"Suomalaisista miehistä 72 prosenttia edellyttää aseellista puolustautumista Venäjää vastaan kaikissa tilanteissa, vaikka tulos olisi epävarma. Naisilla sama ajatus on vain 41 prosentilla"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, puolustaisin ase kädessä Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa, mikäli jokin ulkopuolinen voima hyökkäisi tähän maahan, ja aseelliseen puolustautumiseen olisi mahdollisuus (eli reservit ennätettäisiin koota ja varustaa; ilman asetta ja varusteita on turha tietenkin yrittää).

Tekisin tämän ihan itseni vuoksi.

En haluaisi elää sellaisessa maailmassa, jossa tätä maata, minun kotimaatani, ei olisi.

En haluaisi elää sellaisessa maailmassa, jossa Suomi esimerkiksi kuuluisi epäitsenäisenä osana Venäjään. En haluaisi elää maailmassa, jossa tätä suomalaista yhteiskuntaa ei olisi - turvaamassa oikeuksiamme, toimeentuloamme ja kulttuuriamme.

Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö voisi asua jossakin muussa maassa esimerkiksi hetkellisesti. Se tarkoittaisi sitä, että en haluaisi elää maailmassa, jossa itsenäistä Suomea ja ennen kaikkea suomalaista yhteiskuntaa ei olisi.

Eli jos tilanne menisi niin pahaksi, että Suomen valtion ja yhteiskunnan olemassaolo olisi totaalisesti uhattuna aseellisen hyökkäyksen uhalla, ottaisin tietenkin osaa aseelliseen puolustukseen.

Ja jos tilanne menisi niin poskelleen, että vieras valtio, esimerkiksi Venäjä, miehittäisi Suomen, ottaisin aivan varmasti osaa maanalaiseen vastarintaliikkeeseen, vaikka sitten pommittajana.

Minä voisin myös pukea pommivyön ylleni ja kävellä miehittäjien päämajaan ja nauraa paskaisesti laukaisuhetkellä kun vihaamani miehittäjät lähtevät mukanani Valhallaan ja näitä tarinoita tulisi riittämään venäläisten pahimpiin painajaisuniin asti. Täällä te ette olisi missään turvassa.

Näin eivät suomalaiset toimi, pommivyöt on vähän toisen kulttuurin tapa toimia. Mutta tämähän olikin tietysti Putinin trolli.

Putinin hommissa kotien räjäyttäminen kyllä tunnetaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_kerrostalopommit

Meillä on Molotovin coctaileista alkaen pitkät perinteet vihulaisten kekseliäistä tuhoamisesta ja jos maa vallataan niin silloin voidaan hyödyntää myös muiden innovaatioita. Voittehan te toki siellä Pietarissa uskoa, että näin ei tapahdu, mutta älkää sanoko, että teitä ei varoitettu. Sama tulee tapahtumaan myös Ukrainassa ja siellä on seitsemän kertaa enemmän populaa, joten voi olla, että Igor ei nuku kovin hyvin, kun kuolema voi koputtaa koska tahansa ovelle.

Vierailija kirjoitti:

Näin armeijaa käymättömänä naisena en koe, että mulla on hirveästi varaa tarjoilla miehiä rintamalle heppoisin perutein, kun itse olisin kuitenkin täällä kotijoukoissa. Jos itse haluatte mennä, niin oma asianne ja kunnioitan sitä. Mutta tällä saattaa olla tekemistä tuon naisten alhaisemman luvun kanssa. Luuletko että miesten luku olisi yhtä korkea, jos naiset pääsääntöisesti hoitaisivat sotimisen ja kuolemisen?

Muuten samaa mieltä itsekin armeijaa käymättömänä naisena. En koe olemaan oikeutettu tyrkyttämään ketään eturintamaan.

Mutta tää kyllä vitutti ja rankasti:

"jos itse haluatte mennä..."

"oma on asianne"

Wtf?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Luuletko, että mies 57v olisi etulinjassa tai ylipäätään rintamalla sotimassa?  Suomi kotiutti alle 50v sotilaansa sotien aikanakin, ei siellä vanhat ukot kontanneet.  Sota vaatii fyysistä kuntoa, olipa siellä sitten mies tai nainen, ei siellä enää moni lähelle kuusikymppinen pärjää. 

Ja kyllä naisetkin oli eturintamassa sotien aikana lottina. 

Pitäisikö tasa-arvon nimissä kaikki suomalaiset 15v-95v laittaa rintamalle?

Ei nykyaikaisessa sodankäynnissä ole mitään "rintamaa".

Vihollinen tuhoaa ohjuksilla, kyberhyökkäyksillä ja erikoisjoukkojen iskuilla strategisia kohteita. Tunnuksettomat vihreät miehet ja palkkasotilaat pitävät lentoasemia ja satamia hallussaan, kunnes vihollisen panssarit ja huoltologistiikka on paikalla. Kaikkialla on sekaisin vihollisen miehittäjiä, sissisotaan organisoitua oman maan puolustusvoimia ja arjesta jotenkin pärjäämään pyrkiviä siviilejä. Näin toimii Venäjä miehittäessään Ukrainaa, näin se toimisi hyökätessään Ahvenanmaalle tai Gotlantiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Vaikka eivät pääsisi (mitä epäilen syvästi) niin eivätpä ole myöskään eturintamassa kaatuilemassa. Tuo kuuskymppinen nainen on silloin todella etuoikeutetussa asemassa moneen muuhun verrattuna, joten tuo moraalisaarna on sinänsä naurettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Jaa, mä hilpasen tosta Haaparannalle ja Juutinraumaa Eurooppaan. Deutchland hier komme ich!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Luuletko, että mies 57v olisi etulinjassa tai ylipäätään rintamalla sotimassa?  Suomi kotiutti alle 50v sotilaansa sotien aikanakin, ei siellä vanhat ukot kontanneet.  Sota vaatii fyysistä kuntoa, olipa siellä sitten mies tai nainen, ei siellä enää moni lähelle kuusikymppinen pärjää. 

Ja kyllä naisetkin oli eturintamassa sotien aikana lottina. 

Pitäisikö tasa-arvon nimissä kaikki suomalaiset 15v-95v laittaa rintamalle?

Ei nykyaikaisessa sodankäynnissä ole mitään "rintamaa".

Vihollinen tuhoaa ohjuksilla, kyberhyökkäyksillä ja erikoisjoukkojen iskuilla strategisia kohteita. Tunnuksettomat vihreät miehet ja palkkasotilaat pitävät lentoasemia ja satamia hallussaan, kunnes vihollisen panssarit ja huoltologistiikka on paikalla. Kaikkialla on sekaisin vihollisen miehittäjiä, sissisotaan organisoitua oman maan puolustusvoimia ja arjesta jotenkin pärjäämään pyrkiviä siviilejä. Näin toimii Venäjä miehittäessään Ukrainaa, näin se toimisi hyökätessään Ahvenanmaalle tai Gotlantiin.

Juuri näin, ja sen tietää myös Suomen puolustusvoimat. Ja varautuu sen mukaisesti.

Ei meillä odoteta mitään Jatkosodan uusintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vain suvuille kohtalokkaampaa kun monasti vain yksi poika eikä viimesodan veljeskaarteja perheissä?

Enkä minä suostu antamaan sitä yhtä. Ei tämän maan vuoksi kannata.

Oma henki on kaiken yläpuolella. Jos kuolee niin sitten ei ole mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin armeijaa käymättömänä naisena en koe, että mulla on hirveästi varaa tarjoilla miehiä rintamalle heppoisin perutein, kun itse olisin kuitenkin täällä kotijoukoissa. Jos itse haluatte mennä, niin oma asianne ja kunnioitan sitä. Mutta tällä saattaa olla tekemistä tuon naisten alhaisemman luvun kanssa. Luuletko että miesten luku olisi yhtä korkea, jos naiset pääsääntöisesti hoitaisivat sotimisen ja kuolemisen?

Muuten samaa mieltä itsekin armeijaa käymättömänä naisena. En koe olemaan oikeutettu tyrkyttämään ketään eturintamaan.

Mutta tää kyllä vitutti ja rankasti:

"jos itse haluatte mennä..."

"oma on asianne"

Wtf?!

Mikä siinä vitutti? Jos miesten luku olisi ollutvaikka 8%, niin en mä sitäkään tuomitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Silloin kannattaa lähteä autolla Itärajalle ja sieltä Venäjälle ja sanoa että "elekee ampuko, en mie pahhaa taho".

Aivan varmasti suurinosa miehistä taistelee jos Venäjä hyökkäisi ilman provokaatiota Suomeen. Jos taas Suomi liittyy hyökkäysliitto Natoon, niin luku voi pudota 30% tai alle. Sotilasvala ei sisällä taistelemista ulkomaisessa armeijassa eikä ulkomaisessa johdossa. Eli jonkun muun maan armeijassa. Jos Suomi liittyy natoon, joka itse aiheuttaa konfliktia Venäjän kanssa Euroopassa en myöskään itse osallistu Naton sotiin. Jos Venäjä hyökkää puolueettomaan ja neutraaliin Suomeen. Silloin Puolustussota on Moraalisesti hyväksyttävä ja kaikki siitä aiheutuvat seuraukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Jaa, mä hilpasen tosta Haaparannalle ja Juutinraumaa Eurooppaan. Deutchland hier komme ich!

Älä mene Saksaan, siellä tulee kylmä kun Venäjä panee kaasut poikki ja se seuraava rintamalinja Suomen jälkeen on siellä. Tämä tiedetään myös euroopassa ja jos Venäjä on niin tyhmä, että hyökkää EU jäsenvaltioon niin täällä on äkkiä vapaaehtoisia kaikkialta maailmasta ja moderneimmat sotaherkut, koska kukaan ei halua Venäjän rynnivän Suomesta yhtään edespäin ja nyt ei ole natsisaksaa Venäjää komppaamassa joka estäisi avun perilletulon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin armeijaa käymättömänä naisena en koe, että mulla on hirveästi varaa tarjoilla miehiä rintamalle heppoisin perutein, kun itse olisin kuitenkin täällä kotijoukoissa. Jos itse haluatte mennä, niin oma asianne ja kunnioitan sitä. Mutta tällä saattaa olla tekemistä tuon naisten alhaisemman luvun kanssa. Luuletko että miesten luku olisi yhtä korkea, jos naiset pääsääntöisesti hoitaisivat sotimisen ja kuolemisen?

Muuten samaa mieltä itsekin armeijaa käymättömänä naisena. En koe olemaan oikeutettu tyrkyttämään ketään eturintamaan.

Mutta tää kyllä vitutti ja rankasti:

"jos itse haluatte mennä..."

"oma on asianne"

Wtf?!

Mikä siinä vitutti? Jos miesten luku olisi ollutvaikka 8%, niin en mä sitäkään tuomitsisi.

Onko maanpuolustus tosiaan sun mielestä jokaisen ihmisen (tai miehen) mielipiteen perusteella päätettävä asia? Eikös se ole vähän meidän kaikkien asia puolustetaanko maata, vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Silloin kannattaa lähteä autolla Itärajalle ja sieltä Venäjälle ja sanoa että "elekee ampuko, en mie pahhaa taho".

Jos Venäjälle menee niin kannattaa jättää pikkuhousut pois, koska jo ensimmäinen partio ottaa tshuhnalorton käsittelyyn, kuten naapurissa on sodissa tapana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisena en ole itse samalla tavalla tykinruonana, joten tuntuisi kohtuuttomalta vaatinukselta. Syvä kunnioitus ja arvostus miesten puolustustahdosta. Arvostan.

Sodassa kuoli paljon nuoria miehiä, lähes poikia. Monilla ei ollut ensimmäistäkään kokemusta naisista. Ikänsä vuoksi he eivät saaneet esim. ostaa alkoholia. Mutta tykkien ja luotien eteen saivat mennä.

Vetää kyllä hiljaiseksi, kun katselee sankarihautojen vuosiluvuista kaatuneiden ikää. Oma poikani on nyt armeijassa ja niiden nuorten kaatuneiden ikäinen.

m50+

Jatkosodassa yhdessä taistelussa saattoi kaatua pari sataa omaa sotilasta ja sillä pääsi puoli kilometriä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmasti suurinosa miehistä taistelee jos Venäjä hyökkäisi ilman provokaatiota Suomeen. Jos taas Suomi liittyy hyökkäysliitto Natoon, niin luku voi pudota 30% tai alle. Sotilasvala ei sisällä taistelemista ulkomaisessa armeijassa eikä ulkomaisessa johdossa. Eli jonkun muun maan armeijassa. Jos Suomi liittyy natoon, joka itse aiheuttaa konfliktia Venäjän kanssa Euroopassa en myöskään itse osallistu Naton sotiin. Jos Venäjä hyökkää puolueettomaan ja neutraaliin Suomeen. Silloin Puolustussota on Moraalisesti hyväksyttävä ja kaikki siitä aiheutuvat seuraukset.

Tuttua paksua Venäjän trollitehtaan sepustusta.

- Joka kerta, kun Venäjä on hyökännyt naapurimaahan, on se tekaissut provokaation taii "kutsun" syyksi tälle. Kuten Mainilan laukaukset 1939.

- Suomen sotilasvala ei millään tavalla mainitse muuta kuin Suomen puolustusvoimat. NATO ei ole "ulkomainen armeija", vaan koostuu jäsenmaiden armeijoista yhteenlaskettuna.

- NATO aiheuttaa konfliktia Venäjän kanssa vain propagandassa, joita Venäjä kansalaisilleen tuputtaa. Heillähän ei ole vapaata länsimaista mediaa, vaan valtion kontrolli tiedotusvälineille.

- Suomi on puolueeton eli neutraali vain Venäjän propagandassa. Tosiasiallisesti EU:n jäsenenä ja NATO:n yhteistyösopimuskumppanina Suomi on ollut osa läntistä poliittista ja sotilaallista liittoumaa vuodesta 1994.

Vierailija kirjoitti:

Taisi tutkimuksessa selvitä missä puolueessa ne putinistit oikeasti ovat. Samathan vastustaa uusien hävittäjien hankintaa ja Nato-yhteistyötä.

No, itse en ole vasemmistoa, mutta noi molemmat agendat on selvästi Suomen ja suomalaisten etujen vastaisia, ainakin jos hivenen ehdot vouhkaamises´lta miettimään.

Hävittäjiä ei tarvita Suomen puolustukseen ja se näkyy jo siitä miten niiden käyttöä on harjoiteltu. Siirto Norjaan on kriisiajan ensimmäinen homma ja Nato harjoittelee sitä kuinka Suomen aluetta käytetään sissisodan omaiseen vihollisen hidastamiseen. Mites hauskalta se suomalaisista tuntuu? Omat joukot siirretty sotimaan joidenkin muiden hommia ja eliitti istuu Naton bunkkereissa. Suomen kannalta ohjuspuolustusjärjestelmä olisi paljon tehokkaampi ja halvempi, mutta ei niitä voisi Naton hommiin lähettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin armeijaa käymättömänä naisena en koe, että mulla on hirveästi varaa tarjoilla miehiä rintamalle heppoisin perutein, kun itse olisin kuitenkin täällä kotijoukoissa. Jos itse haluatte mennä, niin oma asianne ja kunnioitan sitä. Mutta tällä saattaa olla tekemistä tuon naisten alhaisemman luvun kanssa. Luuletko että miesten luku olisi yhtä korkea, jos naiset pääsääntöisesti hoitaisivat sotimisen ja kuolemisen?

Muuten samaa mieltä itsekin armeijaa käymättömänä naisena. En koe olemaan oikeutettu tyrkyttämään ketään eturintamaan.

Mutta tää kyllä vitutti ja rankasti:

"jos itse haluatte mennä..."

"oma on asianne"

Wtf?!

Mikä siinä vitutti? Jos miesten luku olisi ollutvaikka 8%, niin en mä sitäkään tuomitsisi.

Onko maanpuolustus tosiaan sun mielestä jokaisen ihmisen (tai miehen) mielipiteen perusteella päätettävä asia? Eikös se ole vähän meidän kaikkien asia puolustetaanko maata, vai ei?

En koe että mulla on oikeutta kollektiivisesti kertoa naapurin 19-vuotiaalle pojalle, että kyllä sun nyt kuuluu haluta kuolla maasi puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Jaa, mä hilpasen tosta Haaparannalle ja Juutinraumaa Eurooppaan. Deutchland hier komme ich!

Älä mene Saksaan, siellä tulee kylmä kun Venäjä panee kaasut poikki ja se seuraava rintamalinja Suomen jälkeen on siellä. Tämä tiedetään myös euroopassa ja jos Venäjä on niin tyhmä, että hyökkää EU jäsenvaltioon niin täällä on äkkiä vapaaehtoisia kaikkialta maailmasta ja moderneimmat sotaherkut, koska kukaan ei halua Venäjän rynnivän Suomesta yhtään edespäin ja nyt ei ole natsisaksaa Venäjää komppaamassa joka estäisi avun perilletulon.

Otan pari mottia klapeja peräkärryyn ja pistän paikan päällä rahoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmasti suurinosa miehistä taistelee jos Venäjä hyökkäisi ilman provokaatiota Suomeen. Jos taas Suomi liittyy hyökkäysliitto Natoon, niin luku voi pudota 30% tai alle. Sotilasvala ei sisällä taistelemista ulkomaisessa armeijassa eikä ulkomaisessa johdossa. Eli jonkun muun maan armeijassa. Jos Suomi liittyy natoon, joka itse aiheuttaa konfliktia Venäjän kanssa Euroopassa en myöskään itse osallistu Naton sotiin. Jos Venäjä hyökkää puolueettomaan ja neutraaliin Suomeen. Silloin Puolustussota on Moraalisesti hyväksyttävä ja kaikki siitä aiheutuvat seuraukset.

Kukaan ei haluaisi taistella ulkoista vihollista vastaan, mutta on pakko. Sisäisten ongelmien ratkaisijaksi löytyisi huomattavasti enemmän motivaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt millaista olisi paeta Suomesta hyökkäyksen tullessa. Mennä jonnekin odottamaan ja seuraamaan miten käy. Miltä tuntuisi kun toiset jäisivät puolustamaan minunkin maatani. Jos tappio tulisi en kai enää palaisi kuin ehkä joskus käymään. Millaista elämä olisi vieraassa maassa, sitä ei tiedä.

Entä jos vihollisen hyökkäys torjuttaisiin ja itsenäisyys säilyisi, edes osassa maata? Millaista olisi palata ja katsoa silmiin niitä jotka jäivät? Tuntisiko itseni luopioksi lopun ikääni?

Se, joka onnettomuuden tullessa hylkää kansansa, muuttuu halusi tai ei sen viholliseksi, sanoi joku viisas.

Uskon siihen ja jäisin tekemään yhteiskunnan hyväksi mitä terve ja hyväkuntoinen 57v nainen voisi. Koska toinen vaihtoehto olisi sietämätön. Vanhan äitini yrittäisin saada turvaan.

Niin, se on helppo sanoa tuon ikäisenä naisena ja esittää urheaa. Toista se on niiden poikien ja nuorten miesten kauhu. Tasa-arvon maassa.

Naiset ei pääse mihinkään pakoon, rajat on kiinni samantien jos sotatila tulee. Yhtään lentoa ei lähde helsinki-vantaalta silloin.

Jaa, mä hilpasen tosta Haaparannalle ja Juutinraumaa Eurooppaan. Deutchland hier komme ich!

Älä mene Saksaan, siellä tulee kylmä kun Venäjä panee kaasut poikki ja se seuraava rintamalinja Suomen jälkeen on siellä. Tämä tiedetään myös euroopassa ja jos Venäjä on niin tyhmä, että hyökkää EU jäsenvaltioon niin täällä on äkkiä vapaaehtoisia kaikkialta maailmasta ja moderneimmat sotaherkut, koska kukaan ei halua Venäjän rynnivän Suomesta yhtään edespäin ja nyt ei ole natsisaksaa Venäjää komppaamassa joka estäisi avun perilletulon.

Niin. Sieltä onkin tulossa vain Kiina. maailman suurin talousmahti ja väestöluku.