Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverilla polyamorinen perhe
04.06.2015 |
Minulle on selvinnyt nyt hieman yllättäin että kahdeksanvuotiaan tyttäreni kaverin perhe on polyamorinen, eli perheessä on aikuisina yksi mies ja kaksi naista. Nyt kesäloman alettua tyttöni on pyytänyt päästä kyläilemään kaverin luo.
Olen aina pitänyt itseäni suhteellisen avoimena ja avarakatseisena, mutta nyt tuntuu etten oikein tiedä mitä ajatella tyttöni kyläilyistä siellä. Tyttöni kertoi kuulleensa kaveriltaan, että naiset nukkuvat vuoroöin isin vieressä ja välillä kuulemma nukkuvat kaikki yhdessä vierekkäin. Kuulostaa muutenkin siltä, että naiset kilpaa palvovat miestä, joka paistattelee huomion keskipisteenä.
Olenko kamala äiti, jos en välttämättä haluaisi lapseni oppivan tuollaista perhemallia? En voisi oikein tyttärelleni siitä kriittisesti puhuakaan, ettei juttu käänny liian negatiiviseksi hänelle ja kantautuisi kaverin korviin. Tytön kaveri on viaton tilanteeseensa, mutta olisin iloinen jos tytöt leikkisivät enemmän meillä kuin heillä.
Kommentit (212)
Olen paljon pohtinut sitä milloin siirryttiin suurista sukuyhteisöistä ydinperheeksi ja miten ihmiset nykyään elää pienissä yksiköissä joissa tukea ei ole tarjolla riittävästi. Äidit väsyy helpommin. Meidän perheessämme ei näin käy. Aina tuemme toisiamme ja aina on joku aikuisista läsnä lapsille jaksavana ja vahvana.
Toinen mitä olen pohtinut on se kuinka parinormatiivisuus ylittää jopa heteronormatiivisuuden. Miksi ihmiset kokee niin hyökkäävänä sen jos joku toinen valitsee erilaisen peremallin elämäänsä.
Polyamoria ei ole vain elämänvaihe, vaan perhemalli, joka parhaassa tapauksessa kestää koko eliniän. Me olemme eläneet näin 12 vuotta ja mieheni tyttöystävä lapsineen on ollut kuvioissa 6 vuotta. Olemme hyvin vakaassa suhteessa ja haaveilemme kaikki aikuiset elävämme näin koko elämämme. Lapsille tämä on niiden perhe. He ovat eläneet näin pienestä pitäin ja kokevat tämän perhemallin kuonnolliseksi. Toki teini-iässä alkaa kapinointi ja olemme siihen varautuneet isolla korillisella rehellisyyttä, suorasanaisuutta ja vilpitöntä rakkautta lasta kohtaa jokaiselta perheemme aikuiselta.
Mutta millaista lapsen on elää perheessä jossa on useampi kuin kaksi aikusita? Lapsella on useampi läheinen huolehtiva aikuinen ja ehkä lisää läheisiä lapsia ympärillä. Lapseni on sanonut, että saa enemmän tukea kun on enemmän aikuisia perheessä. Lisäksi perheen aikuisten erilaiset kiinnostuksen kohteet lisäävät lasten oppimista, koska on erilaisia asioita, joita aikuiset voi laajemmin opettaa. Lapsella on turvallinen ja hyvä olla.
Lapsien suhtautuminen polyamoriaan on luontevaa. Hän ei näe siinä mitään väärää tai outoa jos ei jonkun toisen lapsen vanhempi ole myrkyttänyt omaa lastaan ennakkoluuloillaan. Lapselle on hyvä korostaa sitä, että äiti rakastaa myös isää tai isä äitiä. Lapsi ymmärtää asian, jos se kerrotaan hänelle suoraa ja rehellisesti. Olisi hyvä, että uudet kumppanit esitellään vasta, kun suhde on muodostunut vakavammaksi. Lapsia ei tule hämmentää joka kuukausi vaihtuvilla kumppaneilla. Kun esittelee lapselle uuden kumppanin tulisi ottaa huomioon lapsen kehitystaso. Itse olemme kertoneet, kun lapsi on sitä itse kysynyt. Olemme vastanneet, että "kyllä, hän on isin tyttöystävä, mutta isi rakastaa myös äitiä"
On todella tärkeää, että lasta ei laiteta kantamaan salaisuuden taakkaa. On hyvä, että lapselle puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ja rehellisesti. Lapsen tulee saada puhua perheestään kaikille niin kuin haluaa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin on lapset ovat tottuneet erilaisiin perhemalleihin. Löytyy uusioperheitä, yksinhuoltajia, perheitä joissa on kaksi isää tai kaksi äitiä. On myös perheitä, joista on toinen vanhempi kuollut tai perheitä joihin kuuluu samassa kodissa asuvia sukulaisia. Lapsi ei näe polyamorista perhettä mitenkään outona, vaan yhtenä tapana olla perhe.
Ja kuten uusioperheissäkin törmää polyamoriset siihen että miten sovittaa yhteen meidän teidän ja minun lapset. Ei se ole sen kummempaa kuin muissakaan perheissä. Puhutaan ja määritellään kuka kasvattaa ja ketä. Kasvatetaanko yhdessä samoilla säännöillä? Onko säännöt riippuvaisia siitä, missä osoitteessa ollaan? Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki lapset tuntevat olevansa tasavertaisia perheessä ja heitä rakastetaan.
Polymamma
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 12:56"]Itse kun löysin nykyisen rakkaan tyttöystäväni, oli hänellä 2 muuta miestä seurustelu suhteessa. Aluksi en miettinyt asiaa, kun hän oli luonani, niin hän oli minun kanssani, kun oli muualla niin mitä se minulle kuului? Myöhemmin sitten tutustuin näihin muihin miehiin ja käytiin tilanteesta aikuismaisesti keskustelujakin. Nykyään toinen noista miehistä on hyvä toverini.
Asiat eteni siihen että meidän parisuhde vakiintui ja muut kaverit sitten jäivät matkalle. Meni vuosi puolentoista ja roolit kääntyivät, nyt minulla on parisuhteen ulkopuolinen leikkikaveri, joskaan ei mitään seurustelusuhdetta.
Kaikille ei malli sovi koska se vaatii normaalia suhdetta enemän avoimuutta ja puhetta. Ja luopumista monista asioista joita ihmiset ei koe ongelmaks, kuten vaikka perusteeton mustasukkaisuus.
Ja omistaminen: Nykyään eniten hämmästyttää ajatus parisuhteesta, missä ihminen yrittää omistaa toisen. Koitetaan suojella kumppania tapaamasta kiinnostavia ihmisiä "ettei vaan lähde jonkun mukaan." Minä luotan tyttöystävääni niin paljon, ettei mua kiinnosta jos haluaa harrastaa seksiä toisen miehen kanssa. Miten se minulta on pois? Ja jos se seksi ja muu on niin hyvää että haluaa minut vaihtaa, mitä minä sille voin? Estää häntä?
Ja tuo on fucked up minun mielestä. Kumppani on suhteessa, koska haluaa olla suhteessa, ei sen takia että "hän on sinun".
[/quote]
Sitä sanotaan sitoutumiseksi. Halutaan olla yhdessä koko elämä ja sitoudutaan siihen, että näin tehdään. Ei mennä muiden luo. Jotenkin kommenttisi korostaa tätä nykypäivän menoa, jossa kaikki pitäisi olla kaikille sallittu. Yhteen ihmiseen sitoutuminen nähdään jonain mörkönä tai siihen ei kyetä ollenkaan. Mennään kuin päättömät kanat himojen ja mielitekojen perässä.
Onhan se naisena helpompi hyväksyä, jos perheessä on kaksi miestä ja yksi nainen. Olen itse seksuaalisesti mustasukkainen. Kyllä meille saisi ukko tuoda toisenkin naisen, mutta sen kanssa ei kyllä seksiä harrastettaisi tai repäisit nartulta silmät päästä. Mieluiten sellainen nainen, joka tykkää siivota ja pyykätä ja pitää järjestystä yllä. Vähän sellainen jalkavaimo, mutta ilman seksisuhdetta. Itse voisin ihan mielelläni ottaa kaksi komeaa, viriiliä urosta! Toisen kanssa olisin viikolla ja toisen kanssa viikonloppuna. Ja ne miehetkin voisivat olla aktiivisia siivouksen ja pyykkäyksen ja järjestyksenpidon suhteen. Ei hullumpi ajatus! Mutta ei tähän kuvioon lapset mahtuisi.
Ällöttävää! Luin artikkelin polyamoristien perheestä ja kyllä siinä mainittiin että on mustasukkaisuutta jne. Miksi helvetissä sitten pitää ajautua sellaiseen luonnottomaan suhteeseen?
En todellakaan päästäisi lastani polyamoristien kotiin, sen sijaan heidän lapsensa saisi kyllä tulla meille.
[quote author="Vierailija" time="05.06.2015 klo 18:44"]
Onkohan tuo polyamoria yksi muoto läheisriippuvuutta? Että koko ajan pitää kiehnätä jonkun kainalossa ja pussata ja halata? Jos jäädään pariksi päiväksi ihan yksin, iskee kamala hellyydenkipeys? Ja eräillä pitää olla monta niitä, joita saa halailla. En pidä halipusiparisuhteista, minulle taitaisi polyamoria olla vähän liikaa lääppimistä.
[/quote]
Itse tykkään todella paljon olla myös yksin, viihdyn itseni seurassa oikein hyvin. Eli minulla ei ainakaan ole mitään läheisriippuvuutta, vaikka hellyydestä pidän tietysti paljon. T. polymielinen nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko läheisriippuvuus taitaa olla terminä kehitetty pettämistä ajatellen. Kun oman "rakkaan" voi sen varjolla ajaa pois nurkista, voi sen jälkeen rauhassa pettää vieraan kanssa. Ylipäätään pettäminen tuntuu olevan rehellistä polysuhdetta hyväksyttävämpi vaihtoehto.
Lähes poikkeuksetta nää polyamoriat ja moniavioisuudet toimii keppihevosena törkeälle naisten alistamiselle. Ihan turha tulla hurskastelemaan jostain rariteeteista joissa nainen on se jolla monta miestä (tai naista= lebesuhteet). Että terveisiä vaan sille moniavioisuus-ryhmäseksi-sinitukalle (ikää oli se 20 vee?) joka näitä asioita edustanut YLEn keskusteluohjelmissa viime päivinä. Hankkikaa elämänkokemusta ja lukekaa vaikka muutama mormoni-/musliminaisen elämänkerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeintä naisten alistamista on pakottaa heidät johonkin muottiin, joka on ainoa, oikea malli, riippumatta heidän omasta, vapaasta tahdostaan.
Jännä asenne:"Minä KIELLÄN SINUA tekemästä valintoja sydämesi mukaan ja ESTÄN SINUA toteuttamasta seksuaalisuuttasi haluamallasi tavalla, koska haluan SUOJELLA sinua polyamoriselta ALISTAMISELTA!"
Ristiriitaista, ehkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hyväksyt homosuhteet ja antaisit lastesi vierailla homoperheessä niin totta kai annat mennä polyamoristenkin kotiin käymään. Polyamoriset ovat Suomessa tällä hetkellä vähän samassa tilanteessa kuin homot 20 vuotta sitten mutta eivätköhän hekin lähitulevaisuudessa ala saada elintilaa ja oikeuden ensin rekisteröityyn suhteeseen ja myöhemmin avioliittoon.
Ite en hyväksy kumpaakaan elämäntapaa mutta kai nyt lapsen voisi ainakin silloin tällöin päästää leikkimään homo -tai polyamoriaperheen kotiin. Ei se tartu.
Kummallinen asenne. Salassa vaan, selän takana, lapsilta piilossa. Hävetkää rakkauttanne, opettakaa lapsillenne sen olevan väärin, kasvattakaa tiukkapipoisia tuomitsijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:30"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:55"] Ei se jalosta ihmisestä yhtään jalompaa, jos hän makaa monen ihmisen kanssa yhtä aikaa! Naurettava väite! Jos ei kykene uskollisuuteen, niin se on oma asia, mutta turha jauhaa sontaa, että polyamoristeilla olisi harmonisempaa ja tasa-arvoisempaa kuin muilla. Kotityöt tasan, joo varmaan! Ehkä niiden naisten kesken. [/quote] Mitäs tuolla nyt on uskollisuuden kanssa tekemistä? Polyamoristien suhteet voi olla ihan yhtälailla uskollisia tai avoimia, kuin kahdenkin ihmisen väliset. [/quote] Polyamoria kai tarkoittaa juuri sitä, että on monta rakasta? Ei kai sen idea ole olla uskollinen? Eikö siinä yleensä kuitenkin harrasteta seksiä eikä pelkkää pitsinnypläystä??? Hetkinen, käyn sanomassa tuolle toiselle vaimolleni, että en voi lainkaan olla sillai, koska haluan olla uskollinen vaimo numero ykköselle.
[/quote]
Uskollisessa polyamorisessa suhteessa harrastetaan seksiä vain sen suhteen sisällä, avoimessa myös muiden kanssa. Ihan samalla tavalla, kuin kahdenvälisissä suhteissakin, ei tämä oikeasti ole noin vaikeaa :)
[/quote]
Uskollisuus on sitä, että on vain yhden ihmisen kanssa, ei jaa itseään muille.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:07"] Ei tässä ole niistä aikuisista kyse, vaan lapsista! Se mitä joku haluaa kotonaan tehdä, on eri asia kuin se, että siihen kuvioon hankitaan lapsia ja lapsilla on äitiä ja äitipuolta ja isää ja isäpuolta ja isän tyttökaveria ja äidin tyttökaveria. [/quote] Niin eli siis miten se lapsi menee siitä rikki? Eikö tärkeintä ole rakastava ja turvallinen koti? Asia erikseen, jos sitä ei pystytä tarjoamaan, mutta eihän epätavallinen perheratkaisu vielä tarkoita turvattomuutta. Minut kasvatti isoäitini rakastavasti ja hyvää huolta pitäen. Kasvoin ihan ehjäksi heteroihmiseksi, joka ei kuvittele asiasta mitään sen ihmeellisempää lapsena tai aikuisena. Myöskään ei tarvitse muiden perhejärjestelyjä arvostella, kun huomaa että myös se oma erikoisempi toimi hyvin. [/quote] No jos sinulla toimi, niin älä yleistä! Minulla on ikäiseni sisko! Isä asui meillä ja toisen perheen luona. Minä olin aina se piiloteltu lapsi. Äitini ja isäni vaimo olivat hyvissä väleissä. Vaikka tulin ja tulen edelleen toimeen muiden sisarusteni kanssa, kyllä tunsin kateuttakin. Toivoin joskus, että isäni muuttaisi pysyvästi meille. Siskon kanssa saatiin aina samat joululahjat, ettei tulisi kateutta. Olin heidän perheensä mukana usein mummolassa, ja koin aina itseni ylimääräiseksi, vähän näkymättömäksikin. Isäni vaimolla oli suhde isän lisäksi naiseen, mutta häntä en tavannut. Nyt isäni on jo kuollut, mutta pidän yhteyttä sisaruksiini. Ei ne aikuisten lemmen asiat ole helppoja lapselle. Minuakin vaivannut aina eräänlainen huonommuuden tunne, vaikka äitini, isäni ja isäni vaimo sekä toinen perhe olivat keskenään ihan ok väleissä.
[/quote]
Ja juuri samaten sinä et voi yleistää, että kaikilla homma sujunut yhtä huonosti kuin sinulla. Kaverillani on 8 sisarusta. Hänkin on tuntenut itsensä näkymättömäksi ja vähemmän tärkeäksi kuin toiset sisaruksista. Kielletäänkö nyt siis suurperheet? Eihän ikinä päästä eroon siitä, että toiset on hyviä vanhempia ja toiset huonompia, muttei se polyamoria tee kenestäkään automaattisesti huonoa isää tai äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:30"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:25"] [quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:55"] Ei se jalosta ihmisestä yhtään jalompaa, jos hän makaa monen ihmisen kanssa yhtä aikaa! Naurettava väite! Jos ei kykene uskollisuuteen, niin se on oma asia, mutta turha jauhaa sontaa, että polyamoristeilla olisi harmonisempaa ja tasa-arvoisempaa kuin muilla. Kotityöt tasan, joo varmaan! Ehkä niiden naisten kesken. [/quote] Mitäs tuolla nyt on uskollisuuden kanssa tekemistä? Polyamoristien suhteet voi olla ihan yhtälailla uskollisia tai avoimia, kuin kahdenkin ihmisen väliset. [/quote] Polyamoria kai tarkoittaa juuri sitä, että on monta rakasta? Ei kai sen idea ole olla uskollinen? Eikö siinä yleensä kuitenkin harrasteta seksiä eikä pelkkää pitsinnypläystä??? Hetkinen, käyn sanomassa tuolle toiselle vaimolleni, että en voi lainkaan olla sillai, koska haluan olla uskollinen vaimo numero ykköselle. [/quote] Uskollisessa polyamorisessa suhteessa harrastetaan seksiä vain sen suhteen sisällä, avoimessa myös muiden kanssa. Ihan samalla tavalla, kuin kahdenvälisissä suhteissakin, ei tämä oikeasti ole noin vaikeaa :) [/quote] Uskollisuus on sitä, että on vain yhden ihmisen kanssa, ei jaa itseään muille.
[/quote]
Niin siis teillä se on sitä ja esimerkiksi avoimessa suhteessa uskollisuus on vaikka sitä, että muidenkin kanssa voi olla, mutta siitä pitää kertoa, tai sitten polyamoristisessa se voi olla sitä, että ollaan uskollisia vaikkapa niille kahdelle muulle kumppanille.
Onhan uskollisuudessakin eroja. Toiset vetävät rajan suutelemiseen, toiset tanssimiseen, toiset vastakkaiselle sukupuolelle puhumiseen. Ei heteronormatiivisillakaan pareilla ole tasan samat säännöt uskollisuuteen, joten ainahan se tapahtuu parisuhteen ehdoilla. Niin kauan, kun kukaan ei halua polyamoristiseen suhteeseen sinun kanssasi, niin miksi sinua haittaa, jos muilla se homma toimii?
Polyamorinen nainen tässä terve. Kysymättä voi olla hankala arvata suhteen pelisääntöjä. Voihan olla, että kaikilla kolmella on lupa ottaa itselleen uusia heiloja, mutta tällä hetkellä suhteessa vaan sattuu olemaan 1 mies kahden naisen kanssa? Kyseessä mitä todennäköisimmin ei ole mistään kilpailuasetelmasta naisten välillä: se, että rakastaa yhtä, ei kuitenkaan tarkoita etteikö voisi rakastaa toistakin. Joillekin ihmisille tämä lähtökohta on OK suhteiden muodostamiselle. Osalle ei ja sekin on täysin OK.
Voi olla, että lapsesi tulee törmäämään polyamorisuuteen, vaikket antaisi hänen leikkiä kaverillaan. Etenkin nörttipiireissä polyamorisuus on hurjasti yleistymään päin, ja esimerkiksi minun kaveripiirissäni ainakin kolmannes on polyamorisia. Vielä 10 vuotta sitten tunsin vain kaksi polyamorista ihmistä. Mikä mahtaa olla tilanne seuraavan 10 vuoden päästä?
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 21:04"]Polyamorinen nainen tässä terve. Kysymättä voi olla hankala arvata suhteen pelisääntöjä. Voihan olla, että kaikilla kolmella on lupa ottaa itselleen uusia heiloja, mutta tällä hetkellä suhteessa vaan sattuu olemaan 1 mies kahden naisen kanssa? Kyseessä mitä todennäköisimmin ei ole mistään kilpailuasetelmasta naisten välillä: se, että rakastaa yhtä, ei kuitenkaan tarkoita etteikö voisi rakastaa toistakin. Joillekin ihmisille tämä lähtökohta on OK suhteiden muodostamiselle. Osalle ei ja sekin on täysin OK.
Voi olla, että lapsesi tulee törmäämään polyamorisuuteen, vaikket antaisi hänen leikkiä kaverillaan. Etenkin nörttipiireissä polyamorisuus on hurjasti yleistymään päin, ja esimerkiksi minun kaveripiirissäni ainakin kolmannes on polyamorisia. Vielä 10 vuotta sitten tunsin vain kaksi polyamorista ihmistä. Mikä mahtaa olla tilanne seuraavan 10 vuoden päästä?
[/quote]
Joo ei kannata antaa leikkiä kaverillaan
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 14:01"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 13:53"]Tiesittekö, että on myös polyamorisia suhteista, joissa on kaksi miestä ja yksi nainen. Kuinkas mielestänne niissä valtaa käytetään? [/quote] Ei muuta asiaa. Nämä suhteet, joissa on naosia vain yksi, ovat kyllä harvinaisempia. [/quote] En ole koskaan kuullutkaan! En usko, että on perheitä, joissa on yksi nainen ja kaksi miestä. Tuo on paskapuhetta, joku on joskus kuullut joltakin että sellainen perhe oli. Ja jos olisi, niin vähintään niillä ukoilla olisi myös kodin ulkopuolella suhteita.
[/quote]
Sinun uskollasi ei ole merkitystä. On olemassa perheitä, joissa on kaksi miestä ja yksi nainen.
Tässä sinulle esimerkki, joka esiintyy ihan omalla nimellään:
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 20:53"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 19:18"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 18:07"] Ei tässä ole niistä aikuisista kyse, vaan lapsista! Se mitä joku haluaa kotonaan tehdä, on eri asia kuin se, että siihen kuvioon hankitaan lapsia ja lapsilla on äitiä ja äitipuolta ja isää ja isäpuolta ja isän tyttökaveria ja äidin tyttökaveria. [/quote] Niin eli siis miten se lapsi menee siitä rikki? Eikö tärkeintä ole rakastava ja turvallinen koti? Asia erikseen, jos sitä ei pystytä tarjoamaan, mutta eihän epätavallinen perheratkaisu vielä tarkoita turvattomuutta. Minut kasvatti isoäitini rakastavasti ja hyvää huolta pitäen. Kasvoin ihan ehjäksi heteroihmiseksi, joka ei kuvittele asiasta mitään sen ihmeellisempää lapsena tai aikuisena. Myöskään ei tarvitse muiden perhejärjestelyjä arvostella, kun huomaa että myös se oma erikoisempi toimi hyvin. [/quote] No jos sinulla toimi, niin älä yleistä! Minulla on ikäiseni sisko! Isä asui meillä ja toisen perheen luona. Minä olin aina se piiloteltu lapsi. Äitini ja isäni vaimo olivat hyvissä väleissä. Vaikka tulin ja tulen edelleen toimeen muiden sisarusteni kanssa, kyllä tunsin kateuttakin. Toivoin joskus, että isäni muuttaisi pysyvästi meille. Siskon kanssa saatiin aina samat joululahjat, ettei tulisi kateutta. Olin heidän perheensä mukana usein mummolassa, ja koin aina itseni ylimääräiseksi, vähän näkymättömäksikin. Isäni vaimolla oli suhde isän lisäksi naiseen, mutta häntä en tavannut. Nyt isäni on jo kuollut, mutta pidän yhteyttä sisaruksiini. Ei ne aikuisten lemmen asiat ole helppoja lapselle. Minuakin vaivannut aina eräänlainen huonommuuden tunne, vaikka äitini, isäni ja isäni vaimo sekä toinen perhe olivat keskenään ihan ok väleissä.
[/quote]
Ja juuri samaten sinä et voi yleistää, että kaikilla homma sujunut yhtä huonosti kuin sinulla. Kaverillani on 8 sisarusta. Hänkin on tuntenut itsensä näkymättömäksi ja vähemmän tärkeäksi kuin toiset sisaruksista. Kielletäänkö nyt siis suurperheet? Eihän ikinä päästä eroon siitä, että toiset on hyviä vanhempia ja toiset huonompia, muttei se polyamoria tee kenestäkään automaattisesti huonoa isää tai äitiä.
[/quote]
Kuka tässä on mitään kieltämässä??? Ääliö!
Kovastipa tuntuu ihmisiä vaivaavan muiden ihmisten tapa elää. Miten nämä erilaiset perheet teidän elämäänne vaikuttaa?
Ai että naisilla ei ole sanaa sanottavana? Voi kun tietäisitkin. Et edes arvaa, miten ahtaalle sitä joutuu, kun naiseni ovat jotakin päättäneet ja tiukasti yhtä mieltä. Siinä on sanottavana vain yksi asia:"Kyllä rakkaani".
Mitä poikien tuleviin tyttöystäviin tulee, niin eivätköhän nuoret osaa ihan itse keskustella asioista ja miettiä mitä haluavat. Eikä ole mitenkään kirkossa kuulutettua, että automaatona olisi halu polyamoriseen suhteeseen. On jos on, mitä sitten?