Narkkiäiti kokee onnistuneensa 5. lapsen kohdalla "vieroittumaan"

Vierailija kirjoitti:

Ja jotkut tahot vieläpä ylistävät näitä narkkiäitejä, kun nämä jatkavat vahingossa alkanutta raskautta eivätkä tee aborttia. Lasten terveydestä ja hyvinvoinnista viis veisataan, pääasia ettei aborttia tehdä!

Minusta lapsen terveyden tärvely raskaudenaikaisella päihteidenkäytöllä on paljon isompi "synti" kuin abortti.

Median jutuissa on juuri tämä sävy, myös Ylen jutussa. Hienoa kun saa elämänsä "järjestykseen" vauvan avulla, vaikka järjestys olisi kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Ai että kun tulee varmasti hyvä mieli jutun vanhemmille jos erehtyy tätä keskustelua lukemaan..

Osaako ihminen lukea jos on koko elämänsä lähinnä narkannut? Ja onko niillä netti?

Vierailija kirjoitti:

Ja jotkut tahot vieläpä ylistävät näitä narkkiäitejä, kun nämä jatkavat vahingossa alkanutta raskautta eivätkä tee aborttia. Lasten terveydestä ja hyvinvoinnista viis veisataan, pääasia ettei aborttia tehdä!

Minusta lapsen terveyden tärvely raskaudenaikaisella päihteidenkäytöllä on paljon isompi "synti" kuin abortti.

Viikolla 29? Joo, ei en kannata ”aborttia” enää noilla viikoilla vaikka mikä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituista, että huumeita käyttävä nainen haluaa tulla jatkuvasti raskaaksi. Eikö ole sellaista elämänhallintaa, että muistaisi ottaa pillerin? Tai laitattaisi kierukan. Vai tukiako haetaan.

Tuntuu myös pahalta, että monet hyviksi äideiksi sopivat naiset eivät saa lasta jonkin endometrioosin takia, mutta piriä päivittäin vetävä nainen pamahtaa paksuksi tuon tuosta. Elämä ei ole oikeudenmukaista.  Nainen kertoo painaneensa pirin vetämisen takia 38 kiloa ja silti tuli raskaaksi!

Jotenkin tuo juttu ärsyttää, vaikka hyvähän se on, jos lopulta saa elämänsä järjestykseen.

Eiköhän tuossakin auttaisi ilmainen ehkäisy. Se kapseliin menevä 200e on aika kova hinta jos sen voi käyttää huumeisiin, puhumattakaan sitä että yksityinen gyne joka sen asentaa maksaa 350e siihen päälle. Julkisella aika pitää tilata yli puoli vuotta aiemmin että saa edes ajan. Ei voi odottaa kenenkään elämänhallintaongelmaisen muistavan tuollaista vaan se ehkäisy on saatava matalammalle kynnykselle.

Eikö näille tarjota ilmaista ehkäisyä? Luulisi, kun kaikki muukin maksetaan. Tietääkö kukaan?

Yleensä se ilmainen ehkäisy on pillerit tai kierukka. Itse en ainakaan ottaisi kumpaakaan vaikka maksettaisi, enkä todellakaan usko olevani ainoa. Tuo kapseli on huomattavasti parempi, mutta aikoja on todella vaikea saada julkiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huumeidenkäyttäjät saavat yhteiskunnalta myös ilmaiset taksimatkat korvaushoitoon. Taksi hakee huumeidenkäyttäjän kotoa, kuljettaa korvaushoitoon ja kuljettaa takaisin kotiin. Ja hinta on 0 €/matka.

Yhteiskunta eli me veronmaksajat yhdessä maksamme huumeidenkäyttäjien ensiapu-, päivystys- ja lääkärikäynnit sekä sairaalahoidot. Poliisi joutuu selvittämään usein huumeitten laittomaan hallussapitoon, käyttöön ja myyntiin liittyviä rikoksia. Me veronmaksajat yhdessä maksamme myös huumeidenkäyttäjien korvaushoidot, Kelan asumistuet, työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuet. Usein paikallinen seurakunta avustaa myös diakonia-avustuksilla.

TÄMÄ. Me muut maksamme näiden ihmisten sekoiluelämän ja lasten huoltamisen, usein vuosikymmeniä. Asun Töölössä Ruusulankadulla ja siellä nimenomaan nämä (keskustassa majoittuvat) narkkarit pyörivät. Heiluvat veitsien kanssa pihoilla, varastavat pyörät, kiipeilevät parvekkeiden kautta rappuihin, majoittuvat ullakoille narkkaamaan, sekoilevat ratikassa ja varastelevat kaupoista ja ihmisten lompakoita. Tervetuloa katsomaan ja kokemaan. Olen nähnyt lukuisia kertoja miten zombien näköinen narkki on ilmeisesti sosiaalityöntekijän kanssa kaupassa varmaan opettelemassa ns. normaalia arkea. Aina voi olla poikkeuksia mutta pääosin narkkarit ovat, ikävä kyllä, lasten ja eläinten rääkkääjiä, varkaita, häiriköitä ja huijareita. Kukaan normaali ihminen ei halua niitä naapurustoonsa kun on kerran kokenut.

Täsmennys sen verran, että varmaan kyseessä on sosiaaliohjaaja/sosionomi. sosiaalityöntekijä ei yleensä käy asiakkaan kanssa kaupassa, vaan pitää neuvotteluja ja tekee päätöksiä yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että kun tulee varmasti hyvä mieli jutun vanhemmille jos erehtyy tätä keskustelua lukemaan..

Osaako ihminen lukea jos on koko elämänsä lähinnä narkannut? Ja onko niillä netti?

12v alkoi päihteidenkäyttö. Eiköhän jokainen suomalainen opi lukemaan ennen tuota? Noilla vanhemmillahan on lehtijutun perusteella asiat kunnossa nyt, ja lähes kaikkiin asioihin tarvitaan nykyään netti, ihan laskujen maksusta alkaen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ohjaajana päihdevanhempien ensikodissa. Meillä on niin vahva tuki ja kuntoutus, että edellytykset hyvään vanhemmuuteen todellakin on. Ei ensikodista pois pääse, jos on vähänkään epävarmuutta. Vahva tuki jatkuu myös vuosia kuntoutuksen jälkeenkin.

Lasten kannalta olisi kuitenkin parempi ottaa ne pois ja antaa adoptioon perheille, joissa on hyvä sosioekonominen asema. Tutkimukset kun ovat osoittaneet, että lapset pärjäävät parhaiten a) ydinperheessä ja b) perheen sosioekonomisen aseman mukaan.

Kuivilla oleva narkki on ehkä askelman narkkaavaa narkkia yläpuolella, mutta ei se mitään kovin kummoista elämää lapselleen silti kykene tarjoamaan. Itsekin osoitat, miten lapsille annetaan se malli, että joku muu hoitaa. Päihdevanhempi ei koskaan eikä missään olosuhteissa pysty luomaan lapselleen kunnollista perusturvallisuudentunnetta, koska hänellä ei ole itsellä elämä hallinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Näitä lisää Suomeen. Lapsista tulee hyviä veronmaksajia ja huoltosuhde paranee. Aikaoisempina aikoina nämä olisi sterilisoitu, ei lisää tämmöisiä. Olen kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien äänestäjä ollut, nyt olen lähinnä anarkistikokoomuslainen.

Joo on se aika hyvä lähtö, että on todennäköisesti molemmilta puolelta useampia addiktioille altistavia geenejä ja mielenterveydellisä ongelmia, joita lääkitä päihteillä. Siihen vielä kehityshäiriöitä raskaudenaikaisesta päihteidenkäytöstä. Kerrotaankohan adoptiolapsista vastaanottajalle, että on päihdevanhempien lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huumeita käyttäville naisille pitäisi kaikille laittaa mahdollisuuksien mukaan ilmaiset ehkäisykapselit. Olisi heille parempi, ettei syntyisi jälkikasvua, jos elämä on muutenkin repaleista.

Kaikilla on oikeus lapseen vaikka elämä olisi minkälaista tahansa...

Sun on pakko olla trolli. Jos et ole, niin ei sanat riitä kuvaamaan miten oksettava ja itsekäs olet. Käskisin häpeämään mutta ethän sinä osaa.

Millä tavalla tuon kirjoittajan pitää olla trolli tai hävetä. Suomen laki on aika yksiselitteinen, oli se sinusta oksettavaa ja häpeämisen arvoista tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että kun tulee varmasti hyvä mieli jutun vanhemmille jos erehtyy tätä keskustelua lukemaan..

Osaako ihminen lukea jos on koko elämänsä lähinnä narkannut? Ja onko niillä netti?

Tottakai niillä on netti, sitä kautta kun saa esim. kela-asiat hoidettua sekä sovittua huimausainekaupoista. 2022.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ohjaajana päihdevanhempien ensikodissa. Meillä on niin vahva tuki ja kuntoutus, että edellytykset hyvään vanhemmuuteen todellakin on. Ei ensikodista pois pääse, jos on vähänkään epävarmuutta. Vahva tuki jatkuu myös vuosia kuntoutuksen jälkeenkin.

Lasten kannalta olisi kuitenkin parempi ottaa ne pois ja antaa adoptioon perheille, joissa on hyvä sosioekonominen asema. Tutkimukset kun ovat osoittaneet, että lapset pärjäävät parhaiten a) ydinperheessä ja b) perheen sosioekonomisen aseman mukaan.

Kuivilla oleva narkki on ehkä askelman narkkaavaa narkkia yläpuolella, mutta ei se mitään kovin kummoista elämää lapselleen silti kykene tarjoamaan. Itsekin osoitat, miten lapsille annetaan se malli, että joku muu hoitaa. Päihdevanhempi ei koskaan eikä missään olosuhteissa pysty luomaan lapselleen kunnollista perusturvallisuudentunnetta, koska hänellä ei ole itsellä elämä hallinnassa.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet että adoptiolapsilla on lähes poikkeuksetta emotionaalisia haavoja adoption vuoksi. Eli asia lapsen parhaasta ei suinkaan ole niin yksinkertainen kuin kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ohjaajana päihdevanhempien ensikodissa. Meillä on niin vahva tuki ja kuntoutus, että edellytykset hyvään vanhemmuuteen todellakin on. Ei ensikodista pois pääse, jos on vähänkään epävarmuutta. Vahva tuki jatkuu myös vuosia kuntoutuksen jälkeenkin.

Lasten kannalta olisi kuitenkin parempi ottaa ne pois ja antaa adoptioon perheille, joissa on hyvä sosioekonominen asema. Tutkimukset kun ovat osoittaneet, että lapset pärjäävät parhaiten a) ydinperheessä ja b) perheen sosioekonomisen aseman mukaan.

Kuivilla oleva narkki on ehkä askelman narkkaavaa narkkia yläpuolella, mutta ei se mitään kovin kummoista elämää lapselleen silti kykene tarjoamaan. Itsekin osoitat, miten lapsille annetaan se malli, että joku muu hoitaa. Päihdevanhempi ei koskaan eikä missään olosuhteissa pysty luomaan lapselleen kunnollista perusturvallisuudentunnetta, koska hänellä ei ole itsellä elämä hallinnassa.

Kuivilla olevat narkit ja entiset alkoholistit ovat kylläkin usein erittäin motivoituneita ja aktiivisia ihmisiä, jotka saattavat menestyä  paljon paremmin, kuin normi kansalaiset. Heidän on pakko  täyttää se kaikki aika jollain tekemisellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huumeita käyttäville naisille pitäisi kaikille laittaa mahdollisuuksien mukaan ilmaiset ehkäisykapselit. Olisi heille parempi, ettei syntyisi jälkikasvua, jos elämä on muutenkin repaleista.

Kaikilla on oikeus lapseen vaikka elämä olisi minkälaista tahansa...

Eli naisen saa ottaa vaikka väkisin, vai mitä tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Miksi näille ei hankita ehkäisyä? Tuolla äidillä oli tuossa yhdessä takaa päin otetussa kuvassa aika iso maha. Onko taas raskaana? Ikää 25 ja viisi lasta jo joista neljä huostassa ja yksi vahvasti tuettuna asuu vanhempien kanssa kärsittyään vastasyntyneenä kuukausien vieroitushoidon.

En tajua, miksi tuollaisia ihmisen irvikuvia edes halutaan auttaa. Eiköhän se ole tullut selväksi että huumeet on tällekin "äidille" se elämän rakkain asia, eikä minkäänlaista kykyä myötätuntoon ole. Jos olisi, hän olisi itse kestänyt vaikka millaiset vieroitusoireet heti saatuaan tietää olevansa raskaana sen sijaan, että vauva joutuu käymään saman läpi vastasyntyneenä.

Jokainen näitä auttava ihminen on vain ja ainoastaan mahdollistaja. Ainoa mikä auttaa päihteidenkäyttäjien kanssa, on ns. tough love. Eli että saat olla osa perhettä ja yhteiskuntaa ja saat apua sitten, ja vasta sitten, kun olet osoittanut haluavasi parempaa elämää. Eli katkolle pääsee vaan selvinpäin, lapsensa saa tavata vasta kun on ollut päihteetön JA ILMAN KORVAUSHOITOA useita kuukausia jne. Koska nuo korvaushoidot ovat vain samaa paskaa eri paketissa. Silkkaa itsepetosta. Huumeisiin pätee tasan sama kuin tupakkaan: on niitä, jotka yrittävät lopettaa Nicoretten avulla ja niitä, jotka lopettavat sillä, että eivät sytytä enää yhtään uutta savuketta.

Israelissa oli aikanaan tapana vieroittaa huumeista sillä, että narkki pantiin selliin ja ovi lukkoon. Kun möly lakkasi kuulumusta, mentiin katsomaan, vieroittuiko ihminen. Joskus ne nimittäin tietysti vieroittuivat aika lopullisesti. Mutta ne vieroitusoireet ovat se kiirastuli, minkä läpi on sen oman tahdon riitettävä. Jos se ei riitä, ei se riitä kuivilla pysymiseenkään.

Ja jos kerran vauvat, vastasyntyneet, pakotetaan sen läpi, miksi ihmeessä kaiken aiheuttanut äiti päästetään helpommalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ohjaajana päihdevanhempien ensikodissa. Meillä on niin vahva tuki ja kuntoutus, että edellytykset hyvään vanhemmuuteen todellakin on. Ei ensikodista pois pääse, jos on vähänkään epävarmuutta. Vahva tuki jatkuu myös vuosia kuntoutuksen jälkeenkin.

Lasten kannalta olisi kuitenkin parempi ottaa ne pois ja antaa adoptioon perheille, joissa on hyvä sosioekonominen asema. Tutkimukset kun ovat osoittaneet, että lapset pärjäävät parhaiten a) ydinperheessä ja b) perheen sosioekonomisen aseman mukaan.

Kuivilla oleva narkki on ehkä askelman narkkaavaa narkkia yläpuolella, mutta ei se mitään kovin kummoista elämää lapselleen silti kykene tarjoamaan. Itsekin osoitat, miten lapsille annetaan se malli, että joku muu hoitaa. Päihdevanhempi ei koskaan eikä missään olosuhteissa pysty luomaan lapselleen kunnollista perusturvallisuudentunnetta, koska hänellä ei ole itsellä elämä hallinnassa.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet että adoptiolapsilla on lähes poikkeuksetta emotionaalisia haavoja adoption vuoksi. Eli asia lapsen parhaasta ei suinkaan ole niin yksinkertainen kuin kuvittelet.

Lähes poikkeuksetta emotionaalisia haavoja turvallisessa ja vakaassa ympäristössä vs. ehdottoman varmasti emotionaalisia haavoja turvattomassa epävakaassa ympäristössä narkin hoteissa? Pelkästään se, että eletään ensikodissa ensimmäiset kuukaudet, vs. oikeassa kodissa, vaikuttaa paljon...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ohjaajana päihdevanhempien ensikodissa. Meillä on niin vahva tuki ja kuntoutus, että edellytykset hyvään vanhemmuuteen todellakin on. Ei ensikodista pois pääse, jos on vähänkään epävarmuutta. Vahva tuki jatkuu myös vuosia kuntoutuksen jälkeenkin.

Lasten kannalta olisi kuitenkin parempi ottaa ne pois ja antaa adoptioon perheille, joissa on hyvä sosioekonominen asema. Tutkimukset kun ovat osoittaneet, että lapset pärjäävät parhaiten a) ydinperheessä ja b) perheen sosioekonomisen aseman mukaan.

Kuivilla oleva narkki on ehkä askelman narkkaavaa narkkia yläpuolella, mutta ei se mitään kovin kummoista elämää lapselleen silti kykene tarjoamaan. Itsekin osoitat, miten lapsille annetaan se malli, että joku muu hoitaa. Päihdevanhempi ei koskaan eikä missään olosuhteissa pysty luomaan lapselleen kunnollista perusturvallisuudentunnetta, koska hänellä ei ole itsellä elämä hallinnassa.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet että adoptiolapsilla on lähes poikkeuksetta emotionaalisia haavoja adoption vuoksi. Eli asia lapsen parhaasta ei suinkaan ole niin yksinkertainen kuin kuvittelet.

Adoptio ei tietenkään ole optimaalinen vaihtoehto. Mutta on se kuitenkin parempi kuin kelvottomat vanhemmat, jotka eivät kykene edes itseään elättämään tai itse lapselleen kotia hankkimaan.

Suomessa todella suuri ongelma ovat juopot vanhemmat. Nämä äidit ja isät eivät huolehdi perheestään ja hoida lapsiaan kunnolla. Lapsi ei saa ikätasoista hoitoa, huolenpitoa ja kasvatusta kotona. Lapsen lapsuus, nuoruus ja tuleva aikuisuus ja elämä pilataan juoppojen vanhempien taholta.

Juoppojen vanhempien lapset ovat jatkuvasti hoidossa iäkkäillä isovanhemmilla, sukulaisilla ja milloin missäkin. Etenkin pienillä paikkakunnilla suojellaan juoppoja vanhempia. Sukulaiset, naapurit, päivähoito, koulu, seurakunta ja harrastusten ohjaajat eivät tee lastensuojeluilmoituksia, koska ollaan pienellä paikkakunnalla ja naapurisopu. Pienissä kunnissa ei oteta juopoilta vanhemmilta lapsia huostaan, koska huostaanottojen kustannukset ovat yhteiskunnalle erittäin kalliita.

En ymmärrä, miksi alkoholin liikakäyttäjiä eli juoppoja suojellaan! Huumeet ovat suuri ja paheneva ongelma, mutta niin on kaljan kittaaminen ja viinanjuontikin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

12-vuotiaana aloittanut päihteidenkäytön, niin en ihan kamalasti toista addiktiostaan syyllistäisi. Suomessa saa todella huonosti hoitoa..

Siinä mielessä samaa mieltä että syyllistäminen tuskin estää yhtään päihdeongelmaa kehittymästä, pitäisi miettiä ratkaisuja millä varsinkin jatkuva lisääntyminen huume-elämän ohessa estetään. Itse puoltaisin jopa jonkinlista pakkohoitoa äidille raskausaikana jos muu ei auta.

Nämä tulevat nyt jo neuvolaan liian myöhään. Heräilevät raskauteen vasta raskauden puolivälissä. Jos olisi pakkohoito, eivät ilmestyisi lainkaan.

Varmasti näin. Päihderiippuvainen on koukussa päihteisiin ja se menee kaiken yli. Kyse on sairaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Buprenorfiinia saa ihan kivun hoitoon ja sitä moni suomalainen perheen isä tai äiti käyttää joka päivä. Päivittäin käytettynä ei mene ns pää sekaisin. Kyllä tuo on jo elämän kuntoon saamista.

Minusta on outoa, miten narkkarit olettavat kaikkien muidenkin käyttävän. Suurin osa suomalaisista ei käytä päivittäin mitään kipulääkkeitä saati Subutexia ja vertaisiaan.

Minä kerran kysyin psykiatrilta, voisinko saada ahdistuoireisiin Buspironia, kun olin huolissani bentsojen mahdollisesta koukuttavuudesta. Psykiatrin kommentti oli, ettei sitä määrätä kuin alkoholisteille ja narkeille, jotka eivät voi bentsoja käyttää koska eivät kykene käyttöään hallitsemaan. "Käytä sä sitä Alproxia vaan, ei sun tapaiset ihmiset ikinä koukkuun jää". Lisäksi huomautti että Buspironi on merkittävästi kalliimpi kuin bentsot, eli sitä ei kannata käyttää ellei ole pakko.

Eri lääke toki kyseessä, mutta kyllä minusta vaikuttaa että Suomessa on hyvin tarkkaan narkkien lääkkeet ja tavisten lääkkeet erillään. Mitä tuttujen leikkausten jälkeisiä lääkkeitä olen kuullut, opioideista käytetään Tramalia ehkä viikon verran (isot selkäleikkaukset esim) ja sen jälkeen mennään ipubrofeenilla ja panadolilla. Tekonivelleikkausjonossa olevat ovat saaneet Panacodia. Sitä en tiedä mitä osastolla on mennyt suoneen isojen leikkausten jälkee, oletettavasti morfiinia.

Näyttää muuten olevan niin, että nuo minun listaamani lääkkeet ovat paitsi halpoja, myös Kela-korvattavia. Subutex ei näyttänyt olevan. Joten miksi kukaan käyttäisi sitä, jos muitakin vaihtoehtoja on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on helppo leikkiä kotia, kun on palkattuja apukäsiä ja kuuntelevia korvia ympärillä. Miten käy sitten kun oman kodin ovi sulkeutuu, aamupuurot ja vaipat pitää huolehtia itse, lapsi on kipeänä, vanhemmat huonoilla unilla, asuntoa pitäisi siivota. Lapsen puolesta huolettaa. Eikä tuollaisilla pitäisi olla mitään oikeutta lämmitellä välejä niihin sijoitettuihin, parempaa elämää viettäviin lapsiin. Rakkautta olisi antaa heidän elää rauhassa.

Kuntoutuksessa nämä kaikki asiat tehdään myös aivan itse

Silti siellä on aina se apu ja tuki lähellä. Lisäksi ilmeisesti erilaisten ammatti-ihmisten apua saatavilla muutenkin.

Kotona sen sijaan on kotityöt, vaippakasat ja pyykkivuoret, toimeentulon miettiminen, perheen ja työelämän yhteensovittaminen. Eikä samanlaista mahdollisuutta huikata asiaa kuin asiaa sossuleegiolle, joka kyllä järjestää kaiken ja ottaa selvää. Sanoisin, että on kuitenkin eri asia.

Lisäksi kotona joutuu sen ikävän tosiasian eteen, että sinä aikana, kun itse on narkannut, suurin osa ikäluokasta on kouluttautunut, hankkinut työpaikkoja, matkustellut, pariutunut kumppanin kanssa joka ei narkkaa, hankkinut lapsia, jotka eivät ole kärsineet äidin huumeidenkäytöstä.

Tämä on se syy, miksi niin monet sortuvat takaisin huumeisiin tai rikoksiin. Ei se fyysinen riippuvuus, vaan se, kun näkee että on sössinyt elämänsä. Kun ne sosiaaliset ympyrät on aina olleet siellä narkki-tai rikollispiireissä, ei tule kiinnittäneeksi huomiota siihen, miten valtaosa ihmisistä elää. Ne, jotka maksavat tämänkin "perheen" elatuksen, Subutexit ja ensikodit.

On hyvin, hyvin vaikea siirtyä sieltä yhteiskunnan pohjasakasta niihin tuottaviin ympyröihin. Luoda itselleen uudet verkostot ja sitä rataa. On paljon, paljon helpompaa mennä sinne missä on tuttua ja turvallista ja missä oma huonous ei lyö silmille joka ikinen päivä.

Itse en ole päihteitä käyttänyt, mutta olin 10 vuotta pois työelämästä vakavien mt-ongelmien takia, ja voin kertoa että olisi ihan helvetin tavalla helpompaa heittäytyä taas hulluksi, jos sen vaan voisi tahdonalaisesti päättää. Ja minulla sentään oli koulutus ja työuraa takana kun sekosin, eli en joudu aloittamaan niin puhtaalta pöydältä kuin teinistä saakka narkanneet. On todella vaikeaa yrittää rämpiä takaisin yhteiskuntaan kun on kerran sieltä pois pudonnut.

Eikä siinä muuten yksikään lässyttävä sossuntäti auta yhtään. Päinvastoin. Itse se on tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten surettaa, että vuoden parin päästä nämä vaativat aiemmat lapset itselleen (jos ovat edes jotenkin kuivilla yhä). Lapset, jotka ovat ikänsä asuneet muualla, menettävät vanhempansa (rakastavat sijaisvanhemmat ovat tuossa ne oikea äiti ja isä, ei lisääntyjät), ja sijaisvanhemmat menettävät rakkaat lapsensa. Tämän takia minusta ei koskaan olisi ollut sijaisvanhemmaksi. Sekoaisin, jos pitäisi vauvasta asti hoitamani lapsi antaa vuosien jälkeen pois.

Mielestäni jonkin aikarajan jälkeen ei lapsia enää pitäisi palauttaa, vaikka yhteyttä biologisiin vanhempiin pidettäisiinkin.

Olen samaa mieltä. Olen siis se aiempi kommentoija, jonka huumeongelmaisen siskon 8v. poika asuu isovanhemmillaan, missä on asunut taaperosta asti.

Olisi ajatuksena ihan kauhea, että hänet nyt koululaisena siirrettäisiin asumaan käytännössä vieraan ihmisen kanssa. Varsinkin, kun kaikenlaisia tuen tarpeita hänellä on jo nyt. Ennenkaikkea se olisi epäreilua lapselle.

Muutenkin koululaisella alkaa olla jo aika paljon taustaa ja rakennetut elämänpiirit, eikä enää sen ikäisen elämää enää voi aloittaa täysin uudestaan.

Olen myös sitä mieltä, että jos sijoitus on kestänyt vuoden tai kauemmin (vauvoilla ja taaperoilla riittää lyhyempikin aika), ja johtunut vanhemman vakavista syistä: lapsen laiminlyönti-,  vanhemman mielenterveyden hajoaminen- , päihdekäyttö- tai rikostuomiosta, niin sijoitusta ei pureta. Lapsella on oikeus pysyvyyteen. Lapsen oikeudet on tässä maassa ihan liian heikoilla kantimilla, miettii nyt vaikka pientä Vilja Erikaa, joka kuoli oman isän käsissä. 

Sitten lukee ihan kummissaan, että lapsen vanhempi on sairastunut esim. syöpään ja lapsi on siksi "väliaikaisesti" sijoitettu, eikä palauteta enää täyspäiselle vanhemmalleen, joka on tervehtynyt ja pystyy huolehtimaan lapsesta. Kumpikin kaipaa toisiaan. Sitä ihmettelen! Onko se lapsen etu? 

Lapsille pitäisi määrätä oma asianajaja näissä jutuissa. Lapsen etu jää niin usein jalkoihin, se sellainen terve maalaisjärki näiden sosiaalitätien "vanhemmuutta pitää tukea" höpötyksessä joo- mutta ei lapsen kustannuksella!