua tavata?

Lisäksi jos joku menee terapiaan ystävyyden päättyessä, niin eikö rakentavaa olisi kääntää keskustelua siihen suuntaan mikä oma osuus oli ystävyydessä ja sen päättymisessä eikä kaataa syytöksiä entisen ystävän niskaan terapeutin kompatessa. Oma osuus vuorovaikutuksessa on kuitenkin ainoa asia mistä voi varmuudella tietää. Tuskinpa parisuhdeterapiassa käsitellään vain toisen osapuolen "pahuutta" ja vääriä tekoja, vaan eiköhän sielläkin pyritä luotaamaan myös omaa osuutta tapahtumissa. Ap

Mä olen ollut terapiassa ainoastaan PTSD:n vuoksi, mutta ei silloin käsitelty, MIKSI olin joutunut kyseiseen onnettomuuteen vaan millaisia tunteita mulle siitä oli syntynyt, miten ne tunteet vaikuttivat elämääni ja miten pääsisin elämässäni eteenpäin tapahtuneesta huolimatta. En siis osaa sanoa, millaista tuon artikkelin tarkoittaman terapian olisi tarkoitus olla (juttuhan on maksumuurin takana). Etsiä syitä ystävyyden päättymiseen? Vai kuten mulla aikoinaan terapiassa: hyväksyä ystävyyden päättyminen, käsitellä sen aiheuttamat tunteet ja päästä elämässä eteenpäin? Mihin siinä tarvitaan ystävyyden päättänyttä? En mäkään kokenut tarpeelliseksi mennä terapiaan yhdessä onnettomuuden aiheuttaneen autoilijan kanssa. Ei mua kiinnostanut hänen selityksensä, miksi kävi niinkuin kävi. Jos hän koki tarvitsevansa terapiaa, niin sitten meni ihan itse terapiaan.

Olisi mielenkiintoista kuulla haastatellun terapeutin näkemys tähän kysymykseen. Miksi pitäisi mennä terapiaan sellaisen ihmisen kanssa, johon ei koe läheistä tunnesidettä ja jolle ei halua kertoa itsestään enää mitään merkittävää: terapiassahan on tarkoitus kertoa omista tunteistaan ja tarpeistaan. Jos haluaisi kertoa tuollaisia asioita, niin ystävyyshän jatkuisi.

Päinvastoin kuin ghostatuksi tulleen mielestä, on ystävyydessä voinut ghostaajan mielestä tai tosiasiallisestikin tapahtua jotakin sellaista rajoja rikkovaa ja epämiellyttävää, vähintäänkin luottamuksen ja kunnioituksen menettämistä, että hän näkee ghostatuksi tulleen olevan viimeisenä listalla, jonka kanssa lähtisi terapiaan. Häipyminen sanomatta mitään on vahva kannanotto. Ap

Aivan totta. Tietenkin terapiassa voisi pohtia, mitä ghostattu teki väärin tai olisiko hänen pitänyt toimia jossain asiassa jollain toisella tavalla, mutta mitä se enää hyödyttää siinä vaiheessa, kun ystävyys on jo ohi? Mäkin olisin voinut pohtia, että jos olisin pysynyt sinä päivänä kotona, lähtenyt tuntia myöhemmin tai tuntia aikaisemmin liikkeelle, mennyt eri reittiä tai edes istunut pelkääjän paikan sijasta takapenkillä, mutta eihän se olisi mitään miksikään muuttanut. Ihmiset ovat erilaisia ja sen vuoksi ystävyyssuhteetkin ovat erilaisia, joten jos jokin ei toiminut ystävän A kanssa, se saattaakin toimia ystävän B kanssa. Ei siis pidä tehdä päätelmiä, että A ja B olisivat toistensa klooneja ja siten ystävyyskin heidän kanssaan identtistä. Normaali ihminen kuitenkin hallitsee normaalit käytöstavat eikä kohtele toista ihmistä loukkaavasti. Ja jos nyt sattuu olevaan luonteeltaan "räiskyvä persoona", joka suutuspäissään sanoo mitä sylki suuhun tuo, kannattaa hankkia ystävikseen samanlaisia, jolloin on selkeä yhteisymmärrys, että sellainen käyttäytyminen on kummankin mielestä ihan hyväksyttävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Opetella sanoittamaan? Kyllä minä ihan osaan sanoa, että entisestä ystävästäni on tullut itsekeskeinen ankeuttaja. En vaan halua sanoa hänelle noin. 

Hyvä esimerkki huonosta terapeutista lähinnä tämä.

Noi ei ymmärrä, ettei ihmiset lopeta pitkää ystävyyttä hetken mielijohteesta ja yhdestä pikku ärsytyksestä. Kun minä häivyin, olin jo pitkään ajatellut että ollaan ihan eri suuntaan kasvettu eikä ole mitään yhteistä enää.

Sitten kun hän nimitteli, se oli pelkkä oljenkorsi joka katkaisi kamelin selän. Kyllä hänen on täytynyt itsekin tajuta, että vanhaksipiiaksi haukkuminen ei ole mikään syy yksin lopettaa ystävyyttä. Ei hän ole mitenkään tyhmä, kyllä hän tajusi mitä sanoi ja tarkoitti sen satuttavaksi. Mutta silti pommitti tekstareilla, että "mikä sulle tuli". Että tämmöisiä nämä ihan puskasta ghoustatut on, kyllä ne tietää miksi toinen sai tarpeekseen, leikkivät vaan ymmärtämätöntä.

Tuo varmaan on luonnevikainen.

Kyllä sitäkin tapahtuu että joku ghostaa ihan hyvän tyypin. Esim haluaa vaan olla uuden bestiksen kanssa ja vanha ghostataan. Tällaista tapahtuu paljon nuorena ja osa ei vanhempanakaan kypsy.

Kaveri ei siis ole pakko olla. Minä vastustan vain ghostaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Olen ghostannut yhden kerran kuten kerroin aiemmin. Asia kiinnostaa minua periaatteellisella tasolla kuten otsikko ilmentää. En näytä olevan näkemykseni kanssa kovinkaan eri linjoilla enemmistön kanssa. Ap

Se on väärin vaikka kuinka moni olisi samaa mieltä kanssasi. Älä ghostaa. Sano suoraan.

Jos lähtisin keskustelemaan tuolla otteella, niin voisin vastata: "Älä sano suoraan. Se on mielestäni väärin ja loukkaa turhaan", mutta en sano niin, koska ymmärrän, että asiat näyttäytyvät erityyppisille ihmisille erilaisina. Käsitys ystävyydestäkin - sen sitovuudesta, luonteesta ja päättämistavoista - vaihtelee. Siksi tämä keskustelu onkin kerännyt niin monta kommenttia. Ystävyyden päättymisestä on kaikilla kokemusta, mikä osoittaa, ettei ystävyys ole ikuista. Se palvelee molempia, ei vain toista osapuolta aivan niin kuin pariterapiankin tulisi tehdä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Olen ghostannut yhden kerran kuten kerroin aiemmin. Asia kiinnostaa minua periaatteellisella tasolla kuten otsikko ilmentää. En näytä olevan näkemykseni kanssa kovinkaan eri linjoilla enemmistön kanssa. Ap

Se on väärin vaikka kuinka moni olisi samaa mieltä kanssasi. Älä ghostaa. Sano suoraan.

Sanon suoraan: älä yritä komennella toisia. Ei kiinnosta mielipiteesi, enkä minä muuta omaani. Ghoustaan jos aihetta on, vaikka sinä olet mitä mieltä.

Muiden komentelu ja määräily toimimaan omalla tavallaan on varmaan yksi yleisimpiä syitä miksi ystävyys halutaan päättää. Sellaista ei jaksa kukaan eikä toisten arvoja ja mielipiteitä muutenkaan ole kovin helppo muuttaa niin kuin keskustelu tuo ilmi. Jos arvot ja toimintatavat ovat liian erilaisia, loppuu ystävyyskin. Useampi tuosta jo kirjoittikin.

Monen kohdalla keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että toinen osapuoli nähdään hyvin kielteisessä valossa olipa kyseessä kumpi tahansa, ystävyyden päättäminen tai ystävyydestä poispotkitun näkökulma. Näin ei tarvitsisi olla, vaan voisi nähdä asioita myös sen toisen osapuolen kannalta. Jos noin tekisi, ei asiasta aiheutuisi mitään kolhuakaan, koska tapahtunut ei samalla tavoin liity itseen. Kaikki eivät vain sitä halua tai kykene tekemään, jolloin aika useimmiten tekee tehtävänsä. Lopulta hylänneestä tai hylätyksi tulleesta ihmisestä tulee yhdentekevä tunnemielessä kuten muutkin tuntemattomat ihmiset, joita kyllä auttaa jos ovat vaikka kaatuneet kadulla, mutta he eivät herätä mitään enempiä tunteita puolesta tai vastaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Olen ghostannut yhden kerran kuten kerroin aiemmin. Asia kiinnostaa minua periaatteellisella tasolla kuten otsikko ilmentää. En näytä olevan näkemykseni kanssa kovinkaan eri linjoilla enemmistön kanssa. Ap

Se on väärin vaikka kuinka moni olisi samaa mieltä kanssasi. Älä ghostaa. Sano suoraan.

Puutun keskusteluunne. Osa meistä on kasvatettu siten, ettei toista - ainakaan tietoisesti -  pidä loukata. Minä en halua loukata edes sellaista ihmistä, jonka kanssa en halua olla enää koskaan missään tekemisissä. Jos sanoisin suoraan, miksi ystävyys päättyy, joutuisin loukkaamaan entistä ystävääni. Ehkä on olemassa ihmisiä, jotka pitävät siitä, kun heitä loukataan, mutta eivät he silti voi vaatia loukkaamista sellaiselta, joka ei halua loukata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo terapiakin on jutussa mainittu minusta sellaisena ennaltaehkäisevänä juttuna. Asiantuntijoiden mielestä on parempi opetella sanoittamaan esim.ärtymys kuin vaan liueta aina paikalta. Oikeastaan alkaa jo vähän ärsyttää että ap jatkaa ghostaamisen puolustelua viestitolkulla. Sanompa suoraan että vaikuttaa että olet ghostannut monesti etkä tahdo ja osaa kohdata epämiellyttäviä tunteita.

Opetella sanoittamaan? Kyllä minä ihan osaan sanoa, että entisestä ystävästäni on tullut itsekeskeinen ankeuttaja. En vaan halua sanoa hänelle noin. 

Hyvä esimerkki huonosta terapeutista lähinnä tämä.

Noi ei ymmärrä, ettei ihmiset lopeta pitkää ystävyyttä hetken mielijohteesta ja yhdestä pikku ärsytyksestä. Kun minä häivyin, olin jo pitkään ajatellut että ollaan ihan eri suuntaan kasvettu eikä ole mitään yhteistä enää.

Sitten kun hän nimitteli, se oli pelkkä oljenkorsi joka katkaisi kamelin selän. Kyllä hänen on täytynyt itsekin tajuta, että vanhaksipiiaksi haukkuminen ei ole mikään syy yksin lopettaa ystävyyttä. Ei hän ole mitenkään tyhmä, kyllä hän tajusi mitä sanoi ja tarkoitti sen satuttavaksi. Mutta silti pommitti tekstareilla, että "mikä sulle tuli". Että tämmöisiä nämä ihan puskasta ghoustatut on, kyllä ne tietää miksi toinen sai tarpeekseen, leikkivät vaan ymmärtämätöntä.

Tuo varmaan on luonnevikainen.

Kyllä sitäkin tapahtuu että joku ghostaa ihan hyvän tyypin. Esim haluaa vaan olla uuden bestiksen kanssa ja vanha ghostataan. Tällaista tapahtuu paljon nuorena ja osa ei vanhempanakaan kypsy.

Kaveri ei siis ole pakko olla. Minä vastustan vain ghostaamista.

Sinä kuulostat vähän ikävältä ihmiseltä, joka ei kestä sitä että joku on eri mieltä, tai sitä että et olekaan auktoriteetti, joka päättää muiden puolesta.